Presidentti: Kuivukoon käteni, joka allekirjoitti pakkorauhansopimuksen! (Zelenskyi/Kallio)

PRESIDENTTI Zelenskyille olisi hyökkääjälle edullisen rauhansopimuksen allekirjoittaminen nyt yhtä vaikea pala kuin se oli presidentti Kyösti Kalliolle maaliskuun 12. päivä 1940.

Suomi menetti päivälleen 83. vuotta sitten voimaantulleen pakkosopimuksen mukaan hyökkääjälle kahdeksan prosenttia alueestaan: osan Sallaa ja Kuusamoa, Kalastajasaarennon Petsamosta, Suomenlahden ulkosaaret ja suuren osan Karjalaa mukaan lukien Viipurin, joka oli Suomen toiseksi suurin kaupunki. Yli 400 000 suomalaista joutui muuttamaan luovutetuilta alueilta muualle Suomeen ja yli 25 000 sotilasta oli kuollut taisteluissa.
– Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällaisen paperin allekirjoittamaan, presidentti Kallio totesi rauhansopimuksesta.

Puoli vuotta myöhemmin hänen kätensä halvaantui, ja joulukuussa hän kuoli ’talvisodan viimeisenä sankarivainajana’. – IS 13.3.23
…

HUOM! Talvisodan jälkeisessä karttapäivityksessä Hanko ja Viipuri jäivät Suomelle!

Suomen Koulukartta 1940

13.3.1940 loppuneen talvisodan rauhansopimuksen uusi aluejako näkyi jo saman vuoden koulukarttapainoksessa: venäläisten miehittämät alueet on erotettu muusta Suomineidosta valtakunnanrajaa hennommalla viivoitusmerkinnällä. Siis Viipurin läänin, Hankoniemen ja itäisen Sallan alueet samoin kuin kartalle vain vaivoin mahtumaan saatu Petsamon pohjoisin kärki Kalastajasaarentokin esitettiin edelleen ikään kuin Suomen osina siinä missä Hankoniemen vuokra-aluekin.

Rajaviivat niiden ja muun Suomen välillä ovat selvästi maanrajaa ohuempia. Ne näyttävät jotenkin läänijakoon tms. maansisäiseen merkitykseen viittaavilta, vähän samaan tapaan kuin me nyt osoitamme median kartoissa Venäjän miehittämät Ukrainan alueet. Lue tarkemmin täältä.

LIITTOLAISET Hitler ja Stalin olivat sopineet Suomen ja muiden ”täivaltioiden” kohtalosta keskenään jo elokuussa 1939. Saksa tuki talvisodassa Neuvostoliittoa estäen ulkomaisen sotilasavun Suomelle merisaarroin ja Norjaa ja Ruotsia painostamalla. Apujoukkoja ei saatu ajoissa Britanniasta ja Ranskasta länsinaapuriemme kautta, eivätkä esimerkiksi Unkarin lähettämät vapaaehtoisetkaan ehtineet meille asti joutuessaan kiertämään molotov-ribbentropilaisen natsi-Saksan.

Vielä talvisodan rauhansopimuspäivänä 13.3.1940 Helsingin Sanomat kertoi myös ranskalaisten apujoukkojen odottelusta Suomeen. Eivät ehtineet. – Onneksi Ukraina nyt saa merkittävää ulkomaista apua, ja paljolti ajoissakin vaikkeikaan vielä joukkoja.

Moskovassa, hyökkääjän pääkaupungissa, solmittu völirauha jäi lopulta lyhyeksi, sillä jatkosota alkoi 22. kesäkuuta 1941 kello 6.05 aamulla, jolloin Neuvostoliitto aloitti tykistötulituksen Hangon tukikohdasta. Stalinin aloittaman revanssisodan jälkeen Suomi joutui luovuttamaan 1944 alueistaan lisäksi vielä mm. Petsamon.

MUUTEN, PIDÄTTEKÖ nationalistisena tai peräti natsistisena kiihkoiluna sitä, että Ukraina nyt yrittää pitää kiinni ja myös palauttaa hallintaansa omia alueitaan? Ukrainan laillisia alueita siis, jotka venäläisfasistit ovat miehittäneet ja ’liittäneet Venäjään’ ihan yhtä oikeutetusti kuin Stalin liitti valtakuntaansa Suomen alueita 1940 ja 1944.

Monille itsenäisen Suomi-neidon alkuperäiset kansainvälisesti tunnustetut eli Tarton rauhan 1920 rajat ovat edelleen ne ainoat oikeat. Useammille ne ovat yhä ainakin jollain tapaa lähellä sydäntä, joillekin myös konkreettisesti hopeisten Kokonainen Suomineito -pinssien ja riipusten muodoissa  – muistetaan ja muistutetaan!