Isän kruunu

Isällä on Koskenkorvaa kulmakaapissa.  Siitä ei puhuta, sitä ei esitellä, se on salaisuus.  Äiti tietää ja kun äiti tietää, niin esiliina rullataan vatsan päälle, nojataan hellan kulmaan ja sanotaan äidin suulla:  ”Juoppo retku”.  Isä ei sano mitään.  Hän on sodan käynyt ja esiliinaväen puheet hän nielaisee mahaansa ja röyhtäisee ulos.  Hän paarustaa joka aamu rakennuksille ja rakentaa kotimaataan uudeksi ja sanoo:  ”Perkeleen ryssät”.  Kuusi viikon päivää hän on kunnon mies.  Lauantaina, saunan jälkeen hän menee kulmakaapille, ottaa pullon ja hörppää ensimmäisen hörpyn.  Sitä autuutta!   Lämpö, suorastaan kuumuus pehmentää vasarakädet ja mielen, mikä nyt uskoo, eikä enää epäile.  Meille on syntynyt kuningas, kuninkaallinen istuu keittiön natisevalla tuolilla, isän hahmossa ja omistaa valtakunnan ja jokaisen vastaansanojan hän nitistää kynsillään kuin kirpun.  Perhe siirtyy takaviistoon ja alkaa odottamaan sunnuntai-aamua, sitä hetkeä kun isä on taas isä ja kruunupää on lähetetty sinne, minne se kuuluukin eli kauas meidän keittiöstä.

+3
Riitta Penttinen
Vasemmistoliitto Tampere

Olen kuvataiteilija, runoilija, ompelija, teatterinukentekijä. Syvästi tamperelainen. Tällä hetkellä mietin vanhenemisen syvintä olemusta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu