Kaksoisstandardien maassa: Rahajärjestelmä on rakenteellista väkivaltaa

Kaksoisstandardien maassa, valehtelun ja korruption laveiden vesien välissä syntyi hierarkkinen ns. edustuksellisen demokratian kulttuuri, josta kehittyi finanssieliitin hallitsema uusfeodaalinen yhteiskunta. Alueella (melkein) eli tihkuteoriakasteluviljelyn avulla suuria väestömääriä. Kaksoisstandardien maan poliittinen, taloudellinen ja mielipide-eliitti kutsui aluetta sivilisaation ja humaanien arvojen kehdoksi, ja ihmeen moni siihen uskoikin.

Raha syntyy velasta. Pankkien myyntituote on velka, korko sen hinta. Sinä maksat sen kikyillä, aktiivimalleilla, soteilla, palkka-aleilla sun muulla kurjistumisella.

 

Velka = Raha = Ostovoima = Työpaikka = Talouskasvu.

Väliotsikon kaava yksinkertaistaa sen, miten osittaisvarantorahajärjestelmä (fractual reserve) toimii – tai voisi toimia, jos rahanluontia ei olisi yksityistetty liikepankeille.

Koska raha synnytetään velasta — luomatta korkoon tarvittavaa rahaa — velka kasvaa ennen pitkää niin suureksi ettei sitä voida maksaa takaisin. Velan kasvaminen on rahajärjestelmän rakenteellinen ominaisuus. Mutta myös pankki-, velka ja järjestelmäkriisit ovat osittaisvarantojärjestelmän ominaisuus: vivuttaminen aiheuttaa sen, että pankit ovat kroonisesti maksukyvyttömiä, eikä niillä ole koskaan kylliksi pääomaa vastata sitoumuksistaan joten rahoitusjärjestelmä pyörii tosiasiassa veronmaksajien takauksella. Johdannaiskauppa ja sillä(kin) vivuttaminen kasvattavat riskikerrointa.

 

Hikipajaunionin kallis valuutta euro

Euro on ostovaluutta, ja sen käyttäminen maksaa. Kun euroa synnytettiin, julkisen sektorin keskuspankkirahoitus kiellettiin ja jäsenvaltioiden rahapolitiikkaa yhdenmukaistettiin. Toisin sanoen poistettiin joustovara raha- ja talouspolitiikasta mistä seurasi se että joustot tehdään nyt palkanalennuksilla, tarkoituksellisella työttömyydellä ja yksityisen sektorin pakkovelkaannuttamisella.

Helsingissä marraskuussa 2014 vieraillut EKP:n johtaja Mario Draghi hahmotteli tuolloin, kuinka EU:sta rakennetaan hikipajaunioni jossa palkat ovat niin alhaiset, että elämiseen on pakko ottaa velkaa.

Euroopan ombudsman, ”oikeusasiamies” huomautti hiljattain että Draghin tulisi erota pankkiirien sisäpiiririnki G30:stä mikäli aikoo välttää eturistiriitakytköksiä. Draghin mukanaolo yksityisten pankkien sisäpiiriringissä selittänee senkin, että pankkien toimintaa muka-valvova EKP kieltäytyi antamasta tukiostoja veronmaksajien piikkiin tehneen EKP:n toimintaa viimeisimmän pankkikriisin hoidossa tutkineille tilintarkastajille tietoja. 

 

Järjestelmällistä rakenteellista väkivaltaa

Rahan luontioikeuden yksityistäminen on johtanut myös siihen, että poliittista valtaa on siirtynyt rahoitussektorille talouden keskittyessä samoihin käsiin.

Moniko on älynnyt, että kansalaisten vastustama työttömien aktiivimalli, ”paikallinen sopiminen”, ”palkkamaltti”, palkka-alet, kikyily, sote-uudistus ja kaikenlainen rakenteellinen sopeuttaminen ovat eräs seuraus siitä, että rahanluontioikeus on siirretty valtioilta pankeille, ja että ne ovat suunnittelun tulos, eivät korjausliike?

Kansainvälinen taloustappaja, valuuttarahasto IMF toivoi vuonna 2011 ”että Suomi leikkaisi selvästi kohoavia terveydenhuollon ja eläkejärjestelmän kustannuksia” sekä suositteli että ” julkisia menoja voitaisiin alentaa laajentamalla yksityisen terveydenhuollon palveluiden saatavuutta erikoissairaanhoidossa.” Menojen kasvu voisi hidastua, jos maat laajentaisivat yksityisten vakuutusten roolia erikoissairaanhoidossa ja lisäisivät valinnan vapautta. Toisin sanoen IMF vaati Suomelta julkisen terveydenhuollon yksityistämistä, ja kas vaan, me olemmekin nyt saamassa SoTe-uudistuksen ja valinnanvapautta. 

2015, jolloin työttömyysaste oli jo valmiiksi korkealla ja työvoiman kysyntä heikkoa, IMF esitteli Suomelle aktiivimallin ja paikallisen sopimisen osana rakenteellisia uudistuksia. "IMF suosittelee myös uudistamaan työttömyyskorvausjärjestelmää lyhentämällä etuuksien kestoa ja parantamalla työnhaun seurantaa. IMF kuitenkin varoittaa hallitusta tekemästä talouden sopeuttamista liian nopealla tahdilla. David Hofmanin mukaan nyt ei esimerkiksi ole oikea aika korottaa työttömyysvakuutusmaksuja.” Vuonna 2016 IMF painostaa Suomea uudistamaan työttömyysturvansa viipymättä työllisyyttä tukevia aktivointitoimia lisäämällä. Kikykin mainitaan. Hoputus perustuu perustuu keskusteluihin, joita ”IMF:n asiantuntijat ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa.”

Kaksoisstandardien maassa työttömiä velvoitetaan aktiivimallin puitteissa työllistymään tai etuuksia leikataan. Samaan aikaan valtiontalouden tarkastusvirasto VTV kertoo yritystukien maksamisen lisääntyneen – ilman aktiivista palkkaamisvelvoitetta — mutta yritysten määrän vähentyneen. 

Kaksoisstandardien maassa työllistämismäärärahoja jätettiin käyttämättä ja siirrettiin aktiivimallin pyörittämiseen: ” Tulossa on Lindströmin mukaan myös lisärahoitusta. Eurot lisäpanostuksiin löytyisivät viime vuonna käyttämättä jääneistä työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista. Viime vuonna käyttämättä jääneitä työ- ja elinkeinoministeriön varoja voi alustavan tiedon mukaan olla jopa 70 miljoonaa euroa.  

 

Uusi kierros Pelastakaa pankit –paniikkia tulossa?

2017 IMF kehotti Suomea siirtymään yrityskohtaisiin palkkaneuvotteluihin (”paikallinen sopiminen”) — sekä varautumaan vastaamaan Suomeen siirtyvän Nordean asiakkaiden talletussuojasta ja lamapuskureiden rakentamiseen. Pankkien toistuva elvyttäminen johtaa budjetin räjähtämiseen ja tappaa julkiset palvelut talouskurin kautta – kuten Suomesta ja EU:sta olemme nähneet. IMF onkin seuraavan talouskriisin varalta tarkastellut valtion takausten ja takuiden vaikutuksia julkisen talouden kestävyyteen sekä niistä aiheutuvia riskejä kansantaloudelle — mitä ei pidä käsittää niin, että Pelastakaa pankit –käytännöstä oltaisiin luopumassa. Nyt se tehdään vain eri reittiäpankkiunionin kautta. 

 

Tarve pankkien syklittäiseen pelastamiseen johtuu paitsi osittaisvarantojärjestelmästä, myös siitä että Euroopan unioni on purkanut globalisaatioon – ja Suomi Euroopan unioniin — vedoten sääntelyä sekä vapauttanut pääomien liikkuvuutta, luonnollisesti leikaten samalla talousrikospoliisin ja verottajan resursseja tutkia verokeidastelua. Järjestäytynyt rikollisuus ja harmaan talouden toimijat ovat iloinneet rahoitussektorin rinnalla! Ja kuitenkin EKP on myöntänyt, että pankkien pelastaminen aiheuttaa alijäämäongelmia ja valtioiden velkaantumista, supistunutta työllisyysyyttä, yritysten pienempiä voittoja, varallisuusarvojen alenemista, pienempiä verotuloja sekä automaattisina vakauttajina toimivien, maksettavien työttömyyskorvausten suurempia määriä. 

Säästämällä ja leikkaamalla ei ole mitenkään mahdollista päästä sellaiselle talouskasvun uralle, joka mahdollistaisi valtioille, kotitalouksille ja yrityksille velkataakasta selviytymisen yksityistetyn rahajärjestelmän puitteissa. Vaihtotaseemme ei korjaudu sillä että ostovoimaa leikataan kaikkialla – mutta se pakottaa ottamaan velkaa elämisen kulujen ja leikatun tulotason välisen kuilun kattamiseksi. Pankkien myyntituote on velka.

”Tapa jolla tätä viimeisintä järjestelmäkriisiä on hoidettu, saattaa toimia rahoituslaitoksille lisäkannustimena riskinottoon ja/tai saattaa innostaa rahoituslaitoksia viivyttämään taseidensa saattamista tasapainoon” myönsi EKP:kin 2015. 

 

Kapea kärki, laajentuva kurjalisto

Globaalia finanssitaloutta hallitsi vuonna 2011 vain 147 ristiin kytkeytynyttä yritystä. Nyt niiden määrä on vielä pienempi. Elämme tosiasiassa jälkidemokraattisessa plutokratiassa. Oxfamin viimeisimmän raportin mukaan 42 rikkainta henkilöä omistaa yhtä paljon kuin puolet maailman köyhimmistä. Tällainen talousmalli ei voi mitenkään toimia.

 

——-

ps. Rahajärjestelmällämme on myös ympäristövaikutuksia. Se pakottaa tuottamaan luokattoman kehnoa tavaraa kulutuksen ylläpitämiseksi, ja luokattoman kehno tavara on lyhyen elinkaarensaa päässä jätettä. Tämä taas pakottaa ylläpitämään lukuisia kaatopaikkoja ja kierrätystä, joiden käyttö- ja ylläpitokulut peritään siltä, joka aina maksaa: Sinulta.

Voidaan myös sanoa rahoitusjärjestelmän pitävän, omaksi edukseen, suunnitelmallisesti yllä ns. kestävän kehityksen agendaa eräänä poliittisen ja sosiaalisen kontrollin muotona.

 

 

Pääasialliset lähteet:

McLeay, Michael; Radia, Amar; Thomas, Ryland |Bank of England (BoE): Money creation in the modern economy (14.3.2014) https://www.bankofengland.co.uk/quarterly-bulletin/2014/q1/money-creation-in-the-modern-economy

BoE-video rahan syntymekanismeista https://www.youtube.com/watch?v=CvRAqR2pAgw

Jakab, Zoltan; Kumhof, Michael | Bank of England (BoE): Banks are not intermediaries of loanable funds — and why this matters; Working paper n:o 529 (29.6.2015) https://www.bankofengland.co.uk/working-paper/2015/banks-are-not-intermediaries-of-loanable-funds-and-why-this-matters#

European Court of Auditors: Special report no 02/2018: The operational efficiency of the ECB’s crisis management for banks (16.1.2018) https://www.eca.europa.eu/en/Pages/DocItem.aspx?did=44556

European Ombudsman: Recommendations of the European Ombudsman on the involvement of the President of the European Central Bank and members of its decision-making bodies in the ’Group of Thirty’ (1697/2016/ANA) (15.1.2018) https://www.ombudsman.europa.eu/en/cases/recommendation.faces/en/88592/html.bookmark

Ovaskainen, Teppo | Uusi Suomi: Kela-johtaja sanoo suorat sanat brittilehdessä: ”Suomen etuusjärjestelmää ei ymmärrä edes asiantuntija” (14.1.2018) https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/kela-johtaja-sanoo-suorat-sanat-brittilehdess%C3%A4-%E2%80%9Dsuomen-etuusj%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4-ei-ymm%C3%A4rr%C3%A4-edes-asiantuntija%E2%80%9D/ar-AAuCOW7?ocid=sf

YLE (3.10.2017): VTV: Valtio maksoi viime vuonna yritystukia 4,1 miljardia euroa – tukien määrä nousi taas, yritysten määrä laski https://yle.fi/uutiset/3-9863140

Kallonen, Kari | Päivän Lehti (22.12.2017): MTV:lle valtiolta 3 miljoonaa euroa avustusta uutistoimintaan – yhtiö kierrättää miljoonia veroparatiisin kautta https://www.paivanlehti.fi/mtvlle-valtiolta-3-miljoonaa-euroa-avustusta-uutistoimintaan-yhtio-kierrattaa-miljoonia-veroparatiisin-kautta/

IMF ehdottaa Suomelle siirtymistä yrityskohtaisiin palkkaneuvotteluihin (3.11.2017) https://www.piksu.net/artikkeli/imf-ehdottaa-suomelle-siirtymist%C3%A4-yrityskohtaisiin-palkkaneuvotteluihin

Ekberg, Siina | Verkkouutiset (4.10.2016): IMF kehottaa Suomea uudistamaan työttömyysturvansa viipymättä https://www.verkkouutiset.fi/imf-kehottaa-suomea-uudistamaan-tyottomyysturvansa-viipymatta-55979/

IMF kiittelee Suomen hallituksen suunnitelmia | STT (15.9.2015)  https://www.oululehti.fi/stt-paaotsikot/imf-kiittelee-suomen-hallituksen-suunnitelmia-6.255.22302.e9d881914c

Kammonen, Teemu | Uusi Suomi: IMF – Vakava vaatimus Suomelle: yksityistäkää https://www.uusisuomi.fi/raha/111199-vakava-vaatimus-suomelle-%E2%80%9Dyksityistakaa%E2%80%9D

Söyring, Riikka | Uusi Suomi Puheenvuorot (1.12.2014): Euroopan johto tähtää hikiajaunioniin http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181376-euroopan-johto-tahtaa-hikipajaunioniin

Phys.org | Study shows powerful corporations really do control the world's finances (19.10.2011) https://phys.org/news/2011-08-powerful-corporations-world.html

Suomen Pankki: Raha ja luotto rahapolitiikassa https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/8489

EKP: Talous- ja rahaliiton kolme vaihetta http://www.ecb.europa.eu/ecb/history/emu/html/index.fi.html

EKP: The Payment System (2010) http://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/other/paymentsystem201009en.pdf

BIS, Committee on Payment and Settlement Systems: The role of central bank money in payment systems https://www.bis.org/cpmi/publ/d55.pdf

Iltasanomat: Ministeri Jari Lindström kiistellystä aktiivimallista Ylellä: Rahaa tulossa lisää – ”Näkisin valoa ja toivoa” (22.1.2018) https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005535038.html

Taloussanomat: Orpo: Työvoima­viranomaisille myönnetään lisää resursseja jo alkuvuodesta (16.1.2018) https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005527005.html

riikkasoyring
Heinävesi

Riikka Söyring on makrohistorian sosiologiaan hurahtanut kolmen valtavan upean pojan äiti, taidemaalari, kirjoittaja, sarjakuvapiirtäjä ja metsätilan emäntä. Heinävedelle tämä kerrostalossa kasvatettu kaupunkilainen päätyi reittiä Pori-Turku-Espoo-Tukholma-Helsinki-Hyvinkää-Oslo-Vantaa-Montana-Wyoming-Kanada-Helsinki-Naantali-Helsinki.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu