Professorien lausumat EU:n elpymispaketista

Luin professoreiden suurelle valiokunnalle 16.7 antamat lausunnot elpymispaketista ja hämmästyin.

Euroopan unionin ns. hätätilanneartiklassa SEUT 122 todetaan:

 1.Neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen soveltamista.

2. Jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia, neuvosto voi komission ehdotuksesta tietyin edellytyksin myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua.

Mitä tässä sanotaan ?

Osa 1: Kyse on tilanne, jossa jotain tuotetta esim energiaa jokin jäsenvaltio ei jostain syystä saa, silloin neuvosto voi päättää että tuota tuotetta kyseiselle jäsenvaltiolle toimitetaan. Osassa 1 puhutaan konkreettisista toimenpiteistä, ei miljardien eurojen siirtämisestä euroopan sisällä alueelta toiselle lahjoituksina epämääräisin perustein.

Osa 2:Unioni voi antaa taloudellista apua jäsenmaalle, jos luonnonkatastrofi tai poikkeuksellinen tapahtuma aiheuttaa jäsenvaltiolle vaikeuksia tai uhkaa aiheuttaa suuria vaikeuksia. Muussa tapauksessa taloudellista apua ei saa antaa.Apua annetaan tuolle jäsenvaltiolle, kyseiselle jäsenvaltiolle eli artikla on kirjoitettu ajatellen yhtä vaikeuksia kohdannutta jäsenmaata.

Pandemia on koskettanut kaikkia jäsenmaita – ja koskee edelleen. Tällaisesta kaikkia jäsenmaita kohdanneesta ja edelleen jatkuvasta katastrofista artiklassa ei puhuta mitään. Tämmöinen tilanne tuskin oli yhdenkään sopimuskumppanin mielessä kun sopimus solmittiin. Jos olisi ollut ,niin artiklan pitäisi kuulua: Hätätilanteissa unioni voi antaa rajattomasti taloudellista apua jäsenvaltioilleen jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä. Tätä artiklaa ei kuitenkaan ole, vaan ainoastaan tietyn toimenpiteen salliva (osa 1) ja yhdelle jäsenvaltiolle annettavan taloudellisen katastrofiavustuksen hyväksyvä (osa 2) sopimus.

Nyt EU:n oikeuspalvelu on venyttänyt artiklaa giganttisiin mittoihin.

EU:n oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin vaan EU:n oikeudellinen neuvonantaja ja puolustusasianajaja jos EU viedään tuomioistuimeen. Oikeuspalvelun tehtävänä on pitää EU:n puolta kuten puolustusasianajajan rikosprosessissa. Tässä roolissaan oikeuspalvelu on vääntännyt artiklaa niin että sen alkuperäinen sisältö on vääristynyt.

Suurelle valiokunnalle antamassaan lausunnossa professori Snell kirjoittaa: ”On nähdäkseni ilmeistä, että SEUT 122 artikla suunniteltiin juuri nyt käsillä olevan kaltaisia tilanteita varten ja että komission ehdotus ei keskeisiltä osiltaan ylitä sen antamaa toimivaltaa.” Mistä ihmeestä hän keksii ”on nähdäkseni ilmeistä..” kuvitelman? Löytyisikö edes pieni fakta tuollaisen kuvitelman tueksi? Ei varmaan löydy. Mutta kun oikein uskoo ja toivoo, niin voi nähdä mustan valkoisena.

Suurelle valiokunnalle antamissaan lausunnossa professorit Ojanen ja Raunio vain toistelevat EU:n oikeuspalvelun argumentteja eivätkä paneudu hätätila-artiklan alkuperäiseen sisältöön.

Samanlaiseen omien toiveiden mukaiseen normien tulkintaan syyllistyy professori Salminen, joka ei käsittele lainkaan EU:n hätätila-artiklaa, vaan kirjoittaa Suomen perustuslaista näin: ”painotan sitä lähtökohtaa, että Suomi on oman perustuslakinsa 1.3 §:n perusteella sitoutunut Euroopan unioniin ja sen kehittämiseen ”. Salminen siis painottaa EU:n kehittämistä ja sanoo painotuksensa perustuvan Suomen perustuslakiin. Kuinka niin? Perustuslain 1.3 §: ”Suomi on Euroopan unionin jäsen”. Suomi on sitoutunut perustuslaillaan Euroopan unionin jäsenyyteen sellaisena kuin unioni perustuslain säätämisajankohtana 4.11.2011 oli eli valtioiden yhteistyöjärjestöön. Mihinkään unionin perusluonnetta muuttavaan kehittämiseen Suomi ei ole sitoutunut. Yhteistyöjärjestö ei ole yhteisen velan ja massiivisten tulonsiirtojen unioni, vaan järjestö, jossa valtiot itse vastaavat taloudestaan. Valtioiden vastuut omista veloistaan todettiin ilmeisesti vielä toukokuussa EU:n omilla nettisivuillakin. Olisi mielenkiintoista tietää minkälaisen prosessin tuloksena tämä maininta nettisivuilta poistettiin.

Nyt unionista itsestään on asteittain tarkoitus tehdä valtio. Tätä kehitystä professori Salmisen painotus tukee. Hänkin tekee tulkinnoillaan mustan valkoiseksi. Elpymispaketin aikaansaama muutos on historiallinen kuten presidentti Macron on sanonut. Kun tämä muutos on tapahtunut, niin perustuslakimme mainitsemaa unionia ei enää ole olemassa, vaan ihan eri organisaatio eli valtiomuodostelma, joka vain kantaa unionin nimeä. Tällöin myös perustuslakinmme 1.3 § automaattisesti mitätöityy vanhentuneena ja eduskunnan yksinkertainen enemmistö voi erottaaa Suomen Euroopan unionista. Onko näin?

Nyt poliitikot professorien tulkintoihin nojautuen ovat hyväksymässä elpymispaketin, joka ekonomistin arvion mukaan maksaa jokaiselle suomalaisella 1800 € ja joka rikastuttaa jokaista italialaista 1350 € eli jokaisen suomalaisen varallisuusasema muuttuu verrattuna italialaiseen 3150 €. Massiivisella lahjoituksella on vaikutuksensa firmojen kilpailukykyyn. Muutaman vuoden kuluttua voimme seurata Turun telakkateollisuuden kuolemaa kun tilaukset menevät Italiaan.

Suomessa on muunkinlaisia eurooppaoikeuden professoreita. Kaikkia ei EU:n oikeuspalvelu ole pystynyt hämäämään. On myös joitain valistuneita kansanedustajia. Kansanedustaja Juhana Vartiainen on kirjoittanut twitterissä: ”Vaikka kannatan syvempää talousunionia, se pitää luoda sopimuksia muuttamalla, ei rikkomalla.” Se olisi rehellinen tie jos syvempää talousunioni haluaa. Nyt maamme hallitus on valinnut epärehellisen tien.

On surullista seurata kuinka Trump ja Valko-Venäjän Lukashenko suojelevat valtaansa välittämättä oikeusnormeista. Samalla tiellä on EU tulkitsemalla perussopimuksia uudelleen. Samalla tiellä on maamme hallitus nojautuen eurooppaoikeuden professoreiden lausuntoihin. Sopimusten kunnioittaminen ei ole arvossaan. Asiasta edes keskusteleminen tuntuu mahdottomalta ellei sitten kansalaisaloite avaa keskustelumahdollisuutta:https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6899.

RistoSuvanto

varatuomari kasvatustieteen maisteri Kirja:TALOUSKASVUN JÄLKEEN Filosofinen tarina ahneudesta ja kasvun mahdollisuudesta. Elpo -kustannus 2013. Olen Elpo ry:n puheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu