Martti Ahtisaaren surumerkissä kuvakömmähdys
POSTI julkaisee 15. joulukuuta Martti Ahtisaaren surumerkin. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että joko Posti tai suunnittelija Timo Berry ei ole ollut ihan ajan tasalla tämän sinällään tyylikkään merkin kuvaelementtien suhteen:
Ahtisaaren mustavalkoisen kuvan lisäksi merkissä ovat hänen elämänsä ansimmäinen ja viimeinen vuosiluku sekä sanapari Suomi – Finland, joiden keskellä mustavalkoinen Suomi-neito-kuvio. Olisi toki paikallaan, että tuossa karttakuvassa näkyisi myös Viipurin alue. Tuo rauhannobelistimme synnyinkaupunkihan kuului vuonna 1937 itsenäisyytemme alkuperäisten kansainvälisesti hyväksyttyjen Tarton rauhan 1920 rajojen mukaisesti Suomeen.
ALEMMASSA kuvassa nähdään surumerkin paranneltu versio. Siinä Ahtisaaren syntymävuoden 1937 alla on karttakuvio, johon myös Viipuri sisältyy, ja tässä versiossa 1947 Pariisin rauhansopimuksen mukaiset Stalinin-rajat ilman Viipurin lääniä hahmottuvat kuolinvuosiluvun 2023 alla.
Ehkä Posti voisi vielä korjata tämän pikku kömmähdyksen ennen merkin jakelun aloittamista?
Lue myös:
Todella hienoa työtä Veikko Savolainen, unohtamatta Petsamoa! Upea korjaus olisi Postilta tehdä muutos merkkiin minkälainen Suomi oli 1937 verrattuna vuoteen 2023.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Posti ei älyä korjata virhettä, niin postimerkin voi tilata myös omalla kuvalla
https://www.posti.fi/fi/henkiloille/kirjeet-ja-postipalvelut/laheta-kirje-tai-kortti/postimerkit-kuoret-ja-pakkausmateriaalit/omakuvapostimerkki?utm_medium=cpc&utm_source=google&utm_campaign=b2c_sem&utm_term=stamp_with_a_photo&utm_content=sending&utm_term=postimerkki%20omalla%20kuvalla&utm_campaign=&utm_source=adwords&utm_medium=ppc&hsa_acc=6420086852&hsa_cam=19964937280&hsa_grp=147813943813&hsa_ad=654607660555&hsa_src=g&hsa_tgt=kwd-392448903767&hsa_kw=postimerkki%20omalla%20kuvalla&hsa_mt=b&hsa_net=adwords&hsa_ver=3&gad_source=1&gclid=Cj0KCQiAo7KqBhDhARIsAKhZ4uhFmKXE61P-gBez_LDvQm19UBut5axF2Dkp-MYvADJTU6wezKQ7wMEaAgWyEALw_wcB
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäpä jossain vaiheessa Postille jätetään tilaus Tarton rauhan 1920 muistopostimerkin viisimiljoonaisesta painoksesta kaikkien niin Karjalan kuin Petsamon ja Sallankin sekä Suomenlahden saarten evakkojemme kunnioitamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä huomio: Suomineito käden ja helman kanssa – vai ilman, on aikamoinen ero! Ja erityisesti Martti Ahtisaaren kohdalla, joka oli syntynyt menetetyssä Karjalassa!
Rauha hänen sielulleen 🇫🇮🕊️
Ilmoita asiaton viesti
Requiescat in pace.
Ilmoita asiaton viesti
Olihan se kolme vuotta hänen elämästään.
Ilmoita asiaton viesti
” Olihan se kolme vuotta hänen elämästään.”
TUO EI Keijo hyvä ole likikään koko totuus, että vain 1937-40. Talvisodan 1939-40 vuoksi sisäiseen maanpakolaisuuteen lännempään Suomeen perheensä kanssa vaeltanut Martti Ahtisaari nimittäin palasi Karjalaan satojen tuhansien muiden evakkojen tapaan Neuvostoliiton kesäkuussa 1941 aloittaman jatkosodan aikana. Suomi aloitti uuden puolustussodan ja valtasi pian alueitaan takaisin. Sadat tuhannet evakkoperheet asuivat 1941-44 vapautetussa Viipurin läänissä Karjalan Kannaksella, Laatokan Karjalassa ja Raja-Karjalassa.
Muuten: Kun tämän blogin aiheena on Ahtisaaren surupostimerkissä havaittu pikku kömmähdys, voin ottaa esille myös toisen kömmähdyksen, vähän pidempään kylläkin vaikuttaneen. Esimerkki: Karjalan Liiton muistokirjoituksessa 16.10.2023 sanotaan, että ”Martti-poika asui äitinsä kanssa välirauhan aikana Vuokselassa, Karjalan Kannaksen keskiosassa.”
https://www.karjalanliitto.fi/uutiset/2023/10/presidentti-martti-ahtisaari-on-poissa.html
– Tuo tieto on väärä! Tosi asiasiassa kenenkään suomalaisen karjalanevakon ei tiedetä asuneen välirauhan 1940-41 aikana Kannaksella tai ylipäätään Neuvostoliiton miehittämällä Suomen Karjalan alueella. Asia selittyy siten, että useiden karjalanpakolaisten kielenkäytössä jatkosodan aikaa 1941-44 on epävirallisesti kutsuttu virheellisesti ’välirauhan ajaksi’. Ilmeisesti siitä syystä, että karjalaiset saattoivat tuolloin 1941 alkaen palata neuvostomiehityksestä vapautetuille kotiseuduilleen ja elää suhteellisen rauhallista elämää suomalaisten miehitettyä Itä-Karjalaa ja sotatoimien tapahduttua pääasiassa rajojemme ulkopuolella ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä kesällä 1944. Tuolloin kesällä 1944 varsinainen sota palasi uudelleen karjalaisten elämänpiiriin, ja kotiseudut oli jätettävä toiseen kertaan niin Kannaksella kuin Laatokan pohjoisrannoilakin.
Lukuisat tuhannet suomalaiset ehtivät siis syntyä Viipurin läänissä 1941-44, ja niin myös Martti Ahtisaari saada muistikokemuksia takaisinvallatusta Suomen Viipurin läänistä. Senkin toki muistamme historiasta, että vaikka Suomen eduskunta palautti Viipurin läänin lailliseksi osaksi Suomen aluetta 6.12.1941, niin suomalaisten miehittämää Itä-Karjalaa ei missään vaiheessa liitetty osaksi Suomea. Itänaapuri puolestaan kuten muistamme liitti aina kaikki miehittämänsä muiden alueet omaan valtakuntaansa, niin Puolan itäosat 1939 ja Viipurin läänin 1940 kuin Krimin 2014 ja Donbasin 2022…
Ilmoita asiaton viesti
Näin jälkeenpäin ajateltuna niin miten vahva oli usko saksalaisten voittoon että muutettiin takaisin karjalaan vallitsevan sodan aikana.
Minäkin pienenä poikana uskoin saksalaisiin ja nyt minun tulee uskoa amerikkalaisiin?
Ilmoita asiaton viesti
”… miten vahva oli usko saksalaisten voittoon että muutettiin takaisin karjalaan”
– Sinnikkäät karjalaispakolaiset uskoivat ihmisoikeuksiinsa ja siihen, etteivät heidän kotiseutunsa jäisi ikiajoiksi maahantunkeutuneiden venäläisfasistien miehittämiksi. Talvisodan aikana suomalaiset uskoivat Ruotsin apuun. Uskottiin myös Ranskan ja Britannian avun ehtimiseen perille ajoissa, minkä Ruotsin ja Norjan kauttakulkukielto kuitenkin torppasi, ja Hitlerhän avusti liittolaistaan Neuvostoliittoa sulkemalla apukuljetukset Suomeen meriteitse. Myös jotkut ukrainalaiset ovat nyt tiettävästi palanneet kotiseuduilleen heti alueiden vapauttamisen jälkeen. Optimisti pitää tuossa tilanteessa voittoa omanaan, vaikka siinä olisi avustanut kuka tahansa.
Ei Karjalan evakkojenkaan piina tietenkään loppunut vielä 1944, vaan heitä kiusasi vielä vuosikausia monenlainen epätietoisuus kohtalostaan, myös Ahtisaaria. Useimmat uskoivat sodan jälkeen kansainvälisen oikeuden määräävän Neuvostoliiton vetäytymään ryöstämiltään Suomen alueilta, eikä edes vuoden 1947 Pariisin rauhan tyrmistyttävä, voimainsa tunnossa uhoavaa sotasyyllisosapuolta mielistelevä päätös vienyt kaikkien toivoa kotiinpaluusta. Vielä Kekkosen neuvottelema Porkkalan palautus 1956 herätteli uskoa oikeuteen, ja UKK:han tiettävästi pitikin Viipurin palautusasiaa hiljaisesti esillä vielä 1970-luvullakin, ja tämä oli myös Saimaan kanavan vuokrauksen ja kunnostustöiden tausta-ajatuksena.
Sodanaloittajasyyllinen Stalin oli lisäksi sodan jälkeen esittänyt vaatimuksia, että Viipurin läänin alkuperäinen väestö (ml. Ahtisaaret ja Aira Samulin, o.s. Suvio) tulisi palauttaa muka ’uusina neuvostokansalaisina’ miehitysalueen rakennustöihin, kun maahantunkeutujien rakennusinto ei ihan vastannut laillisten asukkaiden työteliäisyysnormeja. Tämä pelko joutua vihollisen sortamaksi neuvostonatsistisen valtakunnan sisälle ei helpottanut evakkojen elämää varsinkaan, kun yli 50.000 inkerinsuomalaista todella palautettiin Stalinin keskitysleireihin Siperiaan ja muualle etnisen puhdistuksen isovenäläisessä hengessä.
Ilmoita asiaton viesti
Sinne jäivät niin Karjala kuin muutkin alueet. Sodalla saa ja pelotekin jäi voimaan vuosikymmeniksi. Eipä herätä suuria tunteita ja epäoikeuden korjaamista rauhan aktivisteissa tätä nykyä. Martti Ahtisaari oli kansainvälinen tunnetuin presidenttimme. Kotimaassa aliarvostettu aikanaan.
Ilmoita asiaton viesti
Martti Ahtisaari totesi julkisessa puheessaan suurelle pakolaisjoukolle Vaasassa 1999, että Karjala-keskustelu on oikeutemme ja velvollisuutemme. Tästä aiheesta on myös julkaistu hyväntuulinen kuvallinen esitys:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2023/08/ok_karikatyyri1999-400×311-1.jpg
Tuo karjalainen ’ilonmerkki’ on vapaasti kopioitavissa ja julkaistavissa hyvän tavan mukaisissa konteksteissa, kuten taannoisessa blogissani Martti Ahtisaari in memoriam
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rescordis/martti-ahtisaari-in-memoriam/
Ilmoita asiaton viesti
Suomi oli kyllä menettänyt nuo alueet 1940 rauhanteossa, eivätkä ne palautuneet vaikka Suomi valtasi ne hyökkäyksessään 1941. Ei Suomi voinut niitä yksipuolisesti palauttaa ilman Neuvostoliiton suostumusta. Suomi ei olisi lähtenyt 1941 jatkosotaan ilman liittoa Natsi-Saksan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvostoliitto oli roistovaltio siinä missä Venäjä nyt. Se erotettiin Kansainliitosta talvisodan hyökkäyksen vuoksi. Sen Suomelta ryöstämät anschluss-alueet kuuluivat Stalinille vain miehittäjien ja hänen liittolaisensa Hitlerin mielestä niin kuin Kriminkin anschlussin on hyväksynyt vain pari pohjoiskoreamaista hylkiövaltiota. Viipurin lääni palautui Suomen lailliseksi osaksi ja sen lailliseen hallintaan eduskunnan päätöksellä 6.12.1941.
Koska Molotov-Ribbentrop-sopimusosapuolet olivat sopineet 23.8.1939 koko Suomen kuulumisesta Neuvostoliitolle, Stalin käytti välirauhan 1940-41 ajan revanssivalmisteluihin, jotka sitten aloitti jatkosodan hyökkäyksellään 22.6.1941 klo 6.05, https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota#Sota_alkaa
Kuten Väinö Tanner (sd.) sanoi jatkosodan alussa, pirua vastaan puolustauduttaessa voidaan paremman puutteessa turvautua vaikka perkeleen apuun. Ja kun kerran euroopanjakajien liitto oli alkanut rakoilla, turvauduttiin tuolloin ainoaan saatavilla olleeseen apuun eli Stalinin ex-liittolaiseen. Ukrainallekin kelpaa kyllä kaikki mahdollinen apu, jota todella on saatavissa. Ja se on myös valmis palauttamaan alueensa lailliseen hallintaansa liittolaisineen myös ilman Venäjän suostumusta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kun Ahtisaaren muistopostimerkkiin kerran on otettu Suomen tasavallan kartta, niin tottahan v. 1937 syntyneen pojan, ”Karjalan Pojan”, koti- ja synnyinmaan kartan tulee syntymähetken mukaisessa kuosissa tulla esitetyksi. Hyvä, kaima!
ps.
Sinänsä mielenkiintoista, että kartta on otettu merkkiin, kun ”jokainen” tietää, että kartta on väkivalloin rauhannobelisti Martti Oiva Kalevi Ahtisaaren elinaikana muuttunut.
Ilmoita asiaton viesti