Päättääkö YK jäsenmaiden rajoista?

 

Väitän, että päättää, viime kädessä.

YK mm. vahvistaa rauhansopimukset, kuten jo sen edeltäjä Kansainliittokin teki, ja hyväksyy jäsenmaat tietyin rajoin, perustuslaein jne. Yleiskokouksen päätöksellä Turvallisuusneuvoston esityksestä. YK:n Yleiskokous on tällä keinolla myös luonut valtioita kuten Israelin, Palestiinan arabivaltion, Itä-Timorin, Namibian ja miehityksenalaisen Länsi-Saharan. Tämä on myös tapa, jolla YK hyväksyy tai hylkää maiden hallitukset. Se on johtanut myös omituisuuksiin, mm. kun USA piti veto-oikeudellaan "kannattamaansa" Kambodzhan Pol Potin kansanmurhahallitusta maan hallituksena YK:ssa kymmenisen vuotta sen jälkeen- kin, kun Vietnamin tukemat kapinalliset olivat sen kaataneet. Tällaiset ovat kuitenkin suhteellisen vähämerkityksellistä santaa perusperiaatteeltaan toimintakelpoisen systeemin rattaisssa.

Asian ydin on siinä, että kansainväliset YK-tuomioistuimet ovat  luonnollisesti sidottuja YK:n omaan lakiin. Samoin siihen ovat ehdottomasti sidottuja ylin rauhanvalvoja ja ainoa laillinen rauhaanpakottaja Turvallisuuneuvosto sekä YK:n Sihteeristö.

Yksittäisille jäsenmaille YK:n päätökset ovat oletusarvoisesti KEHOTUKSIA (recommendations, sanan  perusmerkitys: re-commander = käskeä uudelleen, toistaa käsky, mitä suomen kehä-sanasta johdettu ´kehottaakin´ tarkoittaa) joiden toimeenpanon ne suorittavat kansallisen lain kautta. Turvallisuusnevosto taivuttelee pullikoivia ensin mm. talous- ym. pakotteilla ja vasta vihonviimeisenä keinona rauhaan- pakottaa kansainväliseen lakiin. Myös Turvallisuusneuvostolla on siis sekä lainsäädäntö-  että tuomio- valtaa Peruskirjan ja Yleiskouksen lakipäätösten pohjalta, joille sen toiminnan myös PITÄÄ perustua.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/yk-n-yleiskokous-paatti-29-11-1947-samalla-paatoslauselmalla-pl-181-seka-palestiinan-arabivaltion-etta-israelin-olemassaolosta

Tarkoitukseni ei ollut avata omaa blogia.

Dosentti Kimmo Kiljunen (SDP), joka ei halua kuulla omiinsa nähden poikkipuolisia näkemyksiä eikä käydä kansalaiskeskustelua  tieteellisestä puhumattakaan, vaikka on siis dosentti, bannasi minut kommentoimasta blogiaan heti, kun keskustelussa päästiin asiaan.

Dosnti Kiljusen agenda on tämä:

 

Suomi ajaa NATOa YK:n TILALLE ei- jäsenyyttä viikunanlehtenä käyttäen

Keskustelussa tuotiin esiin YK:n sivuilta(?) myös materiaalia, joka näennäisesti kyseenalaistaa yllä esittämäni tiedot, ja joihin pitää jossakin vastata, jotta se ei muodostuisi "jumalansanaksi".

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171727-ukraina-ja-kansainvalinen-oikeus#comment-2662874

KK: " Ukrainan kriisi on vaikein poliittinen kriisi Euroopassa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Suurvallat ovat vastakkain.

Ei ole epäilystä, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta muuttamalla yksipuolisesti Ukrainan rajoja. Ne vahvistettiin vuoden 1994 Budapestin sopimuksella Ukrainan luopuessa ydinaseista. Tätä sopimusta Krimin valtaus rikkoi. "

RK: Kansainvälisoikeudellisesti valtioiden rajat vahvistaa YK:n Yleiskokous Turvallisuusneuvoston esityksestä, eikä mikään sopimus.

Se ei ole vielä hyväksynyt Krimin liittämistä Venäjään, mutta se ei myöskään pidä millään muotoa laittomana ainakaan Krimin irrottautumista Ukrainasta. Krim oli autonomia (ja on nyt oasavaltio), ja autonomioiden oikeudet ovat YK:n Peruskirjassa lähes samat kuin itsenäisten valtioidenkin, mm. niiden asemaa ei saa heikentää esimerkiksi rajansiirtojen yhteydessä. YK ei tee hätiköityjä päätöksiä laillista rajoista. Uusi järjestely on hyvä osoittaa toimivaksi ja kansan tahdon mukaiseksi. Vastaavia järjestelyjä on mm. Taiwan, joka on osa YK:n tunnustamaa yhtä Kiinaa, ja se oli myös vuosikymmenet YK:ssa edustettuna ollut Kiina, ja Kiinan kansantasavalta oli ulkona, Vietnamin sodan rauhaan asti. Edelleen Kosovon itsenäisyys odottaa yhä YK:n vahvistamista, samoin Etelä-Osseetian ja Abhaasian.

Autonomioilla on oikeus puolustautua ja saada siihen myös ulkopuolista apua. Venäjä on Etelä-Ossetiassa ja Abhaasiassa laillinen YK:n ja ETYJin asettama rauhanturvaaja ("IVY", Ukrainankin pitäisi olla, mutta kun ei ole…)

KK: " Ei ole epäilystä, että itäisen Ukrainan separatistit tukeutuvat enemmän tai vähemmän suoraan Venäjän hallintoon. Tällaiset toimet rikkovat kansainvälisen oikeuden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta. "

RK: Ei ole mitään velvollisuutta olla puolustautumatta fasistien hyökkäystä vastaan. Ei Ukrainassa, eikä muuallakaan. Ei edes Suomessa. Tarvittaessa aseellisesti.

KK: " Miksi Venäjä toimii näin? Miksi havitellaan eurooppalaisen Venäjän sijasta euraasialaista Venäjää? "

RK: Venäjä on euraasialainen valtio. Ja Kazahstanillakin on muuten lähes Suomen kokoinen siivu Euroopan maaperällä… Venäjä nojaa YK:n kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään, eikä yritä nakertaa sitä, kuten EU ja NATO yrittävät.

KK: " Miksi jakamaton, yhteinen turvallisuus on korvattu vanhalla etupiiripolitiikalla? "

RK: YK:ta ei ole "korvattu" millään. Eikä "korvata".

KK: " Venäjän presidentistä Vladimir Putinista on tehty syntipukki. Yhdysvaltain ex-ulkoministeri Henry Kissinger on kuitenkin todennut: "Lännelle Putinin demonisointi ei voi riittää politiikaksi. Se on pelkkä alibi politiikan puutteelle."

Vastustajan argumentteja ei tarvitse hyväksyä, mutta ne on syytä ymmärtää. Muuten politiikka uhkaa jäädä propagandasodaksi, ja jokaisessa sodassa ensimmäinen uhri on totuus. "

RK: Mahtoikohan mennä mm. TÄSSÄ tuo "hyödyke" NATOn puolelta:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/03/miten-maailman-paras-yliopisto-sepitti-ukrainan-jarjestetyn-nalanhadan

KK: " Jos venäläisten vahvasta retoriikasta ja julkisen mielipiteen ylimobilisoinnista suodattaa olennaisen, selittää Ukrainan kriisiä kaksi tekijää: suurvallan toimintalogiikka ja yhteisen turvajärjestelmän tavoittelu. "

RK: ???

KK: " Putin on todennut Venäjän kunnioittavan kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita. Niitä ovat itsenäisten valtioiden suvereenisuus, rajojen loukkaamattomuus, sisäisiin asioihin puuttumattomuus ja voimankäytön kielto.

 Venäläiset kuitenkin lisäävät, että säännöt ovat yhteiset, mutta suurvallat tulkitsevat niitä joustavasti. Käyttöön on otettu "humanitaarisen intervention", "ehkäisevien sotilastoimien", "suojeluvastuun" ja "ulkomailla asuvien omien kansalaisten suojaamisen" periaatteet. Niillä länsivallat ovat perustelleet sotatoimiaan eri puolilla maailmaa. "

RK: Kolme ensimmäistä kuuluvat myös kansainväliseen oikeuteen.

http://www.un.org/en/documents/charter/

KK: " Erikseen muistutetaan NATO:n pommituksista Belgradiin vuonna 1999 ja Kosovon irrottamisesta voimatoimin Serbiasta. Itsenäisen maan rajoja muutettiin kansainvälisestä oikeudesta piittaamatta.

Ukrainassa EU:n ja Yhdysvaltojen korkeat edustajat tukivat läsnäolollaan Maidanin aukion kansannousua laillista hallitusta vastaan. Sitä venäläiset pitävät valtion sisäisiin asioihin puuttumisena.

Nyt omilla toimillaan ja Krimin valtauksella Venäjä on palauttanut itsensä suurvallaksi muiden joukkoon, uhotaan. Uskokoon ken taitaa.

Vakavampi venäläisten argumentointi kiistää kylmän sodan koskaan loppuneen. Varsovan liitto hajosi, Saksa yhdistyi ja Neuvostoliitto sirpaloitui pienemmiksi valtioiksi. "

RK: Ei se sikäli loppunutkaan, että tosin kuin oli sovittu, NATOa ei lakkautettukaan. (Olisi kyllä pitänyt arvata…)

Sen JÄLKEEN vasta alkoi täysin räävitön usein (mutta ei Ukrainan tapauksessa) Suomessa sepitetty etninen sotapropagandaperseily Venäjää vastaan.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/06/suomalaiset-fasistit-ovat-kauan-ja-hartaasti-valmistautuneet-ukrainan-kriisiin

KK: " Venäläisten mukaan läntiset sotilasrakenteet eivät kuitenkaan muuttuneet. "Ihmiskunnan historian muhkein sotakone, NATO" on entistäkin vahvempi. Se lähestyy valtio ja tukikohta kerrallaan Venäjää, ja lännen ohjuspuolustusjärjestelmällä horjutetaan herkkää voimatasapainoa. Oikein tai väärin, venäläiset kokevat NATO:n laajenemisen uhkana.

1990-luvulla luotiin yhteistä eurooppalaista turvajärjestelmää. Sen ytimeksi kaavailtiin ETYJ:tä. Lähtökohtana oli, ettei naapurin kustannuksella haettu turvallisuuslisää. "

RK: YK:lla on toimiva turvallisuusjärjestelmä, jota sen enempää Venäjän kuin USAnkaan ei missään tapauksessa kannata romuttaa.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/06/yk-n-kriisinhallintaa-haukutaan-turhasta-kun-sita-ei-osata-eika-haluta-kayttaa

ETYJissä oli hieman sellaista Kiinan-vastaisen maailmanliiton valuvian tynkää.

KK: " Tuolloin Venäjä esitti virallisesti NATO:oon liittymistä."

RK: HÄH!!!???

KK: " Se oli myös valmis syvempään integraatioon EU:n kanssa kuin mihin kumppanussopimus lopulta päätyi. "

RK: ???

KK: " Silloin Venäjää ei riittävästi kuunneltu. Se jätettiin vahvimpien eurooppalaisten turva- ja yhdentymiselinten ulkopuolelle. Vähätelty karhu on vaarallisempi kuin ärsytetty, presidentti Sauli Niinistö on todennut. "

RK: Parempi on, että nykyistä enempää ei yritettykään kusettaa!

KK: " Ukrainan kriisin laukaisemisessa tarvitaan sekä kattavaa kansallista dialogia että eurooppalaisen turvapolitiikan päivitystä. On ilmeinen tarve avata keskustelu siitä, mitä yhteinen ja jakamaton turvallisuus tarkoittaa tämän päivän Euroopassa. "

RK: EU:lla ei ole Ukarinan asioiden kanssa mitään tekemistä.

YK ei lainkaan tunne EU:ta organisaationa. Eikä toivottavasti tule koskaan tuntemaankaan.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/10/piraattieuroehdokkaan-huono-vaali-idea-eu-sta-yk-elimeksi

Seuraava viesti olikin hyvin yllättävä:

Aki Häkkilä 9.7.2014 22:13

"Kansainvälisoikeudellisesti valtioiden rajat vahvistaa YK:n Yleiskokous Turvallisuusneuvoston esityksestä, eikä mikään sopimus."

Ja mistähän tämäkin on repäisty. Ei pidä paikkaansa. Valtiot ja hallitukset tunnustavat toiset valtiot ja hallitukset eikä mikään YK.

YK kertoo itse englanniksi:

http://www.un.org/en/members/about.shtml

"The recognition of a new State or Government is an act that only other States and Governments may grant or withhold. It generally implies readiness to assume diplomatic relations. The United Nations is neither a State nor a Government, and therefore does not possess any authority to recognize either a State or a Government. As an organization of independent States, it may admit a new State to its membership or accept the credentials of the representatives of a new Government."

RK: Tämä on hyvin kummallinen YK-sivu, mutta on näitä ennenkin nähty, joissa asioita on tulkittu jyrkästi tavallisesta poikkeavalla tavalla.

Kuitenkaan tuossa EI sanota, että muka "YK ei  päätä rajoista". Itse asiassa tuo mitä YK:n mainitaan voivan tehdä, riittää jo siihen, että se VOI päättää niin rajojen kuin hallituksenkin muutoksesta ainakin kansainvälisessä oikeudessa, koska se voi olla hyväksymättä muutosta, jos yksi TN:n pysyvistä jäsenmaista vastustaa ja vetoaa, tai jos TN:n jäsenten enemmistö vastustaa vaikkei kukaan käyttäisikään vetoa, tai jos Yleiskokouksen enemmistö vastustaa.

Tämä on ainoa asia terroristiksi tuomitsemisen ja pääsihteerin valinnan lisäksi, jossa yhden pysyvän jäsenen veto todella estää päätökset.

Sen sijaan veto EI tee esimerkiksi sotillaalista puuttumista jonkun maan asoihin laittomaksi (vaan pelkästään YK:n lipun käytön), jos

a) esitetty puuttuminen perustuu oikein Yleikokouspäätöksille (eli siellä on vanha päätös tai enemmistö),

b) TN:n enemmistö on sotilaallisen puuttumisen kannalla.

Yleiskokous voi Turvallisuusmeuvoston esityksestä päättää lähes mitä tahansa sotilaalisen turvallisuuden alalla.

Ylläolevassa linkissä puhutaan diplomaattisuhteiden solmimisesta ja määritellään "tunnustaminen" valmiudeksi siihen, jota se tarkasti ottaen tarkoittaakin. Valtio olemassaolosta, tai rajoista päättäminen (rauhansopimusta vahvistettaessa kansainväliseksi laiksi) EI OLE SAMA ASIA. Linkki on kuitenkin tehty harkitun harhaanjostavaksi, eikä ole suinkaan ainoa sellinen laatuaan YK-sivuilla. On esimerkiksi väitetty, ettei Yleiskokouksella olisi ylipäätään mitään päätösvaltaa, koska sen päätökset ovat JÄSENMAILLE keho- tusluonteisia: niiden konkreettisesta viemisestä lakiinsa päättävät jäsenmaat kansallisessa päätösjärjestyksessä. Turvallisuusneuvoston välityksellä ne ovat kuitenkin tarvittaessa kategorisen velvoittavia jäsenmaille. Tätä on myös väitetty sillä perusteella, koska Yleiskokous on ainoana YK-elimenä valtuutettu käsittelemään mitä tahansa asioita ilman toimialarajoituksia, että se "olisi pelkkä keskustelukerho".

Jäsenmaa voidaan myös sekä erottaa YK:sta, että sulkea sen toiminnan ulkopuolelle, jossa mm. rotusorto-Etelä-Afrikka, jonka perustuslaki oli (YK:n) kansainvälisen lain vastainen, oli vuosikymmeniä.

RK: " Tunnustukset ovat kansallista lainsäädäntöä, jotka säätävät suhtautumisesta tunnustetta- vaan maahan. Eri valtiot tunnustavat tunnetusti melko eri asioita, esimerkiksi aivan eri rajoja yksille ja samoille valtioille, ja joskus myös eri hallituksia, jopa kuulumisia muihin valtioihin. Tosin myös YK:n peruskirjatason säännöksetkin, joita varsinkin valtioden, kansallisuuksien jne. väliset asiat ovat, vaativat voimaan tullakseen, Turvallisuusneuvoston esityksestä, sekä 2/3 enemmistön Yleiskokouksessa että 2/3 osavaltiosta ratifioimisen. ratifioimisen. "

 

Aki Häkkilä 9.7.2014 23:08 Vastaus kommenttiin #19

" Kansainvälinen oikeus on edelleen sarja valtiosopimuksia, joita suvereenit valtiot allekirjoittavat ja ratifioivat. "

Ei ole. Laki on lakia ja sopimukset ovat sopimuksia, kansainvälisestikin. Sopimukset eivät saa rikkoa lakeja, tai ne povat pätemättömiä.

RK: Sellainen valtioden keskenään sopima lainsäädäntö, joka sitoo vain näitä sopijoita, jotka voivat siitä halutessaan irtautuakin, kuten vaikka EN:n ja EU:n lait, ovat KANSALLISTA eivätkä kansainvälistä (yleismaailmallista) lakia.

EU:lla ei ole mitään oikeutta esimerkiksi käyttää sostilaallista voimaa eroavia jäsenmaista vastaan, koska sillä ei ole juridista asemaa yleismaailmallisessa oikeudessa (eikä toivottavasti ikinä tulekaan).

AH: " Sama koskee valtioiden tunnustamisia ja rajoja. YK ei niistä päätä. "

Kyllä päättää viimeistään silloin, kun asiaa käsitetään YK-oikeudessa. YK-oikeuden päätös on muuten juridisesti sen toimielimen (yleiskokouksen, TN:n jäsenmaan) päätös, joka on asian vienyt oikeuden ratkaistavaksi. TN ja jäsenmaat ovat sidottuja silloin päätökseen, eivätkä voi sitä muuttaa (kska se perustuu myös niitä ylempien elinten päätöksille), mutta Yleiskous voi muuttaa päätöstä, ja sen pitää se aina joka tapauksessa vahvistaa, ellei muuta, koska sehän tulkitsee korkeimpana YK-elimenä oikeuden avulla omia päätöksiään.

" YK valitsee jäsenensä, mutta valtion ei ole pakko olla YK:n jäsen. "

SE ei vapauta mitään maata YK-lain noudattamisesta, kuten eisekään, että on ollut lakia vastaan. Yelismaailmalliset YK-lait ovat "yleiistovia", kun 2/3 jäsenmaista on ne ratyifioinut (peruskirjantasoiset).

" Taiwan täyttänee kaikki suvereenin valtion tunnusmerkit vaikkei se YK:n jäsen olekaan. "

Juu. Niin täyttävät itsenäisesti käyttäytyuvät osavaltiot ja alusmaatkinusein, ja niillä on siihen kansainvälisen oikeuden tuki. Suomella ei ole oikeutta heikentää Ahvanamaan asemaa. Se ei ole Suomen sisäinen asia. Ruotsilla on oikeus puolsutaa sitä asellisesti, jos Suomi pistää vainoja pystyyn.

" YK:n ensisijainen tehtävä on varmistaa ristiriitojen rauhanomainen ratkaiseminen. "

Kyllä.

" Siksipä se kiistoissa lähinnä kehottaa osapuolia toimimaan tietyllä tavalla, mutta ei sillä ole valtaa pakottaa, ellei jäsenvaltiot ryhdy pakottaviin toimiin. "

O sillä Tuervallisuusneuvostolla itselläänkin oikeus rauhaanpakottaa, ja se voi itse muodostaa tarvittavat joukot. Siten pitäisikin tehdä, eikä käyttää sellaisia "konsultteja kuin NATO tai IVY.

Aki Häkkilä 9.7.2014 22:14

"Venäjä on euraasialainen valtio. Ja Kazahstanillakin on muuten lähes Suomen kokoinen siivu Euroopan maaperällä… Venäjä nojaa YK:n kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään, eikä yritä nakertaa sitä, kuten EU ja NATO yrittävät."

Millä tavalla Venäjä "nojaa" YK:n kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään? Yleiskokouksessa ajettiin päätöslauselmaa Krimin kuulumisesta Ukrainaan, 100 puolesta, 11 vastaan, 82 ei äänestänyt.  "

Tuolla "päätöksellä" ei ollut merkitystä, koska se ei ollut syntynyt lakipäätösjärjetyskessä TN:n esityksestä. Krim kuuluu yhä valtiollisesti formaalisesti Ukrainaan (ja Kosovo kuuluu muodollisesti Serbiaan ja Etelä-Ossetia ja Abhasia Georgiaan), mutta Kiovan juntalla ei ole sen alueella enää päätövaltaa, eikä paluuta Ukrainaan ole.

" Turvallisuusneuvostoon asia yritettiin tuoda seitsemän kertaa, jokainen törmäsi Venäjän vetoon. "

Aivan. Se kuuluu järjetlmään. Samalla tavalla USA on estänyt 50 vuotta kansainvälistä yhteisöä heittämästä Israelin pois palestiinan arabivaltion alueelta, kuten tapahtui mandaattori Englannin johdolla 1948.

" ETYJ:in osalta uudet kansantasavallat ja Venäjä eivät ole enää kummoisessa huudossa kidnapattuaan tarkkailijat ja pidettyään heitä kuukauden vankina. "

Saa nyt nähdä kuinka (Ilkka) Kanerva siellä pärjää. Siitä sattaa riippua koko ETYJin rooli ja kohtalo.

RistoKoivula1

Eläkeikää nopeasti lähestyvä DI Tampereelta, pätkätutkija rakenteiden mekaniikan alalta, antifasisti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu