Turkki on nyt TÜRKIYE! Pidetään mielessä ainakin Harmaan ajan – emmehän ryssittelekään

HS 2.6.2022:
Presidentti Erdoğan vaatii, että Turkista käytetään kansainvälisissä yhteyksissä vastedes nimeä Türkiye eikä Turkey.
YK on suostunut vaihtamaan maan nimestä käytetyn virallisen muodon. Turkki aloitti nimenmuutoshankkeensa jo joulukuussa.”

YK:n uutta nimikäytäntöä voitaneen noudattaa ainoastaan nimen kirjoitusasussa. Sana ’Türkiye’ kun on esimerkiksi englanninkielisille liki mahdoton ääntää turkkilaisittain oikein eli ’tyrkije’. Suomalaisille, saksalaisille, virolaisille ja skandinaaveille sitä vastoin ei tuota mitään vaikeuksia sanoa ’tyrkije’.

Jostain syystä kuitenkin yksi suomalainenkin tv-toimittaja sanoi joitain päiviä sitten ajankohtaislähetyksessä, että Turkin uusi kv. nimi on ’töökai’, eli ilmeisesti hän matki jonkun englantia puhuneen tankeroääntämistä.

KEHOTTAISIN nyt tarkkuuteen! Vaikka Erdoğan ei ole vaatinut uutta nimikäytäntöä sovellettavaksi suomen kieleen, meidän on hyvä ns. harmaana aikanamme hieman diplomatisoida puheitamme niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Mitä se maksaakaan? Kirjoitetaan siis ainakin toistaiseksi Erdoğanin mieliksi esimerkiksi ”Hänen Korkeutensa Herra Türkiyen tasavallan Presidentti” ja muistetaan että Türkiye sanotaan ’tyrkije’ ja Erdoğan sanotaan ’ärdoan’.

Tällä asenteella voimme hyvinkin saada vastakaikua vaikkapa sellaiselle sopuehdotukselle*, että Türkiye (lue: tyrkije) voisi hyväksyä ratkaisuksi Nato-jarruttelulle järjestelyn, jossa Türkiyelle myydään vaikkapa 100 ruotsalaista laadukasta Saab Jas Gripen -hävittäjää kohtuulliseen asevelihintaan, ja Ruotsi ja Suomi ostavat Türkiyeltä melko kohtuulliseen asevelihintaan Baykar Bayraktar TB2 -drooneja, jotka ovat osoittautuneet sangen kelvollisiksi Ukrainassa. (Sitten kun kaikki 30 nykyistä Nato-maata ovat ratifioineet jäsenytemme, voidaan halutessamme palata vanhaankin käytäntöön ja vaikka alkaa kerätä nimiä diktatuureiksi katsottavien maiden erottamiseksi.)

+
Lähigeopolitiikkasuhteet ja maabrändiaikakaudet ovat aina vaikuttaneet eri maiden käytäntöihin muiden maiden ja kansallisuuksien nimeämisessä. Nimien ei-toivotut konnotaatiot voivat juontua paitsi sanojen  kaksoismerkityksistä, myös niihin liittyvien käsitteiden historiallisesta asennekehityksestä. Ruotsissa esimerkiksi sanotaan yhä ’Ryssland’ ja ’ryss’, mutta Suomessa on jo toista sataa vuotta sanottu paikalliskorrektiussyistä mieluummin ’Venäjä’ ja ’venäläinen’. Etymologisesti muuten sekä ruotsin sana ’ryss’ että venäjän ’rus/ros’ että myös suomen ’ruotsi’ tulevat kaikki muinaisruotsin soutumiehiä eli viikinkejä tarkoittavasta sanasta ’rodhsmenn’ tms.

VAIKKA geopolitiikan uusien käänteiden jälkeen valtiosuhteemme itänaapuriimme ovat käytännössä poikki, ja Suomi hakeutuu päättäväisesti pois kaupallisteknisistäkin riippuvuuksista, en katso nyt olevan erityistä aihetta palata vanhempiin nimikäytäntöihin. En edes suosittele ainakaan ennen Ukrainan sodan loppua ruotsin kieltä mukailevan ja taannoin esitetyn vaihtoehtoisen Ryslanti-sanan käyttöä suomessa (vrt. Island/Islanti, England/Englanti) siitäkään huolimatta, että vielä vuonna 1809 Suomen ja koko Itänaapurin hallitsijanjulistuksessa  oli ihan hovikelpoista sanoa suomeksi ’Ryssänmaa’.

Suomen ja koko Itänaapurin hallitsijan julistus 1809. Kuvakaappaus https://histdoc.net/historia/alex1.html

Lue myös:
*Erdoğan ei voi saada infokriittisiä F35:sia Nato-myönnytystä vastaan – Gripen ratkaisuksi?

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu