Yliarvioimme muutoskyvykkyyden ja aliarvioimme vaikutukset
Strategisen ennakoinnin tavoitteena on tehdä erilaiset tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat näkyviksi ja auttaa haastamaan strategian pohjana olevia oletuksia. Liian usein näen, miten kapeasta näkökulmasta muutosvoimia lähestytään, yhtä lailla organisaatioiden sisällä, kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Olin keväällä Future Boardin tulevan podcastin nauhoituksissa puhumassa strategisesta ennakoinnista ja sen merkityksestä erityisesti hallitustyön näkökulmasta. Podcastin lopussa minulle esitettiin kysymys “Uskotko, että vuoteen 2030 mennessä tekoäly tai automaatio on korvannut puolet nykyisestä (tietotyöhön liittyvästä) työstä”?
Vastasin EI.
Ja sitten koin tarvetta selittää, miksi vastasin kieltävästi. Todellisuudessahan nimittäin, jos kysymystä katsoo pelkästään teknologian näkökulmasta, se tuntuu hyvinkin todennäköiseltä. Se, mitä pidän epätodennäköisenä, on ihmisten kyky hyväksyä tämä muutos ja muuttaa käyttäytymistään yhtä nopeasti. Työnkuvien muuttuminen ja jopa katoaminen ei ole pelkästään teknologinen kysymys. Se on myös ihmisten koulutukseen, työelämän rakenteisiin ja sosiaaliturvaan liittyvä kysymys.
Yritysten sisällä siirtymää tietotyöstä ajatustyöhön tekeville se voi olla osittain myös identiteettikysymys. Vähintäänkin muutos haastaa totuttuja johtamisen malleja ja ajattelutapoja.
Strategisen ennakoinnin tavoitteena on tehdä erilaiset tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat näkyviksi ja auttaa haastamaan strategian pohjana olevia oletuksia. Liian usein näen, miten kapeasta näkökulmasta muutosvoimia lähestytään, yhtä lailla organisaatioiden sisällä, kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Haastattelussa nousi esiin myös useita muita tulevien vuosien muutosvoimia. Muun muassa globaalin politiikan jännitteet, kauppasodat ja lisääntyvä sääntely vaikuttavat merkittävästi yritysten toimintaympäristöön. Sääntely lisää myös kompleksisuutta, mikä puolestaan lisää kustannuksia. CSRD-regulaation heijastevaikutukset ovatkin suurimmassa osassa PK-yrityksistä vielä täysin noteeraamatta.
Myös demografiset muutokset ja väestön ikääntyminen on merkittävä muutosvoima, joka ei ole pelkästään sote-kysymys tai julkisen talouden ongelma. Vuoteen 2030 mennessä jo 25% suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Tavalliselle yritykselle se näkyy niin, että osaavaa työvoimaa ei tule olemaan saatavilla senkään vertaa mitä tänään ja työssä käyvistä yhä suurempi osa toimii vähintään osa-aikaisena omaishoitajana. Aika vähän näistä asioista strategian yhteydessä keskustellaan. Päätöksiä tehdään sitäkin vähemmän.
Ilmastonmuutos, luontokato ja vesikriisi uhkaavat koko ihmiskuntaa. Yhteiskunnan vastaukset ovat vihreä siirtymä, kiertotalous, yritystuet ja innovaatiot. Näistä käsitteistä on vielä melkoinen matka toimintaan.
Ajatus rationaalisesta ihmisestä nojaa oletukseen, että kunhan meillä on riittävästi tietoa saatavilla jostakin asiasta, pystymme sen pohjalta tekemään rationaalisen päätöksen ja toimimaan sen mukaisesti.
Tietoa on.
?
On aika irrelevanttia tapahtuuko vääjäämätön muutos 20v, 50v taikka 100v aikajänteellä. Nopeimmin sopeutuva yhteiskunta pärjää muutoksessa parhaiten.
Auto syrjäytti hevosen noin 40 vuoden aikajänteellä.
Ja tulevan muutoksen suuruutta nyt ei taida ihan kaikki hahmottaa. Kaikkien rakastama Musk puhui juuri neuralinkistään. Ihmisaivojen ongelma kun on, että nuppi saa aikaan yhden ajatuksen sekunnissa kun taas super-tietokone tekee vaikka Nasalla 7 triljoonaa FLOPia sekunnissa. Nuppi on siis hidas. Mutta neuralink tulee nostamaan ihmisen ajatustoimintaa vaikka luokkaa 10 000 / s. Tällöin ihminen on yhä hidas kuin etana super-tietokoneeseen (AI) verrattuna, mutta uusi, nopeampi ”kommunikaatio” tuottanee silti pientä kehitystä tieteeseen.
Noin muutoin (ihmis)robotit, Muskilla Optimus, tulevat tekemään tietysti suuren osan ihmisen työstä ja koko työn käsite tulee miettiä uusiksi jne
https://www.youtube.com/watch?v=Kbk9BiPhm7o&t=3789s&ab_channel=LexFridman
Elon Musk: Neuralink and the Future of Humanity | Lex Fridman Podcast #438
Ilmoita asiaton viesti
Korjaus: Luuloja on koskien ilmastonmuutosta. Uskomuksia siitä mitä kaikkea voi tapahtua.
Yritysmaailma on yleisesti järjestynyt siten että edullisin ja tarkoituksenmukaisin vottaa. Vihreä siirtymä tarkoittaa sitä että paras tarina voittaa, se tarina joka kerää parhaat tuet yhteiskunnalta.
Mitä tulee tekoälyyn, sitä tuskin kannattaa ympätä ilmastonmuutokseen. Jos tekoälylle annetaan tehtäväksi löytää ilmastonmuutos, se sen taatusti löytää.
Tekoäly (ja tietotekniikka yleisemminkin) tulee edelleenkin olemaan nopea idiootti (paine vähentynyt sanalla idiootti, mutta idiootti kuitenkin) ja ihminen on edelleenkin hidas nero.
Ilmoita asiaton viesti
Puhutaanpa suomeksi niin strategiseen tulevaisuussuunnitteluun liittyvä yleinen sanojen”sumutus” hälvenee.
Blogistin määritelmä on asiallinen. Se ei kuitenkaan viesti riittävästi ao. prosessin suuren suurta haastavuutta, vaikeusasteita riittää.
Yleisin virhe kentällä lienee sen kuvittelu helpoksi.
Käy kuin Nokian Ollilalle vai Kallasvuoko se oli? Billy Gates soitti ja jutteli Ollilalle/Kallasvuolle kivoja…ja jompi kumpi viestitti kirjassaan että ”pelästyin hemmetisti kun ymmärsin ettei hän pidä meitä kilpailijanaan”!
Opetus = Strategiseen ennakointi on todella vaativa prosessi. Suomen kruunu, Nokia, oli tuolloin niin pihalla kuin vain oli mahdollista.
Ps. Käsittääkseni Suomen valtion poliittisessa ohjaujärjestelmässä ei ole tehty edes Nokian tasoista strategista tulevaisuuden ennakointia. Toivon olevani väärässä mutta tunteeni ja vaikutelmieni perusteella noin on.
Ilmoita asiaton viesti
Riikka hyvä,
Presidentti J. K. Paasikivi sanoi: ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.”
Tosiasiat ovat nyt nämä:
MAAILMANJÄRJESTYS ON MUUTTUNUT
Maailma on jo siirtynyt 1945 alkaneesta USA-johtoisesta sääntö- ja sopimuspohjaisesta maailmanjärjestyksestä uuteen tilanteeseen.
Kansainväliset organisaatiot kuten UN, OSCE, BIS, COE, ILO, ICC ja INTERPOL ovat paljolti menettäneet merkityksensä.
Tilalle on tullut uusi maailmanjärjestys, jossa valtiot ajavat itsekkäästi ja väkivaltaisesti sotimallakin omia etujaan, eivätkä juurikaan väitä muista tai kansainvälisistä sopimuksista.
Maailma on nyt jakaantunut kolmeen osaan, USA:n ja Kiinan johtamiin kahteen blokkiin, joiden välissä muut maat pelaavat omaa peliään.
Tämän kaiken näyttämönä on globaali ja nopeatempoinen talousmurros, jossa taistellaan markkinoitten uusjaosta ja uusien läpimurto-teknologioiden voittajista.
Vaikka ympäristöasiat ja ilmastonmuutos ovat varsinkin Euroopassa korkealla poliittisissa prioriteeteissa, tämän tilanteen jatkuminen on kovin kyseenalaista.
Vihreät nähdään usein elitistisinä kapunkilaisina, jotka eivät välitä kansalaisten jokapäiväisistä kärsimyksistä ja talousongelmista. Ovat irroneet taloustodellisuudesta.
EUROOPAN TILANNE
EU on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalisuuden 2050 mennessä ja luonut laajan lainsäädänön ja sakkosysteemit tämän savuttamiseksi.
Euroopan CO2-päästöt ovat kuitenkin vain 8% maailman kokonaispäästöistä ja nyt näyttä siltä, että merkitävät saastuttajat vain lisäävät päästöjään.
Nämä EU:n uudet ympäristöslait raunioittavat Euroopan kilpailukyvyn ja talouden, sillä muut eivät tule tekemään vastaavia mega-kalliita ympäristölakeja.
Tästä todistaa se, että Eurooppan ja USA:n taloudet olivat vielä 2008 yhtä suuria. Nyt USA on kaksinkertainen ja voittanut kilpajuoksun uuden tekniikan kehityksessä.
ENTÄ SUOMI?
Brörn Wahlsoos: “Suomi on konkurssin partaalla!”, Suomen yrittäjien Mikael Pietikäinen: “Suomella on vielä pitkä matka yrittäjien ymmärtämiseen!”
Kysymys: Onko Suomen talous saattohoidossa oleva potilas, jolta kohta vedetään letkut irti, kun Teollisuusliiton Riku Allto aloitaa mainostamansa uuden lakkoaallon?
Suomen ainut tie ulos nykyisesttä Mega-kriisistä on se, että kaikki puhaltavat samaan hiileen näin:
1) Vihreään siirtymään ei saa satsata enää ollenkaan.
Se on poliittisesti ja taloudellisesti erittäin riskialtis sektori, minkä todistaa nämä esimerkit: Neste Oy:n vihreä satsaus pudotti osakekurssin puoleen ja ”vihreä” toimitusjohtaja sai lähdöt, Kempowerin ja Valoe yhtiöiden romahdus, Kiinan subventoidut superhalvat aurinkopaneeli ja sähköautot, jne. jne…
Kannattaa muistaa sekin, että Suomen CO2-päästöt ovat vain tuhannesosa maailman päästöistä, joten meidän ilmastotekomme ei vaikuta yhtään mitään! Ja ilmaston lämpeneminen on tunnetusti Suomelle pääosin edullista!
2) Suomen pitää satsata HAJAUTTAEN MONIIN ”VARMOIHIN” tuottavuutta ja myyntiä rajusti lisääviin aloihin, joita ovat esim:
Generatiivinen AI, Robitiikka, 3D-printing, Kyberturvallisuus, Cloud computing, Cloud-team-management, Virtuaali-koulutus, Block-chain teknologia, Automaattiset hallintojärjestelmät, Sotatekniikka & dronet, Bio- ja geenitekniikka, CRM (Customer relationship management ), Big data analysis, Uudet lääkkeet ja hoidot, Uudet sellutuotteet, Kaivosteollisuus, Virtuaalitodellisuus-tuottet, Etätyötekniikka.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se tekoäly valtaa myös ”tietotyön” mikäli se on yrityksille kustannustehokkaampaa.
Ei ole oikeastaan mitään syytä miksi näin ei kävisi.
Muistuu mieleen Nokian huippuvuodet jolloin Suomessa Perlokset ja Elcotecit kasasivat kännyköitä.
No kun kasaamishommat siirtyi Intiaan Suomessa ajateltiin että ei sen niin väliä ole kun suunnittelu ja muut arvohommat tehdään edelleen Suomessa.
Pari vuotta siitä nähtiin että osaa se intianpoika tehdä nekin hommat.
Loppupeleissä markkinoilla raha ratkaisee… aina.
Ilmoita asiaton viesti