Yksinäinen mies Saharassa

Elvytyspaketin ympärillä käytävän keskustelun yhteydessä on hyvä muistaa Suomen asema maailmankartalla. Pienenä ja sotilaallisesti liittoutumattomana kansakuntana olemme aina harjoittaneet ”vapauttamme” ja suvereenisuuttamme tiukoissa reunaehdoissa.

Pienenä reunavaltiona idän ja lännen välissä Suomi ei ole ollut koskaan täysin itsenäinen. Olemme aina olleet tavalla taikka toisella pelinappulana suurvaltojen välisessä pelissä. Sitä olimme ennen autonomian aikaa, sitä olimme vuosina 1809-1917 ja sama peli on jatkunut vuoden 1917 jälkeenkin. Suomen itsenäistyminenkin oli monessa suhteessa tuontitavaraa. Kaiken kotikutoisuuden rinnalla Suomen vapautuminen Venäjästä oli kytköksissä kansainvälispoliittisiin tapahtumiin ja ystäviemme politiikkaan. Jääkäreitä ei olisi ilman Saksaa. Miten olisi käynyt Karjalan kannaksella kesällä 1944 ilman saksalaisten aseapua ja ilmatukea?

Kylmän sodan hulluimpina vuosina hallitusratkaisut, sähköveturikaupat, maakaasuratkaisut ja jopa presidentin valitsemiset (1962 ja 1974) kierrätettiin enemmän tai vähemmän itäisen ’köökin’ kautta toki väkinäisesti hymyille ja uuskielellä kuorrutettuna. Osa kansasta hurrasi suurelle valtioviisaudelle, osa vaikeni hammasta purren ja pienen pieni porukka protestoi ääneen. Osa suvereniteetistä luovutettiin pakolla, osa vapaaehtoisesti tulevia ongelmia ennakoiden. Jotkut pelasivat isänmaata säästäen, osa pelasi henkilökohtaista peliään isänmaan kustannuksella.

EY-jäsenyyden myötä Suomi vapautui väkivallan uhasta ja kytkeytyi länteen. Vapautumisella oli tietenkin hintansa. Suomi luovutti vapaaehtoisesti osan suvereniteetistaan, mutta tuo luopuminen tapahtui demokraattisen prosessin kautta.

Integraatiokysymyksen ollessa kuumimmillaan Ilkka Suominen luonnehti täydellisen suvereniteetin ideaalia seuraavasti:

”Sanotaan, että se mikä on talvisodassa ja vuonna 1918 voitettu, menetettäisiin. Niin ei tietysti tapahdu. Täysin itsenäistä ja eristäytynyttä maata ei enää ole. Sellaista maata, joka ei ole mukana nykyaikana kansainvälisissä yhteyksissä voi verrata mieheen Saharassa. Hänellä on täysi vapaus tehdä siellä kävellessään mitä tahansa. Valinnan mahdollisuuksia on kuitenkin aika vähän. Tämmöiseksi Saharassa kävelevän miehen asemaan minä en Suomea halua.”

EU:ssa ja yhteisvaluutassa on omat ongelmansa, mutta nuo ongelmat ovat pieniä niiden eksistentiaalisten ongelmien rinnalla, joiden kanssa Suomen oli tultava toimeen YYA-vuosina.

+18
Riku Keski-Rauska
Kokoomus Espoo

Filosofian tohtori ja historiantutkija. Pk-seudulla asuva eteläpohjalainen, jonka elämä on kyllästetty arkistoilla, historiantutkimuksella, politiikalla ja lapsiperheen arkirealismilla.

Kirjallinen tuotanto: Yksinäinen Ehrnrooth - Georg C. Ehrnrooth YYA-Suomen puristuksessa (Otava, 2015), Sinä osaat, sinä pystyt - Ilkka Suomisen elämä (Docendo, 2020)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu