Luonto Helsingissä ja Malmin lentokenttä

Kuntavaalit2021, Helsinki. Ehdolla vihreiden riveissä

Kosketus monimuotoiseen luontoon on hyväksi ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Helsingin tulee tukea luonnontilaisia niittyjä, suomalaisia kesäkukkia ja kotoperäisten ruokakasvien kaupunkiviljelyä nurmikoiden ja vieraslajikukkapenkkien sijaan. Kaupunkiluonnon poliittinen kipupiste monille Helsingissä on Malmin lentokenttä.

Monimuotoinen luonto ehkäisee autoimmuunisairauksia kuten allergiaa (THL 2019). Lyhytkin piipahdus vihreässä ympäristössä voi alentaa verenpainetta, tasata sykettä ja parantaa unta. Se parantaa tarkkaavaisuutta ja lievittää stressiä. Viheralueiden lähellä asuminen vähentää masennusta (Korpela, 2019).

Luontokato on uhka koko ympäristölle ja myös ihmiselle. Minusta on naurettavaa kehoittaa asukkaita rakentamaan ”hyönteishotelleja”, kun samaan aikaan kaupunki tuhoaa pörriäisten kodit parturoimalla kedot nurmikoksi. Lähiluonto on yksi kolmesta vaaliteemastani Helsingin kuntavaaleissa. 

Suomalaisia ketokukkia ja maatiaiskasveja vieraslajien tilalle

Kesäkukkabudjettiin ja puutarhanhoitoon käytetään huomattavia summia Helsingissä. Kukkapenkit ovat toki nättejä, mutta niissä kasvatetaan vain vain kasveja, jotka ovat kotoisin kaukaa. Suomalaisten pörriäiset eivät saa niistä ruokaa. Nämä vieraslajikukkapenkit vaativat jatkuvaa työtä, kun kotoperäisiä kasveja koitetaan kitkeä ja myrkyttää vimmalla.

Suomalaisista niittykukista saisi kauniin kukkapenkin, jossa myös ympäristön kannalta elintärkeät pölyttäjät viihtyvät. Suomalaisista verkkokaupoista voi tilata lajitelmia erilaisiin olosuhteisiin tai vaikka kukkien värin mukaan. Ovat helppohoitoisia.

luonto helsinki kukka kuntavaalit malmi
Itse tykkään lemmikeistä. Kylvin siemenet vähän miten sattuu, mutta kyllä ne vaan kukkivat, sitkeitä kun ovat. Kaupungin kukkapenkkeihin kannattanee valita näyttävämpiä lajeja, niitä löytyy.

Valtuustossa teen aloitteen kesäkukkabudjetin jakamisesta aidon kaupunkiluonnon hyväksi. Puolet budjetista ohjattaisiin jatkossa luonnontilaisten niittyjen suojeluun ja perustamiseen, sekä kotoperäisten kasvien kaupunkiviljelyyn.

Kaupunkilaisille tarjottaisiin neuvoja, miten perustaa vaikka omalle pihalle tai lähipuistoon pienikin laatikkoviljelmä.

Kansalaisjärjestöillä kuten Dodo Ry:llä on kokemusta ja tietoa siitä, miten homma käytännössä onnistuu. Aloite tehdään heidän kanssaan.

Miten Malmin lentokenttä liittyy tähän?

Olen saanut palautetta, kuinka ”irvokasta on puhua lähiluonnosta, kun puolueesi haluaa tehdä Malmin lentokentän niityistä betonibunkkerilähiön.”

Malmin suhteen päätökset on jo tehty ministeritasolla vuosia sitten. Vihreiden valtuustoryhmä ei pysty valtiotason päätöksiin joka tapauksessakaan vaikuttamaan. Hanke on jo käynnissa, enkä usko, että on suuria mahdollisuuksia peruuttaa projektia, vaikka menisi kahlitsemaan itsensä kentälle. Joka tapauksessa haluan konkreettiset perustelut, kun asia kokouksissa otetaan esiin. 

En ole fyysikko tai infrainsinööri, joten kompetenssini ottaa asiaan kantaa on rajallinen. Periaatteeni on lähtökohtaisesti puuttua vain asioihin, jotka ajattelen ymmärtäväni ja pystyn ne perustelemaan.

Aihe on pahasti polarisoitunut. Kumpaankin kantaan liittyy ideologista ja tunnelatausta. Alkuperäiset päätökset on tehty osin arvoperusteisesti ja valtiotasolla (Iltalehti 2014). Väittely siitä onko alue suota vai ei, menee mielestäni jo absurdeille semanttisille tasoille. Liejusavi määritellään toisissa luokituksissa eloperäiseksi maa-ainekseksi, toisissa ei. Kaikissa luokituksissa sen kerrotaan soveltuvan huonosti rakentamiseen (Geologian tutkimuslaitos, 2007).

Myös asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, mikä on Helsingin asuntokaupan todellinen tila. Koronakriisi, etätyön salliminen ja kulttuurin katkaisu Helsingistä on ollut monelle se viimeinen niitti, ja ovat muuttaneeet pois.

Aivovuoto Helsingistä, aluetutkija Timo Aron tiivistämänä.

Alla pointtini Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta ja sitä vastaan. Plussat tarkoittavat Malmin kentän suojelemista, miinukset asuntorakentamista. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni.

+ Jos päätös asiasta tehtäisiin nyt, niin tämän hetkisen tiedon valossa haluaisin tuoreen selvityksen Malmin lentokentan muuttamista asuinalueeksi.

– Alueelle suunnitellaan joka tapauksessa lähiluontoalueita, ja nyt asfaltin peittämää aluetta muutetaan puistoksi (Helsingin kaupunki 2021). Laajemmassa mittakaavassa lentokentän alueelle muodostuva puistoverkosto yhdistyy ympäröivään viheralueverkostoon muodostaen ekologisia yhteyksiä myös niittybiotooppien välille. Helsingin niittyverkoston kehittämistä koskeva työ on käynnissä ja se valmistuu elokuussa 2021.  Eli pelkällä lähiluontoarvolla en lähtisi kentän säilyttämistä perustelemaan.

– Helsinkiin tarvittaisiin kipeästi lisää asuntoja, koska eläminen täällä on tavattoman kallista. Mahdollisuuksia uusien asuinalueiden sijoittamiselle on etsitty vuosia, mutta muuta vaihtoehdot on torpattu mm. oikeuskanslerin päätöksellä (Yle 2018).

+ Eri alueiden vetovoima kuitenkin vaihtelee Helsingin sisälläkin. Haluavatko ihmiset muuttaa alueelle, johon ei ole vielä liikenneyhteyksiä, eikä siellä ole edes ruokakauppaa? Pari romuttamoa  ja hautakiviliikettä löytyy, muut palvelut haetaan kaupungin sivujen mukaan Malmin keskustasta ”alkuvaiheessa”. Malmille matkaaa on neljä kilometriä. Kaupat eivät materialisoidu alueelle ilman asukkaita, ja asukkaita kiinnostaa palvelut (Helsingin kaupunki 2021).

– ”Helsingin ja Espoon uusien asuntojen kaupassa tehtiin vuosituhannen ennätys. Ostettavan uuden asunnon löytäminen alkaa olla näissä kaupungeissa jo työn ja tuskan takana”, kommentoivat asiantuntijat Rakennuslehdessä (2021).

– Alueelle rakennetaan mm. koulut ja päiväkodit – tällaiselle alueelle voisi olla kysyntää, kun perheille kodit käyvät Helsingissä ahtaiksi. Eräiden arvioiden mukaan moni haluaa nyt muuttaa isompaan asuntoon, ja tällä hetkellä asunnoista on jälleen kova pula Helsingissä. Jotenkin tämä ongelma pitää ratkaista, ja Malmin alue on ollut ainoa, joka on mm. korkeimmalle hallinto-oikeudelle käynyt (Yle 2018).

+ Hankkeen ilmastopäästöt ovat ”järkyttävät”, esimerkiksi Helsingin kaupungin massakoordinaattorin, projektinjohtajan Mikko Suomisen mukaan (Suomen Kuvalehti 2020). Maaperä on pitkälti liejusavea, joka on huonoimpia maalajeja rakentamisen kannalta. Liejusaven päälle rakentaminen tehdään nykymenetelmillä ”pilaristabiloinnilla”. Pilaristabilointi tehdään poraamalla maaperään reikiä ja valamalle sinne betonia (Ramboll, 2020).

Kuntavaalit helsinki malmi
Kuva: Ramboll: Malmin lentokenttä, päästölaskelma esirakentamiselle perinteisellä tekniikalla, 10.2.2020

– Tulee ottaa huomioon, että suuri osa mahdollisista rakennuskohteista on maaperältään vähintään yhtä haasteellisia. Suuri osa nykyisesta keskustasta on rakennettu vesialueiden tai ”suon” päälle. Ei ole siis ollut ongelma ennenkään, vaikka vaatiikin massiivisia toimenpiteitä (Informaatiomuotoilu 2014).

Malmi kuntavaalit Helsinki luonto
Kuvassa näkyy vuoden 1770 Helsinki, ja katkoviivalla nykyinen rantaviiva. Kuva: Juuso Koponen, Informaatiomuotoilu, 2014.

+ Eräiden arvioiden mukaan olisi huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta oleellista, että pääkaupunkiseudulla olisi käytettävissä myös toinen lentokenttä. Mitäs jos sattuu onnettomuus tai sota? Esimerkiksi lentoteitse kuljetettavat lääkkeet voivat olla kriisitilanteessa tärkeitä (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2011).

Loppukaneetti

Annetaan ketokukkien kukkia ja pörriäisten pörrätä. Luontokato on riski koko ympäristön ja ihmistenkin hyvinvoinnille.

Summa summarum, minua ei henkilökohtaisesti liikuta, onko kentän alueella nähty liito-orava tai kontiainen, koska katson mieluummin isompaa kuvaa luonnon monimuotoisuudessa. En myöskään ota kantaa lentoiluharrastukseen. Varmasti huikeaa, jos siihen on mahdollisuus ja varaa.

En myöskään ihan ymmärrä sitä logiikkaa, miksi nyt etätyöaikana haluaisi varta vasten ostaa asunnon alueelta, jossa on huonommat palvelut kuin jossain Lempäälässä, ja keskineliöhinta vähintään kaksinkertainen.

Vantaan Kivistössä tällaisen väkisin rakennetun lähiön ongelmat ovat jo räjähtäneet käsiin. Asukkaat katuvat asunnon ostoa sieltä, ja kaikki viitelistassa mainittuihin juttuihin haastatellut kertovat liikkuvansa autolla, koska niitä palveluita ei tosiaan siellä ole. (HS 2017, HS 2020, Yle 2021).

Hankeeseen liittyy siis moni haasteita, mutta liittyy siihenkin, jos kaupunkiin ei saada lisää asuntoja, ja keskiluokka muuttaa pois.

Minua voi äänestää Helsingissä vaalinumerolla 797. Ennakkoäänestys alkaa 26.5. Ennakkoäänestykseen tarvitset mukaan vain henkilötodistuksen (henkilökortti, passi, ajokortti). Voit äänestää missä vain pisteessä, ja ne ovat auki jopa kahdeksaan illalla. Lista löytyy täältä: kuntavaalien ennakkoäänestyspaikat Helsingissä.

Kannattaa hoitaa kuntavaaleissa äänestäminen alta pois samantien. Harmillisen moni ei kuntavaaleissa äänestä – ja sitten ihmetellään miksi meno ei muutu.

Postaukseen lisätty viitteitä 25.5.

Viitteet

THL 2019. Luonnon monimuotoisuus ja ihmisen terveys kulkevat käsi kädessä.

Kalevi Korpela 2019.  Tampereen yliopisto. Luontoympäristö ja hyvinvointi. Esitys Terveyspsykologian päivillä.

Iltalehti 2014. Miksi päätös Malmin lentokentästä tehtiin virheellisin tiedoin?

Geologian tutkimuslaitos 2007. Maalajiominaisuudet.

Yle 2018. Korkein hallinto-oikeus armottomana Helsingin suunnitelmille: Kiistellyille kaupunkibulevardeille tyrmäys, mutta Malmin lentokenttä voidaan kaavoittaa asuntoja varten.

Rakennuslehti 2021. Käsittämättömän kova tahti Helsingin ja Espoon uusien asuntojen kaupassa, lähiaikojen muutto jää monelle kovan kysynnän takia haaveeksi –
Helsingin ja Espoon uusien asuntojen kaupassa tehtiin vuosituhannen ennätys. Markkinoiden lämpötilaa kuvastaa se, että ostettavan uuden asunnon löytäminen alkaa olla näissä kaupungeissa jo työn ja tuskan takana.

Informaatiomuotoilu 2014, Juuso Koponen. Helsingin kartta vuodelta 1770 + nykyinen rantaviiva

Suomen Kuvalehti 17.2.2020, Selvitys vahvisti: Malmin kentän esirakentamisesta valtavat hiilipäästöt – Parempia materiaaleja kehitetään, Helsinki ei aio odottaa.

Ramboll 2020, Malmin lentokenttä, päästölaskelma esirakentamiselle perinteisellä tekniikalla, 10.2.2020. Julkaistu Helsingin kaupungin verkkosivuilla.

+1
Riia Jarvenpaa
Vihreät Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen kunnallisvaaliehdokas Helsingissä. Valtuustossa tulen tekemään töitä mielenterveyspalveluihin pääsemisen, lähiluonnon ja turvallisuuden eteen.

Siirryin vihreisiin keväällä 2021. Edustin aiemmin Avointa puoluetta Helsingin sote-lautakunnassa ja valtuuustoryhmän sihteerinä. Kuntapolitiikka ja sote on tuttua - työkseni olen tehnyt soteen liittyvää viestintää ja tutkimusta viimeiset vuodet. Tätä ennen kirjoitin taloudesta ulkoministeriölle.

Nyt teen väitöskirjaa datatieteistä Helsingin yliopistolla. Koulutukseltani olen VTM.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu