Miksi olen ehdolla?

Alkuun lyhyt esittäytyminen. Olen 27-vuotias Riku Auerma ja asun tällä hetkellä Tampereen Hervannassa yhdessä Suomen kuuluisimmista lähiöistä. Eduskuntavaaleissa päätetään Suomen suunnasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Näissä vaaleissa päätetään siitä, millainen maastamme tulee ja määritellään sen arvopohja.

Viime hallituksen taloudenpidon jälkeen Suomen valtion velka on paisunut hallitsemattomalla tavalla. Valtiovarainministeriön mukaan sopeutustarpeen määrä seuraavan hallituskauden aikana mitataan miljardeissa euroissa. Kuluja on vähennettävä.

Suomen nykyinen liikenneverkko on päässyt pahoin rapistumaan ja nykyisin korjausvelan määrä on miljardeissa euroissa. Suomi on harvaan asuttu maa ja toimivat liikenneyhteydet ovat elinehto yrityksien toiminnan kannalta. Koko Suomesta on pidettävä huolta. Rakentamisen yleisen kustannustason nousu asettaa lisähaasteita kunnossapidolle jo nykyisellään surkeilla teillä. Vähille rahoille on saatava enemmän vastinetta. Infran tutkimukseen on panostettava.

Suomen talouskasvun edellytyksistä on huolehdittava, mikä tapahtuu koulutukseen ja tutkimukseen panostamalla. Valtion rahojen lisäksi tutkimus vaatii myös yksityisen sektorin osallisuutta. Suomen on oltava aktiivinen tulevaisuuden aloilla, liittyivät ne sitten vetytalouteen tai fuusiovoimaloihin.

Säästöjä on haettava erityisesti niiltä aloilta, joiden kustannukset ovat paisuneet hallitsemattomasti ilman riittävän pätevää syytä. Yle käyköön esimerkkinä laitoksesta, jonka budjetti tuntuu elävän täysin omaa elämäänsä muiden jakaessa niukkuutta.

Nykyinen eläkejärjestelmämme kohtaa ilman uudistuksia suuria haasteita tulevien vuosien aikana. Pienenevät ikäluokat maksavat suurten sukupolvien eläkkeet. Eläkemaksujen aiheuttamaa rasitusta ei saa päästää liian suureksi. Nykyistä järjestelmää olisi parannettava lisäämällä rahastoinnin osuutta nykyisestä. Ideaalitilanteessa maksamamme eläkemaksut sijoitettaisiin ja sijoitusten tuotot mahdollistaisivat kansalaisille suuremmat eläkkeet pienemmillä maksuilla.

Nykysysteemin aikana ei ole ihme, että hyvin huomattava osa nuorista on kiinnostunut sijoittamisesta. Nykyiseen järjestelmään ei luoteta eläkeiän noustessa tasaisesti koko ajan ylöspäin. Kuinka montaa nykynuorista kiinnostaa olla työelämässä vielä 80-vuotiaana samalla, kun omat melko hyväkuntoiset isovanhempamme pääsivät eläkkeelle 60-vuotiaana tai jopa aiemmin?

Suomen on huolehdittava puolustuksestaan. Vanhan ajan ikävältä kuulostava reaalipolitiikka on tehnyt paluun. Suomen on sopeuduttava nykytilanteeseen parhaan kykynsä ja taitonsa mukaan sekä oltava aktiivinen toimija läntisessä arvoyhteisössä. Uskottavasta omasta puolustuksesta on pidettävä kiinni myös Nato-jäsenyyden aikana. Uhkiin on viisainta varautua ennalta.

Vaikka moni asia vaatii Suomessa uudistamista, on hyvä myös huomioida, että turhia uudistuksia ei pidä toteuttaa. Jatkuva uudistaminen vain uudistamisen ilosta aiheuttaa vain haittaa kuten Pisa-tulosten kanssa on käynyt. Järkeviä uudistuksia on syytä edistää, järjettömiä ei.