Syyskuun ”helle”päivät 1961-2024
Kuinka käy, kääntyykö trendi ylös, jatkaako alas vai jotain siltä väliltä?
Kuinka käy, kääntyykö trendi ylös, jatkaako alas vai jotain siltä väliltä?
Syyskuussa joku vuosi 1960-luvun puolivälissä ,ehkä 1966, oli lämpimiä päiviä. Muistan kun kävimme uimassa meressä Helsingin Mustikkamaalla perheen kanssa. Itse olin oppikoulun aivan alimmilla luokilla ja silloin oli vielä lauantai koulupäivä.
Jäänyt vain mieleeni. Yritin tihrustaa tuosta taulukosta mutta en oikein saanut otetta.
Ilmoita asiaton viesti
Harva blogisti osaa laittaa kuvaansa linkkin kohteeksi ”Mediatiedostoa”, jolloin kuvaa napsautettaessa se avautuu täyteen kokoonsa omaan ikkunaansa.
Kun tuon artikkelin kuvan avaa selaimessa eri välilehdelle, niin se näkyy isompana. Siinä on suurin huippu vuosilla 1967-68. Osuisiko lämpimän syksyn muistoihin?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Risto. Oli minun ensimmäinen blokkaus ja olipa hankala, pudotti monta kertaa yhteydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen huomauttanut tuosta asiasta useamman kerran, mutta ei näy perille menevän. Tein siitä myös ohjeen joka löytyy täältä (linkki).
Ilmoita asiaton viesti
Napauta hiiren vasemmalla painikkeella kuva uuteen välilehteen ja suurenna sitä sitten napauttamalla ruudun oikeassa ylälaidassa olevaa painiketta, jossa avautuu prosentteihin perustuva suurennusmahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Näkyypä tuo toimivan.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, kokemattomuuttani kuvasta tuli pieni. 1967 vuoden merkkasin erikseen kun oli nolla ja ko. vuosi on muistaakseni erään tutkijan syntymävuosi. HUippu oli, niin kuin Risto tuossa alhaalla sanoi 1968 (5 hellepäivää). Täältä ainakin näkyy kuva paremmin (mukana lentokenttien lisääntyminen mittausasemiksi) https://www.facebook.com/photo/?fbid=3771311106476119&set=gm.789763119901270&idorvanity=747419647468951
Ilmoita asiaton viesti
Kahden Suomessa pisimpään toimineen mittausaseman ns. hellepäivät 1908-2024 https://www.facebook.com/photo/?fbid=3770152956591934&set=pcb.789002973310618
Ilmoita asiaton viesti
Hellepäivät ja yleensäkin lämpötilat seuraavat suola/lämpökierron viiveitä, riippuu viiveen pituudesta (vuosia, siihen lisäksi kuukausia) mihin aikaan vuodesta sen energia nousee pintaan lämpötilaa säätämään. Esim nuo 1960- luvun helteet näyttäisivät johtuvan peräti samaan paikkaan (Jäämerellä) eri viiveistä tulleista energiahuipuista. 1963 helle olisi peräisin vuoden 1770 aurinkoaktiivisuushuipusta 193v viiveen saattamana (olisikohan ollut myös 1973 lämmintä (1780 huippu) ja 1968 helle vuoden 1378 aurinkoaktiivisuushuipusta 590v viiveen siirtämänä.
Tarkempi selostus Jäämeren (länsiosan) viiveistä vaikka täältä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mattilehtinen/heinakuu-oli-tavanomaista-lampimampi-koko-maassa-oliko/ Ko kirjoituksessa kohde 1 ja 4 menneet sekaisin eli kohde 1 on 22v aiemmin perustasoa ja kohde 4 21v jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain myös muistelisin että vuonna 1957 oli hellettä jolloin oli 590v 1367 aurinkoaktiivisuushuipusta joka oli korkeampi kuin tuo 1378. (huom 11v väli)
Ilmoita asiaton viesti
Tuon ei luulisi kiinostavan ketään.
Ilmoita asiaton viesti
Laita Ripa vielä kuva josta näkyy mittausasemien määrä. Niitä taisi olla -60 luvun loppupuolella 300kpl vähemmön kuin nyt. On siis suorastaan ihme ettei tota -60 luvun syyshelle-ennätystä ole rikottu vieläkään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollaisessa kuvaajassa, jossa on niukasti nollasta eroavia pisteitä, aika-akselin aloituskohdalla on painava merkitys. Vuosi 1971 olisi ihan ”laillinen” aloitusvuosi, koska aikajännettä tulisi ilmastotieteen 30 vuoden minimin yli, mutta trendin etumerkki olisi ehkä vaihtunut jo ennen tätä syyskuuta. Tiedä sitten, onko ilmatieteen laitos mitannut hellepäivien lukumääriä 1950-luvulla.
Mittausasemien lukumäärän lisäys on sitten hellepäiviä lisäävää.
Ilmoita asiaton viesti