Pankkiunioni vaarantaa talletuksesi

Pankkiunioni vaarantaa talletuksesi

Euroopan unioni sopi Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivistä (BRRD) joulukuussa 2013. Direktiivissä määritelty sijoittajan vastuu tulee voimaan 1. tammikuuta 2016.

Otetaan alkuun perussanasto:

Talletus = Tallettajan saatava pankilta, tallettaja on "pankin velkoja"

Velka = Velkojan saatava velalliselta

Sijoittajan vastuu (Bail-in) = Sijoittaja vastaa sijoituksellaan, mikäli rahoituslaitos menee vararikkoon

Pankkituki (Bail-out) = Pankit pelastetaan veronmaksajien kustannuksella

Ensisijainen velkoja = Velkoja, joka saa saatavansa konkurssipesästä ensimmäisenä pois.

VIRALLINEN VERSIO

Pankkiunionia on markkinoitu kriisinratkaisumekanismina. Pankkiunioni on kuitenkin osa yhdennettyä rahoituskehystä, johon sisältyy yhteiset valvontamekanismi, kriisinratkaisumekanismi, talletussuojajärjestely sekä luottojärjestely (”yhteinen varautumisjärjestely”). Talletussuojajärjestelmää voidaan käyttää rahoitustoimiin pankin kaatuessa. Talletussuojajärjestelmää käytetään jos pankin ongelmat vaikuttavat vakuutettuihin tallettajiin.

Kriisinratkaisua rahoittavat ensin pankki, sen osakkeen omistajat ja tarvittaessa osittain myös pankin velkojat.

EPÄVIRALLINEN VERSIO

Olen käynyt läpi joukon asiakirjoja, toimintasuosituksia ja kaavailuja (lähdeviitteet alla).

Lukemansa perusteella pääsee yhteen lopputulokseen. Pankkien konkurssit (alasajot) aiotaan suorittaa edelleen veronmaksajien kustannuksella, mutta epäsuoremmin, eri reittiä ja eri nimikkeiden alla.

Mikäli länsimainen pankki menee nurin tai uhkaa mennä nurin Euroopan unionissa tai Yhdysvalloissa, uuden säännöstön perusteella tallettaja voidaan tulkita pankkiin sijoittaneeksi henkilöksi, joka on sijoittajan vastuussa pankin velkojille omalla sijoituksellaan so. talletuksellaan. Tällöin talletus muunnetaan pankin pääomaksi, jolloin siitä tulee konkurssipesän omaisuutta, millä maksaa ensisijaisille velkojille.

Mutta tallettajanhan piti olla pankin velkoja! Kyllä, mutta Financial Stability Boardin (FSB) mukaan pankki on toisen pankin ensisijainen velkoja, ennen valtioita ja paikallishallintoja, eritoten johdannaisten kanssa. Näin suojellaan rahoitusjärjestelmää – jos kohta tallettajien kustannuksella.

Kansainvälinen järjestelypankki BIS on arvioinut johdannaiskaupan määräksi 691 biljoonaa dollaria. Koko maailman yhteenlaskettu bkt on noin 77 biljoonaa.

Muistettakoon, että myös eläkerahastoilla on rahaa pankeissa, joten nekin joutuvat sijoittajan vastuuseen pankkijärjestelmän romahtaessa. Tarkoittaa sitä, että romahduksen tullessa eläkkeitä ei makseta.

Pankkituki hoidetaan pankkiunionissa suoraveloituksella niin että poliitikot eivät joudu perustelemaan pankkituen tarvetta äänestäjilleen.

Suomen Pankin tulkinnan mukaan pankkiunioni turvaa tallettajien säästöt. Mihin tulkinta perustuu, on minulle epäselvää, sillä talletussuojarahastoissa ei ole riittävästi varallisuutta, joilla kattaa tallettajien menetykset.

Pankkiunionin mukana tulevat myös eurobondit, Euroopan joukkovelkakirjat, jotka Eu:n perustuslaki kieltää. Jos ja kun Euroopan keskuspankki EKP alkaa ostaa jäsenmaiden/kriisimaiden velkakirjoja, eivätkä ne kykene velkansa takaisin maksuun, vastuu veloista siirtyy EKP:n kautta kaikille euromaille.

Emme siis joudu suoraan, parlamenttien päätöksellä tehtyyn eurooppalaiseen velkayhteisvastuuseen, josta pitäisi keskustella julkisesti joka jäsenmaassa (Ei koske Suomea!) vaan EKP:n kautta suoraveloituksella hoidettuun velkayhteisvastuuseen Eu:n jäsenmaiden veloista. EKP:n kautta asia voidaan hoitaa piilotellen.

Avainsanat asiakirjoja lukiessa: unsecured debts, unsecured depositors, bank´s derivatives obligations, resolution proceeding (= vararikko uuskielellä), secured creditors, senior counterparties, collateral for exposures, derivatives exposure, priority, resolution, collateral rights, ensuring financial system stability, systemically important financial institutions (SiFi), insolvency, exceptional circumstances, crisis management, statutory bail-in…

Aihe tuli taas ajankohtaiseksi G20 -kokouksen vuoksi. Ei ainoastaan Eu:lla vaan useimmilla G20 -mailla on omat bail-in -suunnitelmansa. Eu:n yhteinen kriisinratkaisumekanismi vastaa suoraan merkittävistä pankeista (SiFi) sekä rajat ylittävistä tapauksista; yhdentyneessä maailmantaloudessa kyse on lähes aina rajat ylittävistä tapauksista.

Kansainvälinen järjestelypankki BIS on ilmoittanut 5. joulukuuta, että Eu:n uusi pankkien pääomia ja vakavaraisuutta koskeva lakikehikko ei täytä Basel III -sääntöjä kuin kahdeksalla alueella neljästätoista.

Kommentti:

Toivon hartaasti olevani väärässä epävirallisessa tulkinnassani. Minun nähdäkseni pankkiunioni ei ole kriisinhallintamekanismi vaan pysyväksi tarkoitettu yhteisvastuumekanismi, jossa saamme ilon kustantaa missä Eu-maassa tahansa pulaan joutuneen pankin takaisinmaksua ensisijaisille velkojille so. toisille pankeille ja rahastoille – joihin tartunta voi levitä niiden Eu:n ulkopuolella toimivista osastoista.

Pankkiunionilla pyritään myös lisäämään pääomien vapaata liikkuvuutta, poistamaan sääntelyä pääomien tieltä – vaikka juuri rahoituspalvelujen tarjonta maasta toiseen samoin kuin pääomien vapaa liikkuvuus ovat lisänneet tartuntavaaraa maasta toiseen; ovat synnyttäneet nykyiset ongelmat.

Pankkiunioni ei katkaise valtioiden ja pankkien välistä ”kohtalonyhteyttä”, pankkiunioni keskittää kohtalokkaan siteen yhdestä jäsenvaltiosta kaikkiin jäsenvaltioihin. Valtiot ovat edelleen rahoitusjärjestelmän ”viime käden takaaja”.

Perustan ajatukseni maaliskuun jälkeen lukemiini papereihin (kts. Lähteet).

Liekö eräiden maiden (Saksa, Sveitsi jne) halulla saada oma kultavarantonsa kotiutettua oman keskuspankkinsa holviin tekemistä tekemistä pankkiunionin ja maailman talouskehityksen apaattisten näkymien kanssa? Kouriintuntuvalla kullalla takaa valuuttansa paremmin kuin lupauksilla, varsinkin seuraavan kriisin iskiessä.

Pääasialliset lähteet:

FSB: Effective Resolution of Systemically Important Financial Institutions (July 2011) http://www.financialstabilityboard.org/wp-content/uploads/r_110719.pdf?page_moved=1

Suomen Pankki – Pentti Hakkarainen: Pankkiunionin merkitys Suomessa http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/puheet/Documents/140515%20HaagaHelia_PH_esitys_Pankkiunioni_final.pdf

Financial Times Lexicon, definition of the bail-in http://lexicon.ft.com/Term?term=bail_in

FDIC, BoE: Resolving Globally Active, Systemically Important Financial Institutions (Dec 2012) https://fdic.gov/about/srac/2012/gsifi.pdf

IMF Staff Discussion Note: From Bail-out to Bail-in: Mandatory Debt Restructuring of Systemic Financial Institutions (Apr 2012) https://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2012/sdn1203.pdf

FSB: Improving Financial Regulations: Report of the Financial Stability Board to G20 -leaders (Sept. 2009) http://www.financialstabilityboard.org/wp-content/uploads/r_090925b.pdf?page_moved=1

wn.com: FSB reports to G20 Brisbane Summit on progress in Financial Regulatory Reforms http://article.wn.com/view/2014/11/28/FSB_reports_to_G20_Brisbane_Summit_on_Progress_in_Financial_/

Schroder Investment Management Limited: Response to FSB Public Consultation http://www.financialstabilityboard.org/wp-content/uploads/c_110909zz.pdf

Australian Government, The Treasury: Strenghtening APRA´s crisis management powers http://www.treasury.gov.au/ConsultationsandReviews/Consultations/2012/APRA

Bank of International Settlements (BIS): OTC derivatives market activity in the first half of the 2014 http://www.bis.org/publ/otc_hy1411.pdf

Statista: Global Gross Domestic Product (GDP) at current prices from 2004 to 2014 (in billion U.S. dollars) http://www.statista.com/statistics/268750/global-gross-domestic-product-gdp/

Palkansaajien tutkimuslaitos (PTT) – Heikki Taimio: Kissa pöydälle: Suomen osallistumiselle euroalueen liittovaltiokehitykseen on vaihtoehtoja http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty22014/ty22014Nyberg.pdf

Council of the European Union: Commission Staff Working Paper: European Financial Stability and Integration Report 2010/2011 http://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=EN&f=ST%209392%202011%20INIT

BIS: Assesment of Basel capital regulations in the European Union concluded by the Basel Committee https://www.bis.org/press/p141205.htm