Keskustelu kulttuurisesta omimisesta on mennyt liian pitkälle

Kuvassa olen äidin kanssa Teuvo Pakkalan kentällä kokeilemassa eka luistimiani. Se oli niin suuri asia, että sukuakin oli mukana katsomassa miten ensimmäinen luistelukerta menee. Edesmennyt enoni otti kamerallaan kuvan ja opetti sitten myös luistelemaan. Huomio kiinnittyy äidin 1960-luvun pukeutumistyyliin, eli hänellä on lämmin talvitakki ja hattu sekä nilkkurit. Itselläni taasen on saamelaismallinen lakki, norjalainen villapusero ja lapaset sekä oululaiset koulun kautta saadut sarkahousut.

Kulttuurinen omiminen nousi taas pintaan, kun Chisu pyysi anteeksi hiustyyliään. Taiteilijat ovat ottaneet kautta aikojen kantaa poliittisiin kysymyksiin, mutta mielestäni nyt mennään jo liian pitkälle, kun aletaan pyytelemään anteeksi normaaleja asioita.  Tähän otin kantaa jo edellisessä blogissani, mutta jatkan hieman aiheesta. Wikipedian mukaan kulttuurinen  omiminen tarkoittaa epäeettisenä pidettyä tekoa, jossa ”etuoikeutetun” ryhmän jäsen ottaa käyttöön marginaaliryhmää edustavan identiteetin tunnuspiirteitä.

Oma hiustyylini on ollut vuosien saatossa monenlainen, on ollut aivan lyhyeksi kynitystä mallista polkkatukkaan ja afroon. Vaikutteita olen ottanut ympäri maailmaa kulloisenkin muodin mukaan, enkä ole koskaan edes ajatellut, että olisin loukannut tällä ketään. No, äitiäni loukkasin teininä, kun hän ei ymmärtänyt lyhyeksi leikattua tukkaani, vaan sanoi, että olen kuin tyttökodista karanneen näköinen. Meidän muotitajumme eivät siis kohdanneet silloin, mutta ehkä hän näki siinä jotakin kulttuurista omimista.

Mielestäni nykyaikana pyydellään liian helposti anteeksi milloin mitäkin, ettei vaan vahingossakaan loukata ketään. Jos tarkoituksena ei ole vallan väärinkäyttö tai alistaminen, niin miksi pitäisi pyytää anteeksi? Mielestäni määrättyjen kulttuurillisten piirteiden esilletuominen paremminkin kunnioittaa näitä kulttuureja. Vaatetuksessani olen käyttänyt muun muassa pitkiä värikkäitä kaftaanimekkoja ja nyörisandaaleja. Mielestäni en ole tällä loukannut ketään, vaan käytännöllisyys ja mukavuussyyt ovat vaikuttaneet valintaani. Jos alamme pyytelemään anteeksi kaikkea, niin miten voimme hiuksemme jatkossa laittaa ja miten pukeutua?

Kuvassa olen onnellinen ja ylpeä uusista luistimistani. Nykyajan vaatteet ovat ulkokäytössä kuitenkin paljon käytännöllisempiä, koska noihin villakamppeisiin tarttui lumi helposti.

 

 

+12
RitvaPuolakka
Keskusta Oulu

Avojalakanen oululainen Raksilan tyttö. Lähidemokratiatoimikunnan varajäsen 2021-2025. Mielipiteet ovat omiani, eikä kukaan tai mikään määrää mitä yksityishenkilönä ajattelen, sanon ja kirjoitan. Bridgeä pääkirjastolla torstaisin klo 14-17.00. Sähköposti: ritva.puolakka(at)gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu