Euroopan johto tähtää hikipajaunioniin

Euroopan keskuspankki EKP:n johtaja Mario Draghi vieraili Suomessa marraskuussa. Draghi piti puheen Helsingin yliopistolla. Sisältö oli verhottu Eu-koodikielellä. Selkokielelle muunnettuna sanoma on paljon karmeampi.

Euroopan keskuspankki EKP:n johtaja, ex-Goldman Sachsilainen Mario Draghi piti puheen Helsingin yliopistossa 27. marraskuuta 2014. Puheessaan Draghi kävi läpi "edellytyksiä, joiden on täytyttävä, jotta rahaliitto saadaan valmiiksi ja se voi tuoda vakautta ja vaurautta kaikille jäsenilleen."

 

"Liittovaltio tarvitaan"

Jo heti puheensa aloituksessa Draghi toteaa "Euroopan unionia – ja euroaluetta – pidetään usein erheellisesti puhtaina talousliittoina vailla poliittista pohjaa. Tällöin ei ymmärretä, että talousliitto on luonteeltaan myös poliittinen liitto" ja että sisämarkkinat, toisin sanoen Eu:n yhteismarkkina-alue, on poliittinen hanke, jossa "tarvitaan lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan käyttäjiä, jotka säätävät tarvittavat lait, panevat ne täytäntöön ja ratkaisevat niihin liittyvät riita-asiat. Näitä tehtäviä hoitavat Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan unioni tuomioistuin."

Draghi tekee siis selväksi, että Euroopan unioni ei ole riittävän valmis liittovaltio ja että sen hallinnoiminen vaatii keskushallinnon.

"Takaukseen perustuva raha on samalla tavoin poliittinen hanke, eikä rahaliitonkaan toiminta olisi mahdollista ilman asianmukaisia poliittisia rakenteita", Draghi täsmentää. Näin nähtynä Eu on muka-suvereeni valtio, jossa muka-itsenäiset jäsenmaat ovat osavaltion asemassa, ja alisteisia keskushallinnolle.

"Epäilyksiä talous- ja rahaliitto EMUn tulevaisuudesta ei siis saada kokonaan hälvenemään, ennen kuin EMU on saatu valmiiksi eli kestävän liiton edellytykset täyttyvät kaikilla osa-alueilla", painottaa Draghi.

Draghi viittaa myös siihen, että kaikki valuutta-alueet nojaavat tulonsiirtoihin alueidensa sisällä – paitsi euroalue, eikä niitä euroalueella ole näköpiirissäkään joten tarvitaan muita keinoja.

 

 

Rahaliiton vähimmäisedellytys jousto-orgiat

Draghi myöntää, että yksittäisten jäsenvaltioiden suhteen "yhteinen rahapolitiikka ja etenkin yhteinen valuuttakurssi vähentävät yksittäisten talouksien mahdollisuuksia reagoida paikallisiin häiriöihin sopeutustoimin" jonka takia "sopeutus on hoidettava muiden kanavien välityksellä, ja näiden kanavien on oltava vähintään yhtä tehokkaita kuin rahaliiton ulkopuolella."

Tällaisia "yhtä tehokkaita keinoja" ovat jäsenmaiden talouksien riittävä joustavuus: "Talouksien on pystyttävä kohdentamaan resursseja tehokkaasti ja luomaan dynaaminen liiketoimintaympäristö, sillä vain siten ne voivat houkutella pääomaa ja luoda riittävästi uusia työpaikkoja."

Selkokielelle käännettynä Draghi tarkoittaa, että sijoittajia ei näy horisontissa, ellei Euroopan unionin alueella pakoteta väestöä ottamaan mitä tahansa työtä millä tahansa palkalla, varsinkin kun Euroopan unionin alueella ongelmana ovat kielierot, jonka vuoksi työvoiman liikkuvuus ei Eu:ssa ole riittävä "työmarkkinoiden sopeutuskeino".

"Talouksien häiriönsietokyvyn ja joustavuuden edellytyksenä on, että palkat ja hinnat pystyvät mukautumaan taloustilanteeseen ja voimavaroja pystytään kohdentamaan nopeasti uudelleen yritysten ja toimialojen välillä.

Talousteorian mukaan tämä on rahaliitossa olennaisen tärkeää, jotta sopeutus näkyisi työn hinnassa eikä sen määrässä – määrällinen sopeutus merkitsisi työttömyyden kasvua. Kriisin aikana tämä nähtiin myös käytännössä: joustavissa talouksissa sopeutus oli yleisesti ottaen nopeampaa ja työttömyys kasvoi vähemmän."

Selkokielistettynä Draghi sanoo että jotta "riittävän sopeuttamisen asteeseen" päästäisiin, irtisanomisia tulee helpottaa jopa siihen pisteeseen, että lähtö on saman tien, irtisanomisen tulee olla nykyistä halvempaa = irtisanomissuoja pois.

Sosiaaliturvaa pitää heikentää nykyistä huomattavasti enemmän, ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei pidä olla.

Työnantajapuolelle tulee antaa oikeus laskea palkkoja yksipuolisella ilmoituksella.

Työn hinnan sopeuttaminen tarkoittaa sekin palkkojen leikkauksia.

Joustavista talouksista Draghi mainitsee malliesimerkkeinä Irlannin ja Latvian verraten niitä vähemmän joustaviin Kreikkaan, Espanjaan ja Portugaliin. Draghi sanoo tämän näkyvän Irlannin ja Latvian pienemmissä työttömyysluvuissa. Tosiasiassa Irlannin ja Latvian pienemmät työttömyysluvut johtuvat maiden väestön hupenemisesta: työikäiset ovat hylänneet kotimaansa ja suunnanneet Eu:n ulkopuolelle. Tämä näkyy muista tilastoista.

Draghi jatkaa: "…kun rahapolitiikasta tuli yhteiseurooppalaista: merkittäviä talouspolitiikan osa-alueita jätettiin kansalliseen päätäntävaltaan ja yhteisestä hallintajärjestelmästä tehtiin verrattain löyhä. Ratkaisua pidettiin luonnollisena, sillä monet näistä politiikan osa-alueista – kuten työmarkkinoiden instituutiot ja sosiaaliturvajärjestelmät – juontavat juurensa syvälle kunkin maan yhteiskuntamalliin ja perinteeseen.

Kokemuspohjalta epäilen kuitenkin nyt, onko näkemys enää perusteltu. Jokaisen talouden sopeutumiskyky ja kasvu vaikuttavat myös muihin maihin."

Selkokielellä: Sopeutukset tehdään ilman rahapolitiikkaa.

Yhteiskuntasopimukset on purettava, ja luotava tilalle yleiseurooppalainen malli, jossa työntekijöillä eikä työttömillä ole yhteiskunnan tarjoamaa tukiverkkoa tai muuta turvaa. Taloustieteessä ja poliittisessa puheessa tämä kulkee nimikkeellä "työn tarjonnan lisääminen".

Tätä tarkoittaa käytännössä juhlapuheiden Sosiaalinen, Oikeudenmukainen Eurooppa.

 

Hikipajaunioni

Draghin mukaan "vaikka taloudet olisivat kuinka joustavia, sopeutus jää aina hitaammaksi kuin jos maat voisivat vaikuttaa valuuttakurssiinsa."

Hän siis sanoo, että yhteisvaluutta euron takia – koska valuutta ei jousta – sopeuttaminen täytyy tehdä sisäisellä devalvaatiolla so. huonontamalla työntekijöiden, työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden elämisen mahdollisuuksia.

"Yhdentyneillä luottomarkkinoilla yritykset ja kuluttajat voivat pienentää häiriöiden tuloja heikentävää vaikutusta ylläpitämällä kulutustaan lainarahalla, mikä euroalueella tarkoittaa lainaamista maista, joissa häiriö ei vaikuta yhtä voimakkaasti. Finanssiunioni on siis yksi kiinteä osa rahaliittoa."

Selkokielellä: Joustojen ja sopeuttamisen aiheutettua sen, että palkka eikä eläke riitä perustarpeiden kattamiseen, on eurooppalaisten kotitalouksien otettava velkaa tullakseen toimeen. Yksityisten velkaantuminen vähentää julkisen sektorin velkaantumista ja lisää pankkisektorin tuottavuutta, onhan pankkien myyntituote velka.

Pankkiunionin kautta voidaan levittää paikalliset häiriöt laajemmalle alalle, jolloin riskien vähäinen jakautuminen "oikenee" ja tämän vuoksi on "poistettava esteitä pääomamarkkinoiden ja osakemarkkinoiden yhdentymisen tieltä."

Draghi pitää tehtävää hankalana, koska kansallinen lainsäädäntö on esteenä, mutta kun kansallisesta lainsäädännöstä on päästy eroon, kartelloituminen ja pääomien vapaa liikkuvuus voi alkaa toden teolla: On perustettava pääomamarkkinaunioni.

"Jotta maat pääsevät hyötymään ulkomaisesta pääomasta ja taloudellisten riskien jakautumisesta, niiden on pystyttävä houkuttelemaan sijoittajia. Tässä onnistutaan vain, jos kaikilla mailla on keskipitkällä aikavälillä riittävä sopeutumiskyky ja myönteiset kasvunäkymät", Draghi maalailee.

Yhteenveto: Draghi tahtoo hikipajaunionia.

 

Kommentti:

Kaikki Draghin puheessaan esittämä lähtee siitä, että euro on ikuinen, euro on pelastamisen arvoinen, hintaan mihin hyvänsä.

Taloustieteellinen tutkimus ei ole voinut vakuuttavasti osoittaa, että äärimmäisen joustavat työmarkkinat olisivat tosiasiassa hyväksi talouskasvulle. Jos näin olisi, ei olisi kehitysmaita. Käytännön elämässäkin näkyvä tosiasia sen sijaan on, että rahaton ei osta.

Yltiöjoustavoitetussa talousyhteisössä rahattomien määrä kasvaa. Vientialijäämät eivät johdu kilpailukyvyn puutteesta (Suomi on maailman neljänneksi kilpailukykyisin maa) vaan ostajien ostovoiman globaalista katoamisesta poljettujen palkkojen ja sosiaaliturvaan kohdistettujen leikkausten takia.

Kokonaiskysyntälamasta kärsivälle Euroopan unionille Draghin esittämä tie ei ole pelastuksen tie.

Lue myös:

Italia: Euroopan oma Bretton Woods + Suvereenin varallisuuden rahastot http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180737-italia-euroopan-oma-bretton-woods-suvereenin-varallisuuden-rahastot

 

Lähde:  

Euroopan keskuspankki: Vakaus ja vauraus rahaliitossa

EKP:n pääjohtajan Mario Draghin puhe Helsingin yliopistossa,
Helsinki 27.11.2014

https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2014/html/sp141127_1.fi.html

0
riikkasoyring
Heinävesi

Riikka Söyring on makrohistorian sosiologiaan hurahtanut kolmen valtavan upean pojan äiti, taidemaalari, kirjoittaja, sarjakuvapiirtäjä ja metsätilan emäntä.
Heinävedelle tämä kerrostalossa kasvatettu kaupunkilainen päätyi reittiä Pori-Turku-Espoo-Tukholma-Helsinki-Hyvinkää-Oslo-Vantaa-Montana-Wyoming-Kanada-Helsinki-Naantali-Helsinki.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu