Rasistiksi ’nimittely’: sananvapautta, kunnianloukkaus vai vainoa? Tv:n Viimeinen sana + kolme esimerkkicasea

TV1:n Viimeinen sana -ohjelman tuore aihe on  Joutuuko toimittaja oikeuteen, jos kutsuu rasistia rasistiksi? Siitä keskustelivat Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson ja sananvapauslakimies Jussi Kari, lähinnä vain yhden esimerkkitapauksen pohjalta. Oululaisen paikallispoliitikon Junes Lokan nostama kunnianloukkaussyyte toimittaja Susanna Vehkoota vastaan käsitellään korkeimmassa oikeudessa ja prosessi saattaa Karin mukaan mennä lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Yhteiskunnalliselta kannalta juuri tuon casen seuraaminen mediassa on toki merkityksellistä. Päätoimittaja Pettersson sanoo: ”Jos sama teko tutkitaan tai jätetään syyttämättä eri tavalla eri puolilla Suomea, se rapauttaa uskoa oikeuslaitokseen”.

MUTTA juuri tuo tapaus yksin esiin nostettuna antaa rasistiksi nimittelystä kunnianloukkausrikoksena liian kapean ja ilmiötä osin vääristävänkin kuvan. Kuulemma itsekin itseään natsiksi ja rasistiksi nimitelleen paikallistrolli Lokan ja kuuluisan journalistin käräjöinti tuntuu kaikessa periaatteellisuudessaankin jotenkin osin jopa molemminpuoliselta julkisuushypeltä.

Ilmiselvän rasistin nimittely rasistiksi kun on juridisesti selvähkö tapaus, eli aiemman käytännön mukaan korkeintaan solvausjuttuna käsiteltävä. Sitä vastoin kysymys siitä, miten ’sama teko tutkitaan tai jätetään syyttämättä eri tavalla’ kaipaa vesittymisen välttääkseen monipuolisempaa tarkastelua muun muassa nimittelyn motiivin ja kohteen todellisen rasistisuuden ilmeisyyden suhteen. On muun muassa esitettävä tämäkin kysymys: joutuuko oikeuteen, jos kutsuu ei-rasistia rasistiksi?

Ainahan rasistiksi haukkumisessa ei ole kyse pelkästä syytteennostajan julkisuustempusta eikä yhden näkyvän ammattikunnan kollektiivisesta sananvapautensa puolustamisesta. Pettersson katsoo ko. casessa ihan aiheellisesti toimittaja Vehkoon joutuneen poliittisen vainon kohteeksi, ja mm. tämän käyttämän rasisti-sanan olleen paikallispoliitikon asiallista luonnehdintaa. Tämä termi ei sinällään voi olla Lokkaa oikeasti loukkaava, varsinkin kun Lokka on itse kieltänyt loukkaantuneensa.
CASE 1: Lokka vs. Vehkoo

Viimeinen sana olisi kuitenkin ennen loppulausuntoaan voinut ottaa esiin myös muunlaisia vainoamisesimerkkejä. Vaikkapa Ylen toimittaja Jessikka Aron ja kirjailija Sofi Oksasen loukkaavan herjaavan nimittelyn muun muassa rasistiksi ja fasistiksi. Siis käyttäen termejä kuten ’rasisti’ ja ’nato-pissis’ venäjämielisen ”logiikan” mukaisesti. Mikä yhteys ja totuuspohja esimerkiksi on keskenään jonkun Nato-kannalla ja rasistisuudella ja ’pissikseydellä’? Dosentti Johan Bäckmanin mukaanhan kaikki esimerkiksi venäjämielistä/neuvostohenkistä historiankirjoitusta vastustavat näkemykset ovat fasistisia ja niiden esittäjät kuten Aro ja Oksanen venäläisvastaisia rasisteja.
CASE 2: Sofi Oksanen, Jessikka Aro ym. vs. Bäckman&Co

Laajemmin nähtynä kunniaa loukkaava rasisti-nimittely onkin ehkä useamminkin juuri sitä, että rasisti-sanaa käytetään harkitusti lyömäaseena ja leimakirveenä toivoen näin perättömänkin syytöksen tulevan todistetuksi pelkän julkean esittämisen voimalla.  Silloin, kun syytöksen taustalla ei ole minkäänlaista muuta perää kuin venäjämielinen Kreml-henkinen lännenvastaisuus, on kyse aiheettomasta rasismi-kortin käytöstä ja ilmiselvästä kunnianloukkausrikoksesta.

KUITENKIN näissä lukumääräisesti kaiketi yleisimmissä kunnianloukkaus rasismikorttia käyttäen -tapauksissa osapuolina on yleensä muita kuin julkisuuden henkilöitä. Tällöin kummankaan osapuolen intressissä ei useinkaan ole julkisuuden maksimointi, vaan asiat puidaan jos puidaan mieluiten kaikessa hiljaisuudessa. Tällöin myös maalituksen/vainon kohde on usein lähtökohtaisesti heikommassa asemassa kunnianloukkaajaosapuoleen nähden.

Näissä tapauksissa voidaan kai asian mediakäsittelyn yhteiskunnallisen merkityksen katsoa olevan vähintään yhtä suuri kuin ns. julkkistapauksissa ja vahvojen ammattikuntien kunniaa puolustettaessa. Sama pätee myös joidenkin heikompien, mutta yhteiskunnan taustatukea saavien ammattiryhmien lainsuojaa rasistikorttia käytettäessä aiheettomana kunnianloukkauksena. Rasistiksi nimittely oli oikeuden mukaan halventavaa esimerkiksi pysäköinninvalvojan tapauksessa 2014.

Esimerkiksi ns. tavisten työsyrjintätilanteissa on aiheeton herjaava kunnianloukkaus ’venäjävastaisesta rasismista’ mieluummin vaan nieltävä, ellei halua riskeerata työsuhdetta puolustautumalla esimerkiksi bäckmanilaista lobbya myötäilevää johtoa vastaan. Kuten päätoimittaja Pettersson toteaa ”oikeudenkäynti on kallista ja stressaavaa”. Toisaalta johtotason virasto-osapuolen ollessa kunnianloukkaajaosapuoli, voisivat yhteiskunnallisen merkittävyyden kriteerit täyttyä valppaan median kannalta sitenkin.
CASE 3: virkamies vs. pääjohtaja

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu