Eutanasiasta ratkaisu soten rahoituskriisiin ja hoitajapulaan?

Eduskunta hylkäsi v. 2018 selvin luvuin kansalaisaloitteen eutanasiasta, mutta nyt vaalien alla kysymys sen laillistamisesta on noussut uudelleen keskusteluun ja käsitteet saattavat sekoittua. LL, TK Kalle Mäen mukaan eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha tarkoittavat kuoleman tarkoituksellista tuottamista lääkkeitä antamalla. Se perustuu potilaan vapaaehtoiseen ja oikeustoimikelpoiseen pyyntöön. Mäki on myös Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan jäsen ja ollut mukana toimittamassa Lääkärin -etiikka kirjaa.

Saattohoidossa ei tarkoituksellisesti pitkitetä eikä lyhennetä elämää, vaan kuoleman sallitaan tulla. Saattohoito on se osa palliatiivista hoitoa, joka ajoittuu kuoleman läheisyyteen. Se on elämänlaatua tukevaa kokonaishoitoa, jossa keskeistä on kivun ja muiden oireiden lievitys sekä psyykkisten, sosiaalisten ja eksistentiaalisten tarpeiden huomioon ottaminen.

Mäen mukaan hyvää saattohoitoa on osata luopua oikea-aikaisesti elämää ylläpitävistä hoidoista, kun ne eivät enää hyödytä potilasta vaan pikemminkin aiheuttavat kärsimystä.

Väestö ikääntyy ja samalla terveydenhuoltomme on kriisiytymässä resurssipulan vuoksi. ”Suomalainen terveydenhoito vaatii keskustelua priorisoinnista. Kaikkia potilaita ei kyetä hoitamaan” sanoivat johtajalääkärit viime syyskuussa tehdyssä kyselyssä. Koronan aikana nousi huoli hengityskoneiden riittävyydestä. Silloin päätettiin, että jäljellä olevat vuodet ratkaisevat kuka saa ja kuka ei, mikäli käytettävissä on rajatusti laitteita. Tämä herättää syystäkin huolta ikääntyvissä.

Pelko loppuvaiheen mahdollisesta kärsimyksestä ja puheet terveydenhuollon kriisiytymisestä ovat lisänneet eutanasian kannatusta. Ikääntyville voi syntyä tunne siitä, että olenkin vain rasite ja kustannuserä. Tässä punnitaan päättäjien arvot, onko kaikki elämä suojelemisen arvoista? Kd on ainoa puolue, joka vastustaa eutanasiaa. Onko syytä olla huolissaan?

Joissakin maissa eutanasia on toteutettu masentuneille – jopa nuorille. Haluun kuolla liittyy usein toivottomuuden ja masennuksen oireet. Minkälainen kärsimys on riittävä peruste eutanasialle? Onko kyseessä vain itsemääräämisoikeuteen kuuluva asia vai pitääkö lääkärillä olla velvollisuus suojella potilaita päätöksiltä, jotka voivat olla vahingollisia heille?

Kuolemaan liittyvä kipu ja kärsimys ei aina ole pelkästään fyysistä. Elämän päättymiseen liittyy myös ahdistusta, merkityksettömyyttä, eroa läheisistä sekä yksin jäämisen pelkoa. Kaikenlaisen kärsimyksen hoito kuuluu hyvään saattohoitoon. Kokemus on osoittanut, että hyvässä saattohoidossa toiveet eutanasiasta väistyvät usein.

Eutanasian laillistamisen sijaan on kehitettävä hyvää saattohoitoa. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään ikääntymistä tai sairastumista.