Kuinka kukaan voi tietää mikä oli globaali-ilmaston keskilämpötila vuonna 1850?
Kuinka kukaan voi tietää mikä oli globaali-ilmaston keskilämpötila vuonna 1850 tai edes vuonna 1900?
- Maailmassa oli 1711-1850 välisenä aikana 36 kappaletta sääasemia, joilta on jäänyt lämpötiladataa meille jälkipolville
- 1851-1899 dataa säilyttänyttä sääasemaa on yhteensä 202 kappaletta, joilta lämpötiladataa, eli vertailujakso 1850-1900
- 1900-1923 dataa säilyttänyttä sääasemaa tuli lisää 159 kappaletta ja data
Eli, yli 100 vuotta toimineita ja lämpötiladataa säilyttänyttä sääasemaa on maailmassa yhteensä vain 397 kappaletta!
Centennial Observing Stations lähdelinkki:
https://wmo.int/activities/centennial-observing-stations/centennial-observing-stations
Nyt on tarve selkeäkieliselle ja vakuuttavalle sekä asiasta perillä olevalle mahdollisuus vastata mihin perustuu 1850-1900 välisen ajan globaali-ilmaston keskilämpötila, erityisesti siihen, kun verrataan nykyistä globaalia ilmaston keskilämpötilaa usein käytettyyn ajanjaksoon 1850-1900.
Tuloksia saadaan tänä päivänä yli 8.000 asemalta eikä tämä määrä oli lainkaan suoraan verrannollinen edes niihin yli sata vuotta toimineisiin 397 asemaan.
https://www.arcgis.com/home/item.html?id=c3cbaceff97544a1a4df93674818b012
Tämä asia on erittäin oleellinen ilmastokeskustelussa, sillä jollei faktaa 1850-1900 keskilämpötilasta ei ole saatavilla, on kaikki puhe ”ilmaston lämpenemisestä”, ”ilmaston muutoksesta”, täysin turhaa ja jopa totuuden vastaista.
Jos ei ole evidenssiä siitä mikä oli keskilämpötila maailmassa 1850-1900, on aika vaikeaa selitellä, että myöhemmin tapahtunut mahdollinen lämpeneminen johtuisi ihmisen polttamista fossiilisista polttoaineista ja kuinka monta astetta yleensäkään on lämmennyt.
Excel-listan yli sata vuotta toimineista asemista saa minulta, kun vain pyytää.
Toivon keskustelua suomen kielellä, jotta kaikki ymmärtäisivät jokaisen näkemykset ja esittämät faktat.
(kuva aukeaa isommaksi hiiren oikealla näppäimellä ”avaa kuva uuteen välilehteen”)
Tässä on vielä sellainen pointti, että virallisesti IPCC laskee lämpenemisen vuodesta 1750 alkaen, jolloin ihmiskunta alkoi käyttää fossiilista polttoainetta eli kivihiiltä. Eikä tässä vielä kaikki. IPCC ilmoittaa kahden desimaalin tarkkuudella pilvien ja aerosolien säteilypakotteen vuodesta 1750 alkaen. Professori Kulmala on ollut kehittämässä mittaustekniikkaa asiaan vasta viime vuosina ja mittauskattavuudesta ei voida puhua.
Ilmoita asiaton viesti
”Tässä on vielä sellainen pointti, että virallisesti IPCC laskee lämpenemisen vuodesta 1750 alkaen, jolloin ihmiskunta alkoi käyttää fossiilista polttoainetta eli kivihiiltä. Eikä tässä vielä kaikki. IPCC ilmoittaa…”
IPCC sitä, IPCC tätä.
Hohhoijaa.
Aivan niin kuin se ihmisen voimistaman kasvihuoneilmiön ilmastoa lämmittävä vaikutus loppuisi siihen, että IPCC lakkautetaan. Tai ilmastoa tutkivat tieteilijät lopettaisivat työnsä, jos YKSI heidän tutkimuksiaan kokoava ja julkaiseva taho poistuisi kuviosta.
Denialistien toimintaa tiedettä vastaan voi kuvailla helposti yhdellä adjektiivilla: lapsellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Antero Ollila: ”Tässä on vielä sellainen pointti, että virallisesti IPCC laskee lämpenemisen vuodesta 1750 alkaen, jolloin ihmiskunta alkoi käyttää fossiilista polttoainetta eli kivihiiltä.”
Löytäisitkö linkkiä tähän ”vuodesta 1750 alkaen”?
WMO kertoo sääasemien listauksessaan myös pisimpään toimineista sääasemista, joilta löytyy luettavaa dataa ja ennen 1750 heidän listauksensa mukaan ne olivat:
France Brest Tide Gauge alk. 1711
Sweden Uppsala alk. 1722
China Beijing alk. 1724
Seuraavat ennen vuotta 1800 olivat:
Sweden Stockholm alk. 1756
United States of America Downtown Charleston alk. 1759
Austria Kremsmünster alk. 1762
Italy Osservatorio Astronomico di Brera-Milano alk. 1763
United Kingdom Oxford alk.1772
Czech Republic Prague-Klementinum alk.1775
Hungary Budapest alk. 1780
Germany Hohenpeissenberg alk 1781
Italy Roma Collegio Romano alk. 1787
Italy Osservatorio Palermo alk. 1791
India Nungambakkam alk. 1792
1800 vuoden ja 1900 vuoden välissä aloittaneita sääasemia, joilta on tallessa lämpötiladataa on yhteensä 227 kappaletta. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Keskusteluhistoria
ChatGPT Auto
Sinä sanoit:
Kuinka kukaan voi tietää mikä oli globaali-ilmaston keskilämpötila vuonna 1850 tai edes vuonna 1900?
ChatGPT sanoi:
Globaali-ilmaston keskilämpötilojen arvioiminen menneiltä ajoilta, kuten vuodelta 1850 tai 1900, perustuu useisiin eri lähteisiin ja menetelmiin, jotka yhdessä antavat riittävän tarkan kuvan menneiden aikojen ilmastosta. Näitä menetelmiä ovat:
Suorat mittaukset: Vuodesta 1850 alkaen on olemassa jonkin verran suoria lämpötilamittauksia, vaikkakin mittausverkostot olivat harvempia ja vähemmän tarkkoja kuin nykyään. Varhaisimmat lämpömittarit otettiin käyttöön jo 1700-luvulla, ja 1800-luvun puolivälin jälkeen mittauksia tehtiin jo monissa paikoissa ympäri maailmaa.
Paleoklimatologiset todisteet: Ajanjaksoilta ennen laajamittaisia lämpötilamittauksia käytetään niin sanottuja epäsuoria ilmastoindikaattoreita (proxy data). Näihin kuuluvat esimerkiksi:
Puurenkaat: Puiden kasvuvauhti vaihtelee lämpötilan ja sademäärän mukaan, joten vanhat puut tarjoavat tietoa menneistä ilmasto-olosuhteista.
Jääytimet: Grönlannista ja Antarktikselta porattuja jääytimiä analysoidaan. Niistä saadaan tietoa ilmasto-olosuhteista jopa tuhansien vuosien ajalta, koska jääkerrokset tallentavat ilmakehän kaasuja ja lämpötilavihjeitä.
Merisedimentit ja korallit: Meristä kerätyt sedimentit ja korallikivien analyysit kertovat menneiden aikojen veden lämpötiloista ja olosuhteista.
Matemaattiset mallit ja tilastollinen interpolointi: Nykyään käytetään kehittyneitä ilmastomalleja, jotka yhdistävät historiallisia havaintoja ja proxy-tietoja arvioidakseen globaalin ilmaston keskilämpötilaa menneiltä ajoilta. Nämä mallit pystyvät laskemaan keskilämpötilan myös alueilla, joilta ei ole saatavilla suoria mittauksia.
Arkistoaineistot: Varhaiset sääkirjanpidot, kuten merikapteenien lokikirjat ja maatalousraportit, sisältävät tietoa lämpötiloista ja sääoloista. Näitä voidaan yhdistää muihin aineistoihin globaalin kuvan muodostamiseksi.
Vaikka mittausteknologia ja tietojen tarkkuus ovat kehittyneet merkittävästi, yhdistämällä eri menetelmiä tutkijat ovat onnistuneet muodostamaan luotettavan käsityksen siitä, millainen ilmasto oli 1800-luvun puolivälissä ja sen jälkeen. Vaikka tarkkuus ei ole yhtä suuri kuin nykyaikana, nämä menetelmät antavat riittävän tarkan kuvan ilmaston pitkän aikavälin muutoksista.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Nea!
Voisitko laittaa lähdelinlinkin myös?
Jos et sitä saa, luen tuon tekstisi illemmalla ja koetan löytää niistä faktaa vertalemalla muihin lähteisiin. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on monia hyviä luonnon omia mittareita, joista muutamasta kerron kommentissa
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ripa-pasanen/kuinka-kukaan-voi-tietaa-mika-oli-globaali-ilmaston-keskilampotila-vuonna-1850/#comment-4222028
Ja täällä blogissani
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastonmuutos-luonnossa/
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Nean huomio lustoista oli hyvä. Myös niissä näkyy ilmastonmuutos ja -muutokset selkeästi. Tässä on 1915 julkaistu Kalifornian lustosarja sekä Lapin lustosarja:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/04/kalifornia-keranen-lustot-oikea.jpg
Myös uusimmassa Kiinassa 2023 julkaistussa lustosarjassa näkyy ilmastonmuutos ja ilmastonmuutokset:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/04/lustot-kiina-pakattu-1536×855.jpg
Nuo Kiinan havainnot ovat yhteneväiset myös suomalaisen 2-kertaisen tohtori Jalkasen tekemän neulastutkimuksen ja siihen liittyvien havaintojen kanssa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/04/jalkanen-latkamaila-kooste-2.png-1536×877.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Jyrki Itkonen: ”Tuo Nean huomio lustoista oli hyvä. Myös niissä näkyy ilmastonmuutos ja -muutokset selkeästi. Tässä on 1915 julkaistu Kalifornian lustosarja sekä Lapin lustosarja:”
Tähän mennessä parasta historiafaktaa, joista voi päästä selville historiallisista lämpötilakehityksistä mitkä liittyvät nykykeskusteluun ja aikajänteeseen. ilmastonmuutoksesta ja/tai-lämpenemisestä. Vaikka ovatkin rajoittuneen rajatuille alueille. Siitä siirryttäisiin postauksen peruskysymykseen.
Kuinka kukaan voi tietää mikä oli globaali-ilmaston keskilämpötila vuonna 1850?
Ilmoita asiaton viesti
Ohessa myös muilla menetelmillä saatua uutta dataa.
https://doi.org/10.1016/j.quascirev.2024.108555
Edelleen havainnot ovat yhteneväisiä:
No Icehockey stick!
Ilmoita asiaton viesti
”Edelleen havainnot ovat yhteneväisiä:
No Icehockey stick!”
Juu, eipä:
https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7/figures/3
Ps. Eipä se sellaisessa tutkimuksessa näy se viimeisen sadan vuoden aikana tapahtunut lämpötilan nousu, joka keskittyy tuhansia vuosia sitten vallinneisiin lämpötiloihin. Siis tuossa tutkimuksessa, jonka sinä Lasse linkkasit.
Ilmoita asiaton viesti
Aina voimme lohduttautua sillä, että nykyihmisten sukupuuttoaallossa ensimmäisenä maan päältä katoavat ilmastodenialistit. Osa heistä järkiintyy eikä uusia enää synny.
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyihmisten sukupuuttoaallossa”?.
Kehitysavun turvin Afrikassa ihmiset lisääntyvät kuin kanit.
Unohtamatta aasian maita..
Ilmoita asiaton viesti
Karastikin voisi päivittää tietonsa. Naisten hedelmällisyysluku on merkittävän korkea enää keskisen Afrikan maissa. Kehitysapu auttaa sivistymään ja kohottamaan elintasoa. Kun katsot tilastoja, niin mitä korkeampi sivistys- ja elintaso on, niin sitä pienempi syntyvyys. Jos halutaan keskisen Afrikan kanien joskus rauhoittuvan, niin tiedät mikä siihen auttaa. Oikea vastaus ei ole persupropaganda.
En muuten usko, että noissa tulevaisuuden ennustetuissa luvuissa on juurikaan huomioitu ilmastonmuutoksen vaikutusta alueiden elinkelpoisuuteen.
https://globalis.fi/Statistikk/hedelmaellisyys
Ilmoita asiaton viesti
Afganistan?.Auttoiko raha ja koulutus?.
Väkiluku kaksinkertaistui ja sitte lähettiin karkuun.
Ja nyt ne tulee perässä..
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti auttoi. Vuonna 2000 hedelmällisyysluku oli 7,5 ja viime vuonna 4,4. Melko dramaattinen lasku 23 vuoden aikana. Ennusteen mukaan laskee edelleen. https://globalis.fi/Statistikk/hedelmaellisyys?country=42689
Ilmoita asiaton viesti
Börje Uimonen: ”Aina voimme lohduttautua sillä, että nykyihmisten sukupuuttoaallossa ensimmäisenä maan päältä katoavat ilmastodenialistit.”
En käsitä miten vastauksesi liittyy millään lailla 1850-1900 välisen ajan globaaliin keskilämpötilaan. Voisitko olla ystävällinen ja vastaisit aiheeseen tai jos et vastaa niin, ainakin vain keskittyisit lukijan roolissa itse aiheeseen. Ok?
Ilmoita asiaton viesti
”Jos ei ole evidenssiä siitä mikä oli keskilämpötila maailmassa 1850-1900, on aika vaikeaa selitellä, että myöhemmin tapahtunut mahdollinen lämpeneminen johtuisi ihmisen polttamista fossiilisista polttoaineista ja kuinka monta astetta yleensäkään on lämmennyt.”
Muutama ajatusvirhe / tietämättömyyttä osoittava pointti edellisestä lausunnosta:
1. Kyse ei ole mistään ”mahdollisesta lämpenemisestä”, vaan faktuaalisesta satelliittiaikana havaitusta lämpenemisestä. Ja siitä, että lämpenemisen selittää vain yksi selitys. Muissa tekijöissä ei ole tapahtunut sellaista muutosta, joka selittäisi lämpenemisen.
2. Maapallon lämpötilan historiaan päästään kiinni paleoklimatologian keinoin.
Tästä linkistä pääsee tutkailemaan (kuvaajasta), minkä sortin lämpötilamuutoksesta tässä nykyisessä lämpenemisessä on kyse 500 miljoonan vuoden aikaskaalalla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paleoklimatologia#/media/Tiedosto:All_palaeotemps.png
Ja siitä tutkailemaan, millaiset keinot paleoklimatologialla ovat käytössä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paleoklimatologia
(Sivusto ei ole paras mahdollinen, mutta esittelee käytössä olevat menetelmät ihan ok)
”Kuinka kukaan voi tietää mikä oli globaali-ilmaston keskilämpötila vuonna 1850?”
No kun on olemassa sellaiset kuin fysiikan lait. Niiden, ja maapallolla eri aikoina eläneiden eliöiden jäänteiden (esim. puulustojen ja fossiilien), jäätiköiden, sedimenttien ja kivikerrostumien avulla voidaan arvioida maapallon lämpötilaa eri aikoina jopa satoja miljoonia vuosia taaksepäin. Ovatko nuo arviot yhtä tarkkoja kuin nykyisenä satelliittiaikana? Ei. Sen kanssa on vain elettävä, koska tarkempaa ei ole saatavilla.
Ajatusvirhe nro 3 väitteessä ”ennen ei ollut yhtä paljon mittareita kuin nykyään, joten ei tiedetä onko ilmasto lämmennyt vai ei” on tämä: Jos kerran entisiä lämpötiloja ei väittäjän mukaan ole voitu mitata tarkasti (jos ollenkaan), silloin ei voida myöskään väittää että maapallolla on ollut aiemmin yhtä lämmintä tai lämpimämpää kuin nykyään.
Todellisuus paleaklimatologisten tutkimusten perusteella on kuitenkin se, että on ollut lämpimämpää, ja tottakai ihan luonnollisista syistä. Nyt on vain lämpenemisessä ”eri ääni kellossa”.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Jarkko Nikkilä asiallisesta vastauksesta! Tutustun syvällisesti siihen myöhemmin illalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt on vain lämpenemisessä ”eri ääni kellossa”. ”
Sattuu olemaan niin että maapallo on nykyään melko kylmä tai oikeastaan kylmin ”ikinä”.
https://www.science.org/doi/10.1126/science.adk3705?cookieSet=1
Ilmoita asiaton viesti
”Sattuu olemaan niin että maapallo on nykyään melko kylmä tai oikeastaan kylmin ”ikinä”.”
No ei todellakaan ole ”kylmin ikinä”. Jos olisi, Suomen koko Pohjolan päällä olisi useita kilometrejä paksu mannerjää. Saattaisit jopa myös sinä Lehtinen huomata sellaisen asian. Kesä olisi niin kylmä ja lyhyt että jäätikkö ei sulaisi (merkittävästi) vaan laajentuisi talvi talvelta.
Todellisuudessa me elämme nyt yli 2 miljoonaa vuotta sitten alkanutta jääkausiaikaa, jonka aikana on erityisen kylmän ilmaston jäätiköitymiskausia. Viimeisin tuollainen kylmä jakso loppui noin 10 000 vuotta sitten:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paleoklimatologia#/media/Tiedosto:All_palaeotemps.png
Emme todellakaan elä nyt ”kylmintä aikaa ikinä”, vaan jäätiköitymiskausien (tuttavallisemmin jääkausien) välistä lyhyttä lämpökautta, glasiaalia. Ilmasto oli jäähtymässä hitaasti kohti uutta jääkautta, mutta sitten tultiin 1900-luvulle ja lämpötila lähtikin yläviistoon…
https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7/figures/3
Ilmoita asiaton viesti
Tää oli vähän vastine sille kun väitetään että viime vuosi oli kuumin ikinä. Tosta tutkimuksesta selviää että lämmintä on piisannut ja paljon enemmän mitä nykyään. Elämme harvinaisen kylmässä ajassa eikä ihmisraukkakaan saa lämmitettyä palloa entisaikojen lukemiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Tää oli vähän vastine sille kun väitetään että viime vuosi oli kuumin ikinä.”
Jaa niin kuka väittää? Toivottavasti ymmärrät mikä ero on medialla ja tieteellä. Tiede ei ainakaan ole väittänyt että nyt olisi lämpimämpää kuin koskaan. Media voi väittää sitä sun tätä, ja fiksu ihminen tarkistaa miten asia todellisuudessa on. Tässä tapauksessa uutisointi ”lämpimin vuosi” on viitannut mitattuun lämpötilahistoriaan, ei koko planeetan tai ilmaston ikään. Jostain syystä tuo tieto on mennyt sinulta ohi.
Ilmoita asiaton viesti
Sulta on mennyt se on että EU:n kopernikus väittää että oli kuumin 100 000vuoteen mutta joo sillä ei ole tosiaankaan tieteen kanssa mitään tekemistä vaan polittinen jargonilaitos sekin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on Pasaselle ja muillekin tieteellistä tietoa vastustaville ihmisille lämpötilakäppyrää nähtäväksi viimeisimmän jääkauden jälkeiseltä ajalta:
https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7/figures/3
Ja tässä on Nature-lehdessä julkaistu artikkeli, josta selviää millä eri menetelmillä nuo edellisessä kuvaajassa näkyvät menneet lämpötilat on selvitetty:
https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7
Ilmoita asiaton viesti
Jarkko Nikkilä: ”Tuossa on Pasaselle ja muillekin tieteellistä tietoa vastustaville ihmisille”
Nyt Jarkko meni yli hilseen, tieteellistä tietoa en minä, eikä varmaan kukaan muukaan vastusta. Kritiikkiä saa antaa myös tieteellisille tutkimuksille, se kun on koko tieteen ainoa kehitysmahdollisuus. Ja SINÄ sen kyllä tiedät.
Tutustun kaikkiin lähettämiisi tutkimuksiin ja muihinkin linkkeihin niin huolella kuin vain kykenen, mutta vasta illalla ja myöhempinä päivinä.
Kiitos Jarkko!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Jarkko!
Ilmoita asiaton viesti
Henryn laki tunnetaan nykyään huonosti. Tai sitä ei haluta tuntea koska ideologinen poliittinen propaganda jyrää valitettavasti faktat.
https://karvola.blog/2013/04/07/henryn-laki/
Samoin kovin huonosti tunnetaan hiilidioksidin ilmastoherkkyys, joka vähenee logaritmisesti niin että sen vaikutus nykyisillä pitoisuuksilla on liki nolla. Toki nyt on meneillään lämmin ilmastokausi, mutta sen aiheuttaja on joku muu kuin CO2.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2024/03/co2-ilmastoherkkyys-spektri-pakattu.png
Ilmoita asiaton viesti
Julkaisussa:
https://doi.org/10.1016/j.quascirev.2024.108555
Lämpötilapoikkeamia vertaillaan viimeisen 8500 vuoden keskiarvoon:
– holoseenin lämpöoptimi + 0,5 C
– keskiajan lämpöoptimi ei jäänyt paljoa jälkeen, oli tosin paljon lyhyempi.
– 1991 – 2020: – 0,5 C
Kaufmann ja Mann ovat niitä lätkämailamiehiä.
Ilmoita asiaton viesti
Maapallon keskilämpötilojen historialliset mittaukset voi jättää omaan arvoonsa, mutta luonto kertoo monin tavoin omaa ilmastohistoriaansa, jonka Jarkko Nikkilän kaltaiset denialistit kieltävät.
Meillähän on luonnon pitkän ajan ilmastodataa Itämerestä ja Tornionjoen jäidenlähdöstä, joissa molemmissa ilmastonmuutos näkyy.
1) Itämeri
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/04/talvet-itameri-1930-luku-vertailu–1536×725.jpg
2) Tornionjoki
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/04/Tornionjoki-2023-1536×805.jpg
Japanissa kirsikkapuiden kukinnassa näkyy ilmastonmuutos myös:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/04/kioto-tornio.png
Mitä lähihistoriaan tulee, niin lumettomat joulut kuulemma yleistyvät ja Suomen sää on ympäri vuoden kuin marraskuussa. Mm. Tampereella niitä mustia jouluja vielä odotellaan! Onko Tampere suojassa ilmastonmuutokselta mustien joulujen suhteen.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/04/kaisaniemi-joulu-saa-ilmasto-laaksonen.png
Historiaa
Sydney Morning Herald, 24. syyskuuta 1949
Kirjailija: DR EVERHUIS
Tohtori Everhuis, hollantilainen tiedemies, tarkastelee tässä todisteita, jotka viittaavat siihen, että jäähtymisen sijaan maapallo lämpenee. Yksi seuraus tästä on useiden maiden ilmaston muuttaminen, mistä on mahdollisesti hyötyä joillekin ja katastrofi toisille.
TUTKIJAT keräävät yhä enemmän todisteita siitä, että ilmastollinen vallankumous on meneillään ympäri maailmaa. Hyvin hitaasti mutta varmasti maa lämpenee.
Vielä viime aikoihin asti tiedemaailma on ollut hiljaa tästä, mutta nyt ilmiö on levinnyt jopa poliittiselle kentälle.
Puhuessaan Grönlannista, maailman suurimmasta saaresta, Tanskan pääministeri totesi:
”Viimeisen sukupolven aikana on tapahtunut muutoksia, joilla on ratkaiseva vaikutus koko yhteiskuntaelämään. Ilmasto muuttuu ja sen myötä myös talousnäkymät. Tämä muutos on jo havaittu useissa osissa maailmaa…”
Grönlannin muutokset ovat olleet hyvin havaittavissa. Noin kuusi vuosisataa sitten, kun muutos huonompaan suuntaan, jota usein kutsutaan ”pieneksi jääkaudeksi”, ihmisen ja pedon piti vetäytyä etenevien jäämassojen luota. Jopa eskimot joutuivat antamaan periksi, kun 1800-luvun alussa – kylmän ajanjakson huipulla – Grönlanti muuttui käytännössä asumattomaksi.
