US otsikoi Lauri Nurmen ”puolueuskollisuus”-jutun Alma-lehdistä ainoana oikein!

Alma-konsernilaisten on tulevan Sanoma-järjestelyn alla varmaankin mietittävä tarkoin, minkä toimituksen ’kynänjälki’ pääsisi edustamaan almalaisuutta uudessa työnjaossa. Esimerkiksi silloin, kun punnitaan laadukkaimpia sanavalintoja entuudestaankin yhtenäistyvän sanomalehdistömme  Julkisessa Sanassa.

Ehdotan tähän vaativaan luottovastuuseen politiikan uutisoinnin ja galluptulkintojen osalta Uuden Suomen toimitusta. Perustelut liittyvät otsikkovertailuun tuoreen Alma-kyselyn huomiosta, jonka mukaan kaikkein varmimpia puoluekannastaan ovat perussuomalaisten äänestäjät.

Yllä näemme kaksi vain hieman erilaista samaan kirjoitukseen liittyvää otsikkoa eri Alma-lehtien eilisiltä verkkosivuilta. Otsikointi on klikkianalyysia syvällisempää harkintaa edellyttävä osa vastuullista mediatyötä – varmaankin myös jutun leipätekstin kirjoittaneen Lauri Nurmen mielestä.

Nurmi on suomalainen politiikan toimittaja, tietokirjailija ja historian opettaja, joka työskentelee nykyään Iltalehdessä. Nurmi tunnetaan parhaiten skuupistaan, jossa hän paljasti Lännen Median lehdissä kesäkuussa 2017 perussuomalaisten hajoavan, ja kymmenen päivää myöhemmin puolue hajosikin.

Nyt olisi vähintäänkin paikallaan peräänkuuluttaa yo. ’kilpailevien’ otsikoiden faktasisältövastaavuutta Nurmen kirjoituksen ja toisaalta myös sen aiheena olleen Tietoykkösen gallupanalyysin suhteen!

Kuten kuvan otsikkovertailussa näkyy, väitetään toisessa otsikkoversiossa (IL, AL, KL, SK) että PS:llä on ”uskollisimmat äänestäjät”. Toisessa eli US:n otsikkoversiossa puolestaan todetaan, että PS:llä on ’eniten ”täysin varmoja” äänestäjiä’. – Siis US:ssa viitataan sitaateilla siihen, että tutkimuksessa haastatellut ovat itse kertoneet puoluekantansa olevan täysin varma.

Uuden Suomen otsikointi on nähdäkseni olennaisesti oikeampi/asiallisempi kuin verrokkien, jotka puhuvat tässä yhteydessä perusteettomasti äänestäjien ns. ’puolueuskollisuudesta’. Siitä ei kuitenkaan aineiston ja tulosten perusteella nyt näyttäisi olleen kysymys. Tuloksista johdettu ’puolueuskollisuus’-päätelmä ei siis kaiketi ole validi.

Virhe on samanlainen kuin olisi luonnehtia vuoden pari naimisissa ollutta aviopuolisoa uskollisemmaksi kuin kymmeniä vuosia aviossa ollutta vain tämän oman vakuutuksen pohjalta, tutustumatta lainkaan esimerkiksi molempien tosialliseen syrjähyppyhistoriaan.

Puolueuskollisuudellahan ei yleensä tarkoiteta niinkään uskollisuudenvakuuttelun määrää, vaan faktillisesti toteutunutta taipumusta äänestää samaa puoluetta kerta toisensa jälkeen. Toisaalta kaikilla puolueilla ei ole ollut tähän mahdollisuuksiakaan, kun esimerkiksi Liike Nytiä ei ole edes voinut äänestää kuin vasta vuodesta 2018 lähtien eikä perussuomalaisiakaan kuin vuodesta 1995 lähtien, kun taas Sdp:tä äänestettiin kaiketi jo sata vuotta sitten.

Perussuomalaisten puolueuskollisuuden todennettua jatkuvuutta vastaan sotii myös US:n toinen otsikko: ”Gallup-tuntija nostaa esiin mullistuksen: Sdp menetti duunarit perussuomalaisille – Tärkeä luku on hurjat 41,5 %.” – Voiko siis ’juuri demareista loikannut vannoutunutkaan uuspersu’ olla tutkitusti uskollinen PS:n äänestäjä, jos ei ole vielä äänestänyt PS:ää ehkä ensimmäistäkään kertaa – vaikka 61 % PS:n kannattajista pitäisikin puolueen äänestämistä ”täysin varmana”.

Puolueuskollisuutta ei siis voine tutkia vähääkään luotettavasti vain kysymällä äänioikeutetuilta siten kuin ko. tutkimuksessa oletettavasti on normaalikäytännön mukaan tehty eli: ’kuinka varma tuo äänestyskantanne on: täysin varma, melko varma, ei juurikaan varma vai ei lainkaan varma?’.

Vähän paremmin puolueuskollisuusilmiötä mittaisi puoluekantansa ilmaisseille äänestysaikeiden lisäksi usein esitetty jatkokysymys ”mitä puoluetta tai muuta ryhmittymää äänestitte viime vaaleissa?”. Edelleen sitä parempaan tulokseen päästäisiin jatkokysymyksellä ”entä edellisissä, entä niitä edeltäneissä, entä niitä edeltäneissä jne. vaaleissa…” Näiden vastausten tarkastelulla ’aikasarjoina’ saataisiin ehkä jonkinlainen kuva toteutuneesta puolueuskollisuudesta. Faktillista dokumenttiaineistoahan kenenkään äänestyskäyttäytymisestä ei ole saatavissa äänestyssalaisuuden vuoksi.

– US:n politiikan toimitus hei, kuka kysyisi Nurmelta ja Tietoykköseltä, kumpi otsikkoversioista on osuvampi ja oikeellisempi? Ja mikä on ollut Tietoykkösen mahdollinen puolueuskollisuusmittausmetodi, sekä mikä yleensä olisi paras reaalisesti mahdollinen metodi tutkia puolueuskollisuutta/sitoutuneisuutta/äänestystapajatkuvuutta yli vuosien ja vuosikymmenten?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu