#PainavaSyy +paikallinen sopiminen +poliittinen irtisanominen (dokumentoitu case)

[Katkelma dokumentista:]
Johtaja B toi lopulta syyskuussa NN:lle suullisesti tiedon, että talossa on ulkopoliittisesti herkkiä henkilöitä ja ystävyysseurakin toimii. Virasto teki myös kehitysapuyhteistyötä itänaapurin kollegaviraston kanssa ja moni on vanhastaan sillä tavalla suuntautunut… USA:n ja lännen arvostelu on kyllä perinteisesti okei, mutta Kekkosen sanoin ystävät läheltä ja viholliset kaukaa… NN kiitti tiedosta, jonka tuominen kesti puoli vuotta ja vastasi, että johdon rasismi-käsitys muistuttaa ilmeisen paljon dosentti Bäckmanin julkisia russofobiasyytöksiä, mutta ne voisivat olla peräisin myös Kremlistä. Suutahtanut johtaja B ilmoitti tietolähteen mukaan suullisesti erittäin kuuluvasti NN:n irtisanomisesta.”
.

SAK:n ja ammattiliittojen yhteinen hashtag #PainavaSyy viittaa hallitusohjelman kohtaan, jossa työnantajille halutaan antaa mahdollisuus irtisanoa ihmisiä ”painavan ja asiallisen syyn” sijaan pelkästään “asiallisesta syystä”. Ay-järjestöjen mukaan työnantajat voisivat tämän perusteella jatkossa päästä eroon työntekijästä entistä kevyemmin perustein.

PAINAVAN ja asiallisen ja pelkän asiallisen syyn eroa mietittäessä nousee esiin kysymys termien tulkinnasta. Yleissitovuuteen perustuvaa tulkintaa voitaneen pitää laajemmin vakiintuneena ja ennakoitavampana kuin pelkästään paikallisesti kenties tilannekohtaiseen arviointiin perustuvaa tulkintaa.

On kuitenkin syytä muistaa, että sekä yleissitovuuden että paikallisen sopimisen puitteissa on vuosien ja vuosikymmenten aikana syntynyt monenlaista tulkinta- ja ratkaisukäytäntöä. Esimerkiksi julkishallinnon aloilla on paikallista sopimista harjoitettu pitkään, ja nykyiseen tilanteeseen ollaan tiettävästi oltu pääosin tyytyväisiä.

ALLA ESITELTÄVÄ CASE* on jo jälkinäytöksineenkin yli vuosikymmenen vanha, mutta sen periaatteellisen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi pyytäisin pohtimaan siihen liittyen: mitä lisäarvoa tai lisähaittaa kaavailtu paikallisen sopimisen laajennettu malli ja ’AsiallinenSyy ilman PainavaaSyytä’ -linjaus toisivat vastaavanlaisessa laittomaan irtisanomiseen vuonna 2009 johtaneessa tapauksessa nyt. Pyydän arvioimaan varsinkin seuraavien tekijöiden osuutta ja työyhteisökulttuurisia ominaispiirteitä tuon aikaisessa, nykyisessä sekä kaavaillussa työoikeuskontekstissa:

– mikä oli/on henkilöstöjärjestöjen ja niiden keskinäisten kulttuuritaustojen ja väliintulomotiivien vaikutus tilanteen kärjistyttyä ja sen laukeamisessa?
– mikä oli ylimmän johdon paikalliskulttuuritaustan vaikutus tilanteen kärjistyttyä ja sen laukeamisessa?
– miten luottamushenkilöiden ja johtoryhmäläisten poliittinen paikalliskulttuuritausta ja ulkomaailmasuhteet edesauttoivat tilanteen kärjistytymistä etenkin Sanomatalon Nashi-mielenosoituksen kommentoinnin jälkeen?
– saattoiko henkilöstön Suomi-Venäjä-seuran työpaikkaosaston perinteisellä epävirallisella kulttuurisella läsnäololla olla jonkinlainen rooli ulkopoliittisen korrektiuden vaatimuksen ylikorostumisessa virastopäätöstasolla?
– saattoiko turvallisuusympäristön viimeaikaisen muutoksen valossa dosentti Bäckmanin tuolloin tunnetuksi tekemää ulkopoliittista näkemystä myötäillyt ”virkamieslain nojalla” tehty virastopäätös olla jo silloin perusteiltaan ajastaan jälkeen jäänyt ja ei-asiallinen?

35 AKAVALAISTA ammattiliittoa julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa edustava JUKO toteaa verkkosivuillaan: ”Valtiolla toteutuu laaja paikallisen sopimisen kokonaisuus jo nykyisin. Paikallista sopimista edustavat valtion virastot, joille delegoidaan valtiovarainministeriön päätöksellä työnantajaoikeudet ja -velvollisuudet.” SAK:laisilla liitoilla on myös ollut edustuksensa julkishallinnon aloilla, eivätkä nekään nyt tiettävästi kaipaa muutoksia nykymalliin.

Kuitenkaan kaikki saatavilla olleet tapauskuvaukset eivät ole aina todistaneet mallin toimivuudesta eivätkä prosessit toteuttaneet kaikilta osin viivytyksittä työntekijän etua ainakaan ihan strömsöläisellä oletustasolla.

Blogiotsikon viittaama käytännön case-esimerkki* liittyy valtionhallinnon erään suurehkon viraston dokumentoituun tapaukseen. Siinä objektiivisesti tai subjektiivisesti ajatellen painavan ja myös asiallisen syyn työoikeudellinen arviointi pikaratkaisuineen ja jälkiselvityksineen pohjautuu virastossa perinteisesti harjoitettuun paikallisen sopimisen malliin ja – toden totta – näin myös poliittisin motiivein perustellussa irtisanomistapauksessa.

CASETAPAUKSEN työpaikka on suuri ja perinteinen, jo autonomian aikana toiminut lähes kaikkien suomalaisten tietämä, muttei kovinkaan hyvin tuntema keskusvirasto. Suuruudestaan ja keskeisyydestään huolimatta se ei ole ehkä aina edustanut kaikilta osin ’normaalia’ tai muuten hallinnonalalla ja -tasolla yleistettävää mallia ja kulttuuria. Eräät piirteet lienevät kuitenkin olleet aikakauden ja ajan hengen kulloisiakin tuotoksia, joitain voitaneen luonnehtia paikallisten yhteisödynaamisten tilannesattumuksien installaatioiksi.

Paikallisen sopimisen osapuolia on virastojohdon lisäksi ollut perinteisesti kaksi eri henkilöstöjärjestöä, toinen akavalainen, toinen sak:lainen. Joskus viime vuosisadan puolella ns. ylipolitisoituneisuuden aikana niiden kerrotaan olleen tiukkia kilpailijoita ja aika ajoin enemmän tai vähemmän painavin syin sotajalallakin keskenään. Moni ay-aktiivi myös on ylennyt tutussa yhteisössä pätevin ja sopivin eväin uusiin tehtäviin.

Joskus on hieman ilkeästi sanottu, että Kekkonen pani nousevan taistolaisuuden kauden nuoret maisterit virastoon, jotteivät lähtisi barrikadeille kaatamaan yksityisyrittämiseen pohjaavaa yhteiskuntaa. Politikointi on jäänyt viime vuosina vähemmälle vaikkakaan ei kadonnut, mutta asiantunteva osaaminen ja tinkimättömän puolueeton ammattietiikka ovat silti aina olleet korkein arvo itse työasioissa.

PÄÄJOHTAJAN nimitysuutisessa lokakuussa 2001 mainittiin: ”…sai pääjohtajan paikan pitkällä kokemuksella ja vasemmistosympatioilla… 1970-luvulta hänet muistetaan palavana taistolaisena, joka oli muun muassa perustamassa ensimmäistä ammattiosastoa”.
https://www.hs.fi/ura/art-2000004003821.html

Viraston paikallisen sopimisen virallinen luonne oli herättänyt henkilöstön eräiden aktiiviainesten keskuudessa jopa ulostuloja, joissa korostettiin viraston eräänlaista autonomista asemaa valtiovaltaan ja hallinnonalaministeriöön nähden. Henkilöstörekrytoinninkin nähtiin täten usein luontevimmin hoituvan paikallisesti sisäisten selvitysten ja suositusten kuin julkisen haun kautta, aivan kuten pienissä yrityksissä on tehty aina.

Eräs määräajaksi talon ulkopuolelta rekrytoitu oli pätkävirkansa päättyessä saanut kutsun pääluottamusmiehen puheille. Tämä oli sanonut kuulleensa hänen oppineen tehtävänsä hyvin ja sopeutuneen porukkaan, niin että jatkopestiä voitaisiin järjestellä. Kysyttyään mihin liittoon tulokas kuului ja kuultuaan vastauksen ytk, oli silloinen pääluottamusmies tokaissut: ”Perkele, porvarien kätyri!

Eräs ennen vuosisadan vaihdetta eläköitynyt virkamies muistelee virastossa toimineen Suomi-Neuvostoliitto-seuran paikallisosaston olleen puhtaasti taistolaisten järjestö. Neuvostoliiton hajottua seuran nimeksi vaihtui Suomi-Venäjä-seura, ja vanha nimi jäi historiaan. Kun eräs ei-taistolainen virkamies ehdotti intranetissä ystävyysseuraosaston perustamista taloon muillekin naapurimaille kuin itäiselle, eräs jyrkemmän siiven luottamushenkilö vastasi, että siitä vaan mutta liity nyt ensin Venäjä-seuraan.

* CASE: tässä linkitetty dokumentoitu sisäpiiriaineisto paljastaa poliittisesti motivoidun sensuroinnin ja laittomaan irtisanomiseen päätyneen työsyrjinnän vuonna 2009 – #PainavakoSyy? 
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rescordis/lisaa-paajohtajapaljastuksia-asiakirjavuoto-todistaa-henkiloston-sensuroinnin-ja-syrjinnan-ulkopoliittisin-motiivein/

(Kynämerkinnät blogistin, tunnistetietoja peitetty mustalla. Huom! Tekstin kohta ”viitataan Venäjään Karjalan ja Petsamon miehittäjänä” tarkoittaa oikeasti mainintaa ko. alueiden neuvostomiehityksestä talvi- ja jatkosodan jälkeen. Maininta muiden virkamiesten halventamisesta viittaa leikkimieliseen liikanimeen ’desanttidosentti’ dosentti Johan Bäckmanista käytettynä)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu