Ilmatieteen laitoksen ala-arvoinen mittaustoiminta ja faktaa hellepäivistä 1845-2023
Ilmatieteen laitoksen ala-arvoinen mittaustoiminta ja faktaa hellepäivistä 1845-2023
Ilmatieteen laitos ei saa 95 miljoonan euron vuosibudjetillaan edes mittauspaikkoja eikä mittareiden sijoittelua kansainvälisten sääntöjen, eikä myöskään omien säännöstöjen mukaisiksi.
Esimerkkeinä usein Suomen kuumimmaksi paikaksi uutisoitu Heinola asemantaus ja kesän 2024 koko Suomen kuumimmaksi paikaksi viisi kertaa mitattu Kouvola Anjala mittausasema.
Ilmatieteen laitos sivustollaan Heinolan asemantaus mittausasemasta: ” Asema on osittain rakennusten ja osittain lehtipuiden suojaama. Ympäristö on melko runsasjärvistä seutua, luoteispuolella Ruotsalainen ja kaakkoispuolella Konnivesi. Järvisyys 10 km säteellä asemasta on 25-30 %. Maa-alue on metsäistä, korkeudeltaan vaihtelevaa moreenimaata sekä joitakin harjujaksoja. Keskikokoisia viljelypeltoja on murroslaaksoissa sekä järvien rannoilla.”
Ilmatieteen laitoksen standardi mittausaseman mittareiden sijoittamisesta.
Heinola Asemantaus Kesä 2024.
27.5. koko Suomen lämpimin mittaus 28,5 C
28.5. koko Suomen lämpimin mittaus 29,5 C
1.6. koko Suomen lämpimin mittaus 30,1 C
17.6. koko Suomen lämpimin mittaus 26,3 C
28.6. koko Suomen lämpimin mittaus 31,4 C
22.7. koko Suomen lämpimin mittaus 27,0 C
Toinen esimerkki ala-arvoisesta mittausasemasta, Kouvola Anjala
Ilmatieteen laitoksen sivulla asemasta sanotaan: ”Asema sijaitsee Anjalan kartanon piha-alueella noin 1,5 km luoteeseen Anjalan keskustasta. Kymijoki on n. 200 m päässä idässä. Ympäristö on Kymijoen laaksoa, jossa on laajoja peltoja sekä joitakin metsäisiä selänteitä. Minimilämpötilat ovat alavasta sijainnista johtuen tyyninä ja selkeinä öinä 0-2 astetta liian matalia, edustaa kuitenkin alueen peltoja hyvin.”
Kesä 2024 Kouvola Anjala
3.6. koko Suomen lämpimin mittaus 27,9 C
4.6. koko Suomen lämpimin mittaus 27,1 C
13.7. koko Suomen lämpimin mittaus 27,2 C
15.8. koko Suomen lämpimin mittaus 26,3 C
4.9. koko Suomen lämpimin mittaus 27,5 C
Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2024
Ilmatieteen laitoksen mittausasemista vain pieni osa täyttää laitoksen omat standardit.
Faktaa Helsinki Kaisaniemi hellepäivät 1845 -2021
Helsinki Kaisaniemi data 177 vuodelta, vuorokauden ylin ja alin mitattu lämpötilalukema.
Havaintoja:
– vuorokauden ylimmät mitatut lukemat eivät ole erityisemmin nousseet, mutta yksi poikkeus on, 28.7.2019, jolloin mitattu 33,2° C
– vuorokauden alimmat mitatut lukemat eivät erityisemmin muuttuneet 1844–1987, mutta tämän jälkeen kovat pakkaslukemat ovat selvästi vähentyneet (mukana ei ole talvet 2022–24)
(kuvat aukeavat isommaksi, hiiren oikealla painikkeella ”Avaa kuva uuteen välilehteen)
Faktaa Sodankylä Tähtelä hellepäivät 1908 – 2023
Sodankylä Tähtelä data 115 vuodelta, vuorokauden ylin ja alin mitattu lämpötilalukema.
Havaintoja:
– vuorokauden ylimmät mitatut lukemat eivät ole erityisemmin nousseet, vaikka 18.8.2018 mitattiin 32,1° C
– vuorokauden alimmat mitatut lukemat eivät ole erityisemmin muuttuneet 1908–1999, vaikka tammikuussa 1999 mitattiin Sodankylän Tähtelän mittausaseman pakkasennätys -49,5° C, tämän jälkeen kovat pakkaslukemat ovat vähentyneet (mukana ei ole talvi 2024)
(kuvat aukeavat isommaksi, hiiren oikealla painikkeella ”Avaa kuva uuteen välilehteen)
Edes uhi ei saanut aikaan Kaisaniemessä kuin naurettavat 12 hellepäivää tänä kesänä.
On muuten aika sairasta väittää yhden aseman muutaman minuutin pituista hellerajan ylitystä koko maan hellepäiväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nikkilä: ”Sarjavalehtelija ja -olkiukkoilija Matti Lehtinen tekee taas sitä mitä parhaiten osaa”
Nikkilä: ” Mutta asiasta valehtelemisen / vääristelemisen / sonnanjauhamisen voit lopettaa nyt”
Miksi Nikkilä haukut julkisesti ihmisiä?
Otat riskin kunnianloukkauksesta.
VaaHO:2024:1
Kunnianloukkaus
Perusoikeudet
Sananvapaus
Diaarinumero(t):
R 23/378
Antopäivä:
16.02.2024
Ratkaisunumero:
106956
https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/hovioikeudenratkaisut/vaaho20241.html
Suosittelen rauhoittumaan.Kyllä sinä osaat keskustella asiallisestikin.
Ilmoita asiaton viesti
Annan sinun olla. Mukavaa elämää sinulle.
Se on moro!
Ilmoita asiaton viesti
Jos IL:n mittaukset ovat virheellisiä, on hyvin mielenkiintoista, että näitä virheitä ei ole huomannut yksikään meteorologi tai tiedeyhteisö, mutta joku maallikko?
Ilmoita asiaton viesti
Luotatko, ”näitä virheitä ei ole huomannut yksikään meteorologi tai tiedeyhteisö” ?
Minä En luota ja maallikko olen, mutta kun näkee aivan tarkoituksellisia virheitä, voi niitä jopa olettaa suunnitelmallisiksi. Joku sanoisi sen suoraan HUIJAUSTA.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä sait päähäsi että ite mittaukset on virheellisiä kun blogin aiheena on ohjeiden vastaiset mittapaikat?
Onko sinusta täysin hyväksyttävää että meillä on mittapaikkoja jotka ei täytä kansainvälisiä ”sääntöjä”.
Ilmoita asiaton viesti
Niin enpä tiedä, mistä maallikot ovat saaneet päähänsä, ettei IL noudata mittauspaikoissaan (ja mittauksissa) kansainvälisiä sääntöjä, semminkin kun ei yksikään meteorologi tai tiedeyhteisö ole sitä huomannut, mutta te maallikot olette?
Ilmoita asiaton viesti
Sinäkään et näköjään näe niitä virheitä vaikka ne kädestä pitäen osoitetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minä vaan kysyn, että millä kompetenssilla?
Ilmoita asiaton viesti
Jos ohjeissa sanotaan että mittarin ja rakennuksen välinen etäisyys pitää olla vähintään 30 metriä niin mitä kompetensseja tarvitaan tämän toteamiseksi? Jos et tota hokaa noin olet kyllä ihan väärällä alalla.
Ei oikea tiedemies hyväksy koskaan virheellisillä menetelmillä tehtyjä mittauksia mutta sinä näköjään hyväksyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kerroppa, millä kompenssilla tuon 30m itse määrittelisit ja miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka sillä että ITL ohjeissa mainitaan 30metriä ja Asemantaus asemalla mittarin etäisyys rakennukseen on ~8 metriä.
Ilmoita asiaton viesti
Kompetenssista en tiedä mutta mittauspaikkoja on aikojen kuluessa muutettu.
Mittauslaitteet ja niiden luku- ja kirjoitustavat ovat muuttuneet.
Esim. Lahti.
Aikaisemmin meillä oli mittauspaikka Launeella. Se siirrettiin Sopenkorpeen. IL itse sanoo että:
”Sopenkorven asema on ollut toiminnassa elokuusta 2018 alkaen. – Koska sekä Launeelta että Sopenkorvesta on saatavilla yhtäaikaisia havaintoja lähes vuoden ajalta, voimme tehdä vertailua havaintoasemien välillä ja todentaa esimerkiksi lämpötilaerot asemien välillä. Nyt voidaan kuitenkin jo sanoa, ettei Sopenkorven asema tule jatkamaan Launeen ilmastollisia aikasarjoja sijaintinsa takia, toteaa meteorologi Mikael Frisk.”
Kysymys kuuluu kuinka paljon mittauspaikkoja on siirretty, käytännön syistä, kuinka paljon mittauspaikkojen olosuhteet ovat muuttuneet mm. kaupungistumisen takia?
Maailmanlaajuisesti. Kuinka monesta paikasta nykyään mitataan lämpötilat automaattisesti ja kuinka monesta vaikkapa vain 50 vuotta sitten? Mukaan lukien valtameriltä?
Nämä ovat siis maallikon kysymyksiä. Joka kuitenkin ymmärtää ja tietää tekniikasta yhtä ja toista jo koulutuksen perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Kun Porissa siirrettiin mittari Rautatieasemalta Lentokentälle niin lööpit huusi näin.
Pori lämpenee nopeammin kuin Espanjan Málaga – 558 kaupungin vertailu: Karhukaupunki sijoittuu kolmanneksi
Ilmoita asiaton viesti
”Minä vaan kysyn, että millä kompetenssilla?”
Esitän saman kysymyksen sinulle. 😉
Ilmoita asiaton viesti
(Ks. profiilini)
Ilmoita asiaton viesti
Hannu: ”(Ks. profiilini)”
Ei sieltä näe, oletko koskaan edes käynyt ilmatieteen laitoksen mittauspaikoilla. Koneen ääressähän sinä kaiket työpäiväsikin vietit?
Sano rehellisesti, koska olet käynyt Heinolan asemantaus-, Kouvolan Anjalan mittausasemilla. Tai millään muullakaan.
Ilmoita asiaton viesti
En ota kantaa tällaisiin kirjoituksiin sen enempää, sillä tulkinnoissasi on muutenkin jo niin paljon virheitä, että niiden oikaisemiseen menisi loppu ilta.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu: ”niin paljon virheitä, että niiden oikaisemiseen menisi loppu ilta”
Sitähän sinä olet harrastanut koko eläkeaikasi.
Mutta jos on liian vaikea rasti sinulle, niin mukavaa illan jatkoa vaan sitten. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä asia on nyt niin, ettei teikäläisellä ole hajuakaan siitä, mitä olen tehnyt ja jättänyt tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu: ”Kyllä asia on nyt niin, ettei teikäläisellä ole hajuakaan siitä, mitä olen tehnyt ja jättänyt tekemättä.”
Olet oikeassa, mitähän ihmettä sinä olet työurasi ja eläkeaikanasi tehnyt?
Olen headhunter, nyt sinulla olisi mahdollisuus kehua itsesi, myydä osaamisesi ja vakuuttaa lukijat, että osaat käydä mittausasemilla, tutkia onko kaikki säännösten mukaisia, näyttääkö mittarit oikein jne.
Jään odottamaan, niin kuin moni muukin. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoittaa siis sitä että hyväksyt virheellisten mittapaikkojen käytön.
Tossa sulle vielä kuva, ton 16 m pitkän janan puolessa välissä mitataan lämpöä ja se on sun mielestä ihan jees.
https://img.aijaa.com/m/00909/15275491.jpg
Kuva kaapattu ilmaisella Google Earth sovelluksella.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi keskustelun kannalta huomattavasti mielekkäämpää edes yrittää vastata esitettyihin kysymyksiin kuin alkaa jauhamaan ”!kompetenssista”.
Se että kysyy toisen ”kompetenssista” on samalla väite että itse on ”ylempänä”.
Ilmoita asiaton viesti
Tältä herralta järkevää vastausta on ihan turha odottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Maallikosta pykälän ylempiarvoinen ja silti keikkuu täällä tyhmien joukossa päivästä toiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se jo nähty näiden vuosien aikana, kun ryhtyy perustelemaan ilmastotieteeseen liittyviä faktoja, se ei kuitenkaan mene jakeluun. Joten miksi vaivautua?
Ilmoita asiaton viesti
Hannu: ”Onhan se jo nähty näiden vuosien aikana, kun ryhtyy perustelemaan ilmastotieteeseen liittyviä faktoja, se ei kuitenkaan mene jakeluun.”
Sanoit siis suoraan, et ole koskaan käynyt Heinolan asemantaus mittausasemalla. Ok.
Koska olet käynyt ja millä asemalla? Urasi aikana / eläkkeellä ollessasi?
Älä vaivaudu vastaamaan jos et ole käynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti jätti kertomatta, mistä on peräisin kuva, jota hän kutsuu ”Ilmatieteen laitoksen standardiksi mittausaseman mittareiden sijoittamisesta”. Ei se ole mikään standardi, vaan kuva ja sen ohessa oleva teksti on otsikon ”Oman sääaseman perustaminen” alla. Tässä tapauksessa siis annetaan ohjeet hyvien havaintojen tekemiseen ilman kalliita laitteita.
Ilmatieteen laitoksella taas on ammattilaistason välineet ja myös ymmärrystä, miten maasto ja muu lähiympäristö vaikuttaa mittaustuloksiin. Lisäksi Ilmatieteen laitos on ihan tarkoituksella sijoittanut joitain mittauspisteitä vähän kuin äärioloihin. Tästä on hyvä esimerkki Lappeenrannan Hiekkapakan havaintoasema: se on pienellä luodolla eteläisellä Saimaalla.
Havaintoasemien luettelo on täällä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat Klikkailin muutaman sääaseman tietoja, ja näyttäisi siltä, että niiden on tarkoitus edustaa jotain tiettyä maastotyyppiä. Blogistin standardiksi väittämää ei selvästi ole aina noudatettu.
Blogistin höyryäminen Heinolan Asemantauksen mittausasemasta näyttää siis tarkoitukselliselta sumutukselta.
Ilmoita asiaton viesti
Jussi Salminen: ”Blogistin höyryäminen Heinolan Asemantauksen mittausasemasta näyttää siis tarkoitukselliselta sumutukselta.”
Vai niin meinaat vaikka toinenkin on mukana Kouvola Anjala. Olen käynyt usealla asemalla ja voin sanoa, ammattitaidottomasti ovat asennettu.
Jussi Salminen: ”Ilmatieteen laitoksella taas on ammattilaistason välineet ja myös ymmärrystä, miten maasto ja muu lähiympäristö vaikuttaa mittaustuloksiin.”
Oletko tosissasi? En usko, olet vain epäuskoinen miten helvatin huonolla tolalla asemat ovat.
Tervetuloa ryhmään jakamaan ihmettelyitäsi. 😉
https://www.facebook.com/groups/747419647468951
Ilmoita asiaton viesti
Viralliset sääasemat on jaettu viiteen eri luokkaan sen mukaan jaoteltuna minkälaisessa ympäristössä ne toimivat.
Seikkaperäiset luokittelut ja ohjeet löytyvät täältä:
https://community.wmo.int/en/activity-areas/imop/siting-classification
Ilmoita asiaton viesti
Et sitten huomannut että siellä luki näin.
”Edustavuusvaatimukset pohjautuvat Maailman ilmatieteen järjestön, World Meteorological Organization (WMO) liitteeseen 8 (The CIMO guide). Edustavuudella pyritään siihen, että eri puolilla maailmaa havainnot olisivat vertailukelpoisia, eikä paikallisen pienen mittakaavan olosuhteet vaikuta havaintoihin.”
Ei se taida mennä niin että yksityisille suositellaan virallisia vaatimuksia mutta virallisen laitoksen ei tarvii näitä noudattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Helsinkissä on paljon tyhjänpäiväisiä laitoksia,ainoa tuottava on synnytyslaitos.
Ilmoita asiaton viesti