Tämän vuosisadan aikana tämä maailman suurin saari on kuitenkin muuttunut leudommaksi. Jäätiköt ovat vetäytyneet ja maisema on muuttunut täysin.
Ensimmäistä kertaa vuosisatojen aikana jonkinlainen maanviljely on mahdollista, samalla kun kalaa pyydetään yhä enemmän. Lämpimien purojen jälkeen turska on ilmestynyt Grönlannin rantojen edustalle ja siitä on tullut osa saaren ruokavaliota.
Viimeisten 27 vuoden aikana tämä kala on edennyt noin yhdeksän astetta pohjoiseen. Myös silakat liikkuvat pohjoiseen, kun taas Grönlanti tuntee nyt monia lintuja, jotka ovat tähän asti pysyneet kaukana etelässä.
Nämä muutokset ovat strategisesti erittäin tärkeitä. Norjan pohjoisin Huippuvuorten satama, jossa tämän vuosisadan alussa hiiltä voitiin lastata vain kolmen kuukauden ajan, on nyt jäätön seitsemän kuukautta vuodesta. Myös Venäjän satamien, kuten Kuolan ja Arkangelin, talven keskilämpötila on noussut tasaisesti.
Koko Pohjoinen jäämeri pehmenee. Kun Fnedjor Nansen kynsi jään läpi Framilla viime vuosisadan lopulla, jään keskimääräinen paksuus oli 145 tuumaa. Neuvostoliiton jäänmurtaja Sedow miehistön jäsenet havaitsivat vähän aikaa sitten, että jää oli vain 85 tuumaa paksu ja että lautat ovat vähentyneet huomattavasti.
Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Amerikan puolella. Valtava Muir-jäätikkö Alaskassa on vetäytynyt 14 mailia viimeisen puolen vuosisadan aikana – noin 409 jaardia vuodessa.
Nämä muutokset olisivat erittäin tärkeitä tulevassa sodassa. Pysyvät jäättömät satamat ja kohtuullinen kulku jäämeren läpi antaisivat esimerkiksi Neuvostoliitolle valtavan edun.
Ilmastonmuutos ei ole havaittavissa vain napojen lähellä. Päiväntasaajan lähellä olosuhteet ovat kuumenemassa. Tämä voi osoittautua tuhoisaksi.
Esimerkiksi on todistettu, että Sahara hiipii niin etelään kuin pohjoiseen päin kilometriä vuodessa. Jos tämä jatkuu, Afrikan alkuperäisasukkaiden on lopulta muutettava toiselle mantereelle, sillä rannikkoalueet tulevat ylikansoitettuiksi. Se oli loppujen lopuksi Keski-Aasian ”kuivuminen”, joka sai aiemmin aasialaiset kansat hyökkäämään Eurooppaan.
Ja niin näyttää siltä, että maailma on jättämässä niin sanotun pienen jääkauden, joka alkoi noin vuonna 1300. Hollannissa, ensimmäisenä Euroopan maana, joka rekisteröi sää- ja ilmasto-olosuhteet 1700-luvun alussa, asiakirjat osoittavat, että talven keskilämpötila on noussut jatkuvasti.
Syynä on se, että aurinko on ilmeisesti avannut uuden ”lämpöhyökkäyksen”.
On tiedetty jo pitkään, että auringolla on omat päähänpistonsa. Muuten ei voida selittää, kuinka Grönlannin ja Huippuvuorten peittävien jäämassojen alta löytyisi mustaa hiiltä. Ilmeisesti oli aika, jolloin viidakkometsiä kasvoi tällä vyöhykkeellä.
https://trove.nla.gov.au/newspaper/article/18131092
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Jyrki!
Tutustun aineistoosi myöhemmin illalla ja loppuviikosta. 😉
Ilmoita asiaton viesti
”On tiedetty jo pitkään, että auringolla on omat päähänpistonsa. Muuten ei voida selittää, kuinka Grönlannin ja Huippuvuorten peittävien jäämassojen alta löytyisi mustaa hiiltä. Ilmeisesti oli aika, jolloin viidakkometsiä kasvoi tällä vyöhykkeellä.”
Voi hyvänen aika. Kertokaa joku Itkoselle, että musta hiili on satoja miljoonia vuosia vanhaa. Se on sellainen aika, jossa maankuoren laatta ehti vaihtamaan paikkaa vaikkapa pallonpuoliskolta toiselle.
Vai et kai sinä oikeasti kuvittele, että Grönlanti on ollut nykyisellä paikallaan ”aina”?
Ilmoita asiaton viesti
Ei Grönlanti aina ole pysynyt kylmänä. Viikingit joutuivat jättämään sen ilmastonmuutoksen takia.
1932 Andreen jäännökset löytyivät hyvin säilyneinä sulavien jäätiköiden alta Huippuvuorilta, kun sen ilmasto edellisen kerran lämpeni 7-9 asteen verran.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2020/01/huippuvuoret-Andreen-jaannokset-pakattu-1536×847.png
Grönlannissakin oli vähemmän jäätä kuin tällä ilmastonmuutosjaksolla on ollut. Sen menneet valokuvat paljastivat tutkijoille.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2023/07/Gronlanti-1930-luku-valokuvat-2-1536×759.jpg
Lähde:
https://scitechdaily.com/1930s-photos-reveal-history-of-greenland-glaciers/
Ei tarvitse mennä hiilikauteen asti, kun löytyy nykyisen kaltaisia lämpöisiä ilmastojaksoja, joissa tosin kuin nykyään, vehnääkin viljeltiin Lapissa asti, kun ilmastomme oli siirtynyt 500 km etelämmäksi, kertoi prof. Keränen.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/lauha-talvi-ahdistaa-mita-historia-kertoo-menneista-lauhoista-talvista-ja-suomen-saahistoriasta/
Ilmoita asiaton viesti
”Kuinka kukaan voi tietää mikä oli globaali-ilmaston keskilämpötila vuonna 1850?”
Tieteellinen tutkimus on selvittänyt monia meitä askarruttavia asioita. Tuossa on Berkeleyn näkemys lämpötiloista v. 1850 alkaen. Huomannet, että kuvaajiin on merkitty luottamusväli, joka tavallisesti on sitä suurempi, mitä kauemmas historiaan mennään. Eli yksinkertaisemmin sanottuna: emme tiedä maapallon keskilämpötilaa vuonna 1850 yhtä tarkasti kuin tiedämme sen vuonna 2023, mutta epävarmuudetkin huomioiden ei ole epäselvyyttä siitä, etteikö teollisen ajan lämpeneminen olisi ollut hyvin voimakasta.
https://berkeleyearth.org/global-temperature-report-for-2023/
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Kalevi kun et luovuttanut!
Kalevi: ”emme tiedä maapallon keskilämpötilaa vuonna 1850 yhtä tarkasti kuin tiedämme sen vuonna 2023, mutta epävarmuudetkin huomioiden ei ole epäselvyyttä siitä, etteikö teollisen ajan lämpeneminen olisi ollut hyvin voimakasta.”
Yhtä tarkasti kuin vuonna 2023, millaisella luotettavuudella, yhden asteen, 0,5 asteen vai ihan sadasosan tarkkuudella?
Ja mihin tarkkuus perustuu? Onhan se täysin käsittämätöntä, että maailman laajuisesti uutisoidaan sadasosatarkkuudella milloin kesäkuun , milloin heinäkuun ja lopuksi vielä koko vuoden jaksosta ”maailman kuumin vuosi 2023”. On ihan suoraan sanottuna normaalien ihmisten halventamista moinen ja älykkäille ihmisille suoraa vittuilua. Pahoittelen heti edellistä sanaa. 😉
Ei vaan sovi minkään sivistyneen yhteisön uutiseksi seuraava.
”Vuosi 2023 on varmistunut lämpimimmäksi vuodeksi kun tarkastellaan vuosia 1850-2023.
Vuoden 2023 globaali keskilämpötila oli 14,98°C, mikä on 0,17°C korkeampi kuin edellinen ennätysvuosi 2016.
https://yle.fi/a/74-20029966/64-3-202357
Ilmoita asiaton viesti
Se on totta, että ilmasto lämpeni 2 astetta kun tultiin 1940-luvulle. Siitä kertovat sadat kansainväliset raportit ympäri maapallon ja meilläkin se Suomen ilmatieteessä Ilmatieteen laitoksen taholta havaittiin ja siitä raportoitiin. Vehnää viljeltiin Lapissa asti tuohon aikaan.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2024/03/keranen-ilmasto-lampenee-2-astetta-fmi-uusi-pakattu.png
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmaston-lampeneminen-suomessa-2-asteella/
Ilmoita asiaton viesti
Jyrki Itkonen: ”Se on totta, että ilmasto lämpeni 2 astetta kun tultiin 1940-luvulle. Siitä kertovat sadat kansainväliset raportit ympäri maapallon ja meilläkin se Suomen ilmatieteessä Ilmatieteen laitoksen taholta havaittiin ja siitä raportoitiin!”
Jyrki, olet tehnyt upeaa työtä vuosikaudet näiden historiallisten lehtileikkeiden parissa, etsimisessä, lajittelussa ja jakamisessa.
Hatun korkealle ilmaan nostan sinulle!
Alkuperäinen kysymykseni lähtökohta oli ja on edelleen täysin avoin.
Kuinka kukaan voi tietää mikä oli globaali-ilmaston keskilämpötila vuonna 1850?
Kukaan vastaajista ei ole kertonut kuka tietää, eikä perustellut väittämäänsä, eli kaikki mitä rummutetaan joka mediassa
– ”Vuoden 2023 globaali keskilämpötila oli 14,98°C, mikä on 0,17°C korkeampi kuin edellinen ennätysvuosi 2016.”
– ”Vuosi 2023 oli todennäköisesti maapallon kuumin ainakin 100 000 vuoteen. ”
– ”Euroopan unionin Copernicus Climate Change Servicen mukaan vuosi 2023 oli maapallolla ennätyslämmin. Maapallon keskilämpötila vuonna 2023 oli 14,98 astetta, joka oli 0,17 astetta korkeampi kuin aiempana ennätysvuonna 2016. Tilastot alkavat vuodesta 1850.”
– ”Maailman ilmatieteen järjestö: Viime vuosikymmen mittaushistorian kuumin – ”Maapallo lähettää hätäviestiä”
– ”Vuosi 2023 oli todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen
– ”ilmastonmuutos |”Tulemme kärsimään nykyisen toimimattomuutemme seurauksista monien sukupolvien ajan”.
– ”Tyypillisesti maailmanlaajuiset lämpöennätykset rikkoutuvat vain asteen murto-osilla. Näin tapahtui myös uusimman ennätyksen kohdalla: Lämpötila oli vain 0,01 astetta vuoden 2023 ennätystä korkeampi.”
– ”Maapallon keskilämpötila nousi sunnuntaina 17,09 celciusasteeseen, mikä on rahtusen korkeampi kuin aikaisempi ennätys (17,08 c). Copernicuksesta vahvistetaan Reutersille, että viime vuonna asetettu vuorokauden keskilämpötilan ennätys näyttäisi rikkoutuneen.”
Linkkiä näihin disinformaatiota jakaviin artikkeleihin en laita mukaan.
Loppuun entisen ilmastoministerin median hulluihin juttuihin komppaava vaalilause.
Maria Ohisalo: ”Tiesitkö, että vuosi 2023 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuumin ja mahdollisesti kuumin kymmeniintuhansiin vuosiin? Johon Pekka Haavisto vastaa (onneksemme hänestä ei tullut presidenttiä)
Haavisto: ””Ilmastokriisi vaatii maailman mailta päättäväisiä toimia. On aika nostaa kriisin ratkaisut Suomen ulkopolitiikan keskiöön. Tasavallan presidenttinä sitoutuisin tähän täysimääräisesti.”
Kukaan ei tiedä mikä oli globaalin ilmaston keskilämpötila 1850, ei tiedä mikä se oli 1900, eikä tiedä mikä se on nyt, mutta sadasosan tarkkuudella uutisointia tullaan jatkamaan, kunnes viilentyminen ja kylmeneminen hiljentää, joka ainoan median ja poliitikon. 😉
Lopuksi:
”Mitä on disinformaatio?
Disinformaatio käsitteenä kattaa paljon enemmän kuin ns. valeuutiset. Disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jota luodaan, esitetään tai levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai suuren yleisön johtamiseksi harhaan tarkoituksella ja joka saattaa aiheuttaa vahinkoa yleiselle edulle.”
Lähde: Euroopan Komissio Suomen-edustusto
Ilmoita asiaton viesti
”The global annual average for 2023 in our dataset was estimated as 1.54 ± 0.06 °C (2.77 ± 0.11 °F) above the average during the period 1850 to 1900″
Siis tiedetään tai arvioidaan ±0.06°C tarkkuudella, 1850-1900 keskilämpötilaa ei tiedetä edes 1°C tarkkuudella.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa että jaksat vääntää noiden foliohattujen kanssa. Vaikka hourulan väen ilmastoprofeetta, omakustannekirjailija Mikko Paunio onkin naurettu jo ulos täältä, hänellä riittää vielä innokkaita opetuslapsia.
Ilmoita asiaton viesti
Mika Lamminpää, kuntapoliitikko (vihreät): ”Hienoa että jaksat vääntää noiden foliohattujen kanssa.” Vastatessaan rumasti käyttäytyvälle kumppani henkilölleen.
Kaikkea sitä punaviherpoliitikko näköjään hyväksyy.
No, kukin taaplaa tyylillään ja osa porukasta ei edes tiedä mitä taaplaaminen on. 😉
Ilmoita asiaton viesti
”Saisinko saman arabiaksi?” Jenna Simula, kansanedustaja (ps)
Ilmoita asiaton viesti
Mika Lamminpää punavihreä poliitikko: ”Saisinko saman arabiaksi?”
Huumorimiehiä taidat olla. 😉 kun ei mitään sanottavaa ole, on parempi veistellä vitsejä. Toimit ihan sääntöjen mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti