Natoon liittymisen punnintaa historian valossa

Suomen eduskunta tehnee lähiaikoina päätöksen kannattaa Suomen liittymistä Natoon. Liittymisen vastustajat, kuten Vasemmistoliiton Jussi Saramo, ilmeisesti muistelevat YYA-sopimuksen aikaa. Puolueeton Suomi sai olla rauhassa Neuvostoliiton aikana, vaikka olikin melkoisessa talutusnuorassa myös sisäpoliittisesti ja puolustusministeri Dimitri Ustinov esitti 1978 yhteisiä sotaharjoituksia. Miksi Neuvostoliitto ei hyökännyt Suomeen? Sen intressinä oli pitää yllä propagandaa rauhanomaisesta rinnakkainelosta kommunistimaan ja kapitalistimaan välillä. Sillä oli myös tarve saada läntistä teknologiaa Suomesta.

Nyt Ukrainan sodan raivotessa tilanne on toinen. Venäjä Putinin johdolla on luonut lännestä viholliskuvaa jo vuosien ajan. Ei hajuakaan rauhanomaisesta rinnakkainelosta. Päin vastoin se on yrittänyt aiheuttaa hajaannusta EU:n sisällä tukemalla populistipuolueita. Eikä Ukrainan sodan ydin ole Naton vastustaminen, vaan pelko niin sanotusta värivallankumouksesta, mikä tapahtui Maidanin aukiolla Kiovassa. Sellainen ei saa tapahtua Venäjällä. Demokratia olisi loppu Putinin diktatuurille.

Tässä tilanteessa faktat puolustavat Suomen liittymistä Natoon. Ensinnäkin Neuvostoliitto/Venäjä ei ole koskaan hyökännyt Nato-maahan eikä Nato Neuvostoliittoon/Venäjälle. Niin vastenmielinen kuin kauhun tasapaino ydinasein onkin, se on estänyt sodan Venäjän ja lännen välillä. Ja estänee edelleenkin. Jos Putin kokee joutuneensa ajetuksi nurkkaan, hän voi epätoivossaan yrittää käyttää taktisia ydinaseita Ukrainaa vastaan, mutta alempana komentoketjussa oleva voisi estää sen tietäen, että se laukaisisi kolmannen maailmansodan.

+7

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu