Kansalaisaloite demokratiavajeen korjaamiseksi tulevissa aluevaltuustoissa

Käykö niin, että tulevilla hyvinvointialueilla demokratia voi pahoin? Vallan keskittyminen näyttää olevan vaarana tammikuun aluevaaleissa ja iso osa pienistä kunnista jää todennäköisesti täysin ilman omaa edustajaa samalla kun keskuskaupungit saavat selkeän äänivallan.

Kunnilla on itsemääräämisoikeus ja lainsäädännöllinen tasa-arvo, joten kunnilla on myös oltava mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa. Kuntalaki on kaikille sama, vaikka kunnat ovat erikokoisia. Sen vuoksi on varmistettava, että myös pienempien kuntien asukkaiden ääni kuuluu päätöksenteossa, missä käsitellään kaikkien kuntien palveluja. Ja käytetään kaikkien kuntien rahoja.

Uudistuksen keskeinen tavoite, yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinalueesta riippumatta vaarantuu, mikäli alueen kaikki kunnat eivät ole edustettuina aluevaltuustoissa. Vaikutusvallan keskittyminen keskuskaupunkiin/kaupunkeihin luo eriarvoisuutta alueellisesti. Soten lainsäädännössä tätä ongelmaa ei valitettavasti tunnisteta.

Hyvinvointialueiden rahoitus Kuntaliiton mukaan ei ole riittävä, joten tarve palvelujen leikkauksille on todennäköistä ja se vie pohjan tärkeimmältä tavoitteelta, yhdenvertaisilta palveluilta. Veronmaksajien keskusliiton mukaan soten lisärahantarve on jopa 6,4 miljardia, joka tarkoittaa 5 prosenttiyksikön nousua kuntaverotuksessa. Joten aluevaltuustoissa tullaan käymään tiukkoja vääntöjä leikkauksista.

Mikäli lähipalveluja leikataan ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ei riitä resursseja, vaarantaa se toisen tärkeän tavoitteen eli kustannusten kasvun hillinnän. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ei ole riittäviä taloudellisia kannustimia, joten erityisesti reuna-aluilla olevat kunnat joutuvat kokemaan sekä sote-palvelujen karkaamisen kauemmas että vähenevät resurssit ennaltaehkäiseviin palveluihin. Teknologian ja digiyhteyksien varaan emme voi ikääntyviämme jättää keskuksissakaan, myös henkilökohtaiseen palveluun on oltava resursseja.

Oikeudenmukaisuutta lisäisi se, että päätöksiä palveluiden sijoittumisesta ei tehtäisi yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Pienten kuntien ja reuna-alueiden huoli on realistinen, jos päätökset tehtäisiin isojen ja vahvojen ehdoilla varsinkin tällaisessa tilanteessa, jossa resurssien riittävyydestä ei ole näyttöä.

Yksi keino kohti demokraattisempaa päätöksentekoa on ns. äänivaltaleikkuri, joka rajoittaa isojen ja kasvattaa pienten kuntien painoarvoa. Tällainen on käytössä mm. Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä. Mikäli tavoitteena on vallan keskittämisen estäminen, pitäisi lainsäädännöllä varmistaa, että minkään kunnan/kaupungin edustus ei saa olla yli 49 %.  

Nykyistä lainsäädäntöä hyvinvointialueiden valtuustojen äänivallasta on siis muutettava demokraattisemmaksi. Aluevaltuustoissa palveluverkoista päätettäessä tulisikin ottaa käyttöön äänivaltarajoite, jolla rajoitetaan isojen ja kasvatetaan pienten kuntien painoarvoa. Tästä on tehty kansalaisaloite https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9100

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu