Satakuntalainen hollitupa vai Europuoskari-YLEn pimeäkoppi?

Krista Kiurun pitäisi satakuntalaisena tietää, että hollitupa, satakuntalainenkin, jossa koko ajan tapella nahistellaan ja väkeä heitetään sisään ulos, ON SUUNNATTOMASTI PAREMPI MENO KUIN YLE:N HERMEETTISESTI SULJETTU YHDEN VÄÄRÄN, LÄPIMÄDÄN JA UMPIRIKOLLISEN "(EURO)TOTUUDEN" SKITSOHÖRHÖLÄ!!!

Kiuru venäläisten radioasemahankkeesta: Suomi ei ole mikään hollitupa

" Viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) suhtautuu hyvin epäillen Venäjä tänään -yhtiön hankkeeseen perustaa radioasema Helsinkiin. "

Tämä tarkoittaa, että Kiuru suhtautuu siihen absoluuttisen kielteisesti, mutta hallitus tai SDP eivät ole vielä virallisesti lyöneet lukkoon päätöksiä osaltaan. Lopullinen päätösvalta on Eduskunnalla. Suomessa toimii mm. kiinalainenkin radioasema.

" – Meillä on aika tiukka seula, eikä lupia ole tällä hetkellä vapaana, Kiuru sanoi.

Kiuru totesi myös, että vaikka lupia vapautuisi, niin jonossa on ottajia.

– Suomen toimilupapolitiikka ei ole mikään hollitupa, Kiuru vastasi.

Yle Uutiset kertoi tiistaina, että Venäjän valtion rahoittama Venäjä tänään -yhtiö havittelisi radioasemaa Helsinkiin. Tavoitteena olisi tuoda venäläistä näkökulmaa uutistapahtumiin.

Kiurun mukaan laki ei sinällään rajoita lupien myöntämistä ulkomaalaisomisteisille asemille, sillä ovathan useat kaupalliset radiotoimijat tälläkin hetkellä monikansallisia.

Kiuru oudoksuu venäläisten hankkeessa sitä, että takana on valtiollinen toimija. Laki edellyttää, että yhtiöiden taustat selvitetään tarkasti. "

Valtiollisia toimijoita pidetään  luotettavimpina…

Mikään ei takaa, ettei yksityinen asema olisi jonkin valtion bulvaani.

Julkibulvaani on parempi kuin salabulvaani.

" – Valtiolliset toimijat radiotoimijoina ovat epäilyttäviä silloin, kun ne ovat jonkun muun maan markkinoille pyrkiviä.

Kiurun mukaan häneen ei ole oltu hankkeesta yhteydessä, mutta ministeriön virkamiehiä on lähestytty.

Yle Uutisten tavoittama Venäjä tänään -yhtiön edustaja ei edelleenkään suostu kommentoimaan asiaa millään tavalla. Yhtiön mukaan radiokanavahankkeesta puhuminen on ennenaikaista. "

Hollitupa on erityisesti satakuntalainen ilmiö, mm. koska satakuntalaiset eivät käy kylässä vaan tapasivat ennen joko kirkolla tai hollituvalla/ssa asiasta riippuen, joka saattoi olla myös riita, jolle haluttiin kuulijoi- ta. Nimitys hollitupa tulee ruotsin sanasta håll, joka tarkoittaa sekä suuntaa että etäisyyttä ja myös "pi- toa", mikä saattoi saada jossakin määrin kansainvälistyneen hämäläisen Tippavaaran isännän luulemaan, että hollitupa on pitopaikka, eli pirskeepaikka eli ryyppyravintola. Sana tulee kuitenkin siitä, että niitä oli perustettu Ruotsin-vallan määräyksestä tietyille etäisyyksille, esimerkiksi 33 km (kuin monet kirkot) kyy- ti- ja mm. postiverkostoksi. (Nykyisin samalla jaolla sijaitsevat radio- ja puhelinfirmojen linkkimastot.)  Valtiovalta maksoi usein siitä, että tietyt henkilöt kuten virkamiehet tulivat siellä palvelluiksi ilman, että heidän tarvitsi kuljettaa mukanaan suuria määriä rahaa, ja ne pitivät postimiehille vaihtohevosia, ja myös tarvitseville oli tarjolla ajajia. Venäjän vallan aikana hollitupien yhteydessä oli erittäin rikkaille ja hie- noille vieraille pari vierashuonetta, ja siellä saattoi ohi mennessään yöpyä myös kuvernööri tai vaikka suorastaan keisari. Satakunnan lisäksi hollitupia oli Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Hämeessä ja Karja- lassa. (Savolaiset tietävät kaiken kylänsä muista asukkaista ja heidän palveluistaan ja tuotteistaan ilman erityistä hollitupaakin.)  Prototyyppi satakuntakuntalainen hollitupa oli kantaporukalle tasa-arvoinen, vain isäntä ja emäntä ja tietyt viraat olivat vähän yläpuolella, riitaisa, ja aina auki, yötä päivää (sai mennä ja tulla, usein myös heitettiin ulos, ja jopa sisäänkin). Se oli paitsi isännälle myös kantajoukolle työ, usein sivutyö, eikä varsinaisesti mikään huvipaikka. Pohjalaiselle tämä näyttätyi helposti sellaiselta, että muka kukaan ei vastaa mistään.  Ruotsinkieliselle virkamiehelle ja venäläiselle upseerille se oli paikka, jossa saattoi vähän isotella. Toiset olivat hollihommassa tiiviimmin, toiset löysemmin. Kerrotaan, että kun tohtori Arvo Ylppö lomaili Saksasta isänsä kestikievarilla Toijalassa, hän meni joutilaana aikana hollituvalle ja toimi ajomiehenä.

Kiuru yrittää nyt sellaista perinnettä, että kaikki muut saavat tulla ja mennä, paitsi ns. ryssä. Näin oli jossakin määrin myös joissakin hienommissa hollituvissa ennen siksi, että ryssä tervasi saappaansa koivuntervalla eli tökötillä, jota ei sellaisen nenä oikein suvaitse, joka on pienenä siedätetty männyntervan hajuun, varsinkaan männyntervan rinnalla, ja päin vastoin.

Täällä mm. on komea hollitupa; tuo oikeanpuoleinen rakennus on sitä lähes kokonaan.

http://www.kallenautio.fi/