Uskonto ja politiikka
Suomenmaa julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni.
***
Uskonnon ja politiikan suhdetta on syytä pohtia varsinkin Pekka Aittakummun loikkauksen jälkeen.
Keskustalla on erittäin hyvä periaateohjelma, jossa kohdassa 46. sanotaan näin: ”Tunnustamme yhteiskuntamme kristilliset juuret ja arvostamme niitä. Jokaisella pitää olla vapaus tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai elämänkatsomustaan Suomen lakeja ja hyviä tapoja noudattaen.”
MIELESTÄNI on hyvä, että periaateohjelmassamme tuodaan esille kristilliset juuremme ja niiden arvostus, mutta myöskin se, että jokaisella on oikeus ja vapaus tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan.
Kysyin kerran eräältä pitempään keskustassa olleelta, että paljonko lestadiolaisia on puolueessa. Hän ei osannut sanoa tarkkaa lukua, vaan arveli että puolet ja puolet. Jos näin on, niin mielestäni suhde liberaalimpaan osaan on tasapainossa.
Aatteen, mikä yhdistää keskustalaisia, lisäksi on hyvä käydä puolueen sisällä keskustelua siitä, miten puoluetta rakennamme, ottaen huomioon kristilliset arvomme yhdistettynä nykyaikaan juuriamme kunnioittaen.
ITSE ARVOSTAN vanhoillislestadiolaista liikettä, koska se auttoi aikoinaan edesmennyttä rakasta isääni pääsemään pois alkoholista.
Isäni oli joutunut sodan takia lähtemään perheensä kanssa pois Petsamosta ja tämä oli traumatisoinut häntä. Sodalla oli kuitenkin suuri merkitys, koska isäni perhe asettui Rantsilan Sipolankylään, jossa isäni ja äitini teini-ikäisinä löysivät toisensa Siikajoessa uimassa.
Rakkaudella on omat polkunsa, mutta elämä meni kuitenkin isäni kohdalla väärään suuntaan. Lopulta hän kuitenkin uskon avulla raitistui ja oli yhteiskunnan arvostettu ja työllistävä jäsen yritystoimintansa ansiosta.
ITSE USKON Taivaan isään ja minulla on suora yhteys häneen. Annan kuitenkin arvoa kaikille, jotka uskovat toisin tai ovat eri lahkoissa, koska jokaisella meillä on yhtäläinen arvo toimia isänmaamme ja äidinkielemme hyväksi, uskosta riippumatta tai juuri sen takia.
***
Keskustan periaateohjelma.
Sinunkin kannattaisi siirtää kirjat persuihin. Siellä tuntuu olevan keskusta-aatteen tulevaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
No, en todellakaan siirrä. Persut tunnen kuin omat taskuni vuodesta 2009, kun siihen liityin, eli oli ensirakkauteni politiikkaan, mutta ei todellakaan enää. Harmittaa, kun äänestin Aittakumpua, koska tahtomattani äänestin persua.
Ilmoita asiaton viesti
Persuja, noita politiikan Mersuja kannattaa aina äänestää!
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi meillä on vapaa valinta Suomessa!
Ilmoita asiaton viesti
Kepu oli vaihtoehto 100 vuotta sitten,!
Ilmoita asiaton viesti
Upeaa toimintaa jo yli sata vuotta sitten! Välähdyksiä Keskustan historiasta
Ilmoita asiaton viesti
”ITSE USKON Taivaan isään ja minulla on suora yhteys häneen. Annan kuitenkin arvoa kaikille, jotka uskovat toisin tai ovat eri lahkoissa, koska jokaisella meillä on yhtäläinen arvo toimia isänmaamme ja äidinkielemme hyväksi, uskosta riippumatta tai juuri sen takia”.
Mikä on lahko. Vai onko lahko kansan syvistä riveistä noussut sanonta. Kuitenkin sillä on hyvin negatiivinen kaiku, koska sitä pidetään ”harhaoppina” syvimmällä merkityksellään. Voidaanko siis kysyä Raamatun tekstien mukaan kumpi on harhaoppi, nykyinen EVL opetus, vai nämä herätysliikkeet?
Katsoinpa tuon sanan merkitystä Wikipediasta. Ihan siksi että aika usein törmään sanaan ”lahko” Jotenkin syntyi pakostakin kuva, että hallitseva kirkko ja sen edustajat ovat aika pitkälle olleet luomassa käsitystä ”lahkosta” Kun katsoo kirkkohistoriaa, niin esimerkiksi Vapaakirkko on syntynyt vallitsevan kirkkokunnan jäsenistä, jotka ovat aikoinaan tulkinneet Raamattua toisella tavalla kuin vallitseva kirkkokunta. Vapaakirkkoa ei kuitenkaan kutsuta ”lahkoksi” koska se on rekisteröitynyt kirkkokunta. Helluntailaisia kutsutaan ja/ tai kutsuttiin myös ”lahkoksi” Tänä päivänä myös suurin osa helluntailaisitta on rekisteröitynyt kirkkokunnaksi, ja sillä osin heidän nimittelynsä hieman vähentynyt?
Eli onko määräävä tekijä ”kirkkokunta” ei niinkään dogm a?
” Lahko on nykyisessä päämerkityksessään vallitsevasta kirkosta eronnut uskonnollinen ryhmä. Laajemmassa merkityksessään lahko on mistä hyvänsä kirkko- tai uskontokunnasta irrottautunut ryhmä tai liike. Perinteisessä kristillisessä merkityksessään lahko on harhaoppisena pidetty liike, jonka ei katsota dogmissaan tunnustavan Jeesuksen statusta samalla tavalla kuin kristillinen kirkko.
Lahkolla on usein hyvin voimakkaita opillisia näkemyksiä, ja sitä pidetään harhaoppisena. Lahko itse katsoo edustavansa uskonnon puhdasoppisinta tulkintaa. Lahkon jäseniltä odotetaan vahvaa sitoutumista, ja eroaminen siitä voi olla vaikeaa”
Ilmoita asiaton viesti
Lahko ja kultti ovat mielestäni aika lähellä toisiaan. Kuten sanottua, minulla on suora yhteys taivaaseen, joten en tarvitse ketään kertomaan, mikä on oikein ja väärin.
En tietenkään hyväksy kaikkia asioita, joita uskon varjolla tehdään. Uskon kuitenkin, että ihminen itse ymmärtää milloin on aika erota jonkin yhteisön jäsenyydestä, jos menee liian pitkälle.
MTV:llä on hyvä dokumentti aiheeseen liittyen. Gloriavale – Pako kultista
Ilmoita asiaton viesti
Enpä sinun yhteyksiä arvioinutkaan. Enemmänkin lähestyin sanaa lahko Suomalaisessa ympäristössä. Mitä sanat merkitsee on jokaisen oma tulkinta. Kuitenkin lahko ja kultti poikkeaa ajatukseltaan ihan eri suuntaan ainakin Suomalisessa ympäristössä.
Ilmoita asiaton viesti
Kristinusko ja islam ovat alunperin juutalaisuuden lahkoja. Kun lahko kasvaa riittävän suureksi tai etääntyy riittävän kauas, siitä tulee oma uskontonsa. Jehovan todistajat ovat kristittyjä vain omasta mielestään.
Ilmoita asiaton viesti
Sain aikanaan kokemuksenkin jehovantodistajista; jouduin siirtymään Lahteen HämRjP ja kun en heti saanut valtion asuntoa, menin vuokralaiseksi vanhan rouvan yläkertaan. Minä, eronnut mies, porukoissa eronneen naisen kanssa, naisella teini-ikää lähestyvä tytät.
Siis eri sukunimet kaikilla kolmella ja kun siihen aikaan vielä tehtiin merkintä ”talonkirjaan”, kiire tuli hankkia varuskunnasta asunto. Asunnon sainkin, muutto taas ja asiat järjestyksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Monimuotoisuuden näkökulmasta kristilliset juuremme taitavat olla pikemminkin rasite.
Ilmoita asiaton viesti
Itse uskon kuitenkin holistiseen ihmiskäsitykseen, jossa kaikki meissä kietoutuu kaikkeen ja kristilliset juuremme ovat yksi osa tätä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän kaikkien pitäisi esimerkiksi toimia ev.lut. kirkon mukaan, vaan jokainen voi etsiä sen kristillisyyden omasta itsestään tai olla etsimättä.
Uskon kuitenkin, että suurin osa meistä maan päällä kulkijoista uskomme johonkin suurempaan voimaan, mikä se sitten itse kunkin kohdalla onkaan.
Ei ihme, että usko, toivo ja rakkaus ovat suurimpia asioita, joiden avulla menemme eteenpäin elämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tässä on puhuttu lahkoista, ajatellaan että lahko tarkoittaa jotain pientä ryhmää esim. Helluntailaisia, mutta helluntailais- karismaattisiin ryhmiin kuuluu 500 miljoonaa maailmanlaajuisesti, eli on enemmän kuin luterilaisia. Katolinen kirkko on suurin suurimpia on myös ortodoksit
Ilmoita asiaton viesti
Uskonnolla ja varsinkin lahkoilla on todella suuri merkitys, kuten kerrot, maailmanlaajuisesti.
Uskonnon varjolla tehdään paljon hyvää, mutta myös pahaa; alistamista, hyväksikäyttöä, eristämistä jne. Siksi olen itse pitänyt suhteeni Taivaan isään vain minun ja hänen välisenään, jottei kukaan pääse puuttumaan siihen mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
kirjoitin tuolla aiemmin sanasta lahko ” Lahko on nykyisessä päämerkityksessään vallitsevasta kirkosta eronnut uskonnollinen ryhmä. Laajemmassa merkityksessään lahko on mistä hyvänsä kirkko- tai uskontokunnasta irrottautunut ryhmä tai liike. Perinteisessä kristillisessä merkityksessään lahko on harhaoppisena pidetty liike, jonka ei katsota dogmissaan tunnustavan Jeesuksen statusta samalla tavalla kuin kristillinen kirkko”. Helluntailuudessahan ei ole poikkeamaa, suureen osaan tunnustavia kristittyihin nähden. He tunnustavat molemmat Jeesuksen. Joitain opillisia kysymyksiä heillä on valtakirkkoon nähden, kuten kaste. Helluntailaisuus puhuu uskovien kasteesta ja sen kautta liittämisestä seurakuntaan. Kirkko kastaa lapsena, liittäen kirkkoon jäseneksi. Kaste on sakramentti kirkossa. Eli eri kirkkokuntia erottaa kaste, ehtoollinen ja omat keksityt sakramentit ja dogmat. Molemmat rituaalit kirkkoon, tai seurakuntaan liittämisestä ei löydy Raamatusta. Suurin uskonto on Kristityt 2022 noin 32% maailman väestöstä, ei pelkästään katolliset. Kristityt on siis laajempi käsite kuin yksi kirkkokunta tai seurakunta. (Wikipedia)
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa lain kirjain taitaa kehottaakin kansalaista pitämään kristinuskon omassa itsessään.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuo väittämä ole ristiriidassa lähetyskäskyn kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittelin lähinnä sitä asiaa, että suomessa on luulo ellet kuulu luterilaiseen olet lahkolainen. Ajatellaan että Luterilainen seurakunta on suuri vaikka maailmanlaajuisesti näin ei ole. Amerikoissa on Babtistit enemmistönä
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti lainsäätäjä katsoo, että läntinen kristillinen kulttuuriperinne pitää hävittää tai ainakin modernisoida. Meillä taitaa olla jo gender -piispojakin?
Ilmoita asiaton viesti
Viimeistä edellinen virke täsmälleen oikein kohdaltani.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin Kalle. Me emme voi määrätä kenenkään toisen uskoa, mutta annamme mahdollisuuden itse kunkin uskoa tavallaan.
”Maailmassa on nykyisin laskettu olevan noin 10 000 uskontoa.”, eli melkoinen määrä. https://uskonnot.fi/uskonnot/alkuperaisuskonnot-ja-uuspakanuus/
Siksi on mielestäni mahdotonta sanoa, että mikään uskonto olisi ainoa oikea. Omatunto ohjaa meitä, eli osaamme erottaa oikean ja väärän. Uskon myös suojelukseen ja varjelukseen. Vaikka mitä tahansa me tässä elämässä koemmekaan, niin se on meille opiksi ja johdatukseksi kohti kasvamista ihmisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaan, että kommentteja on poistettu. Nyt on niin tärkeistä ja isoista asioista kysymys, joten keskustellaan asiallisesti.
Ilmoita asiaton viesti
En ehtinut minäkään poistettuja lukemaan. Menikö jollekin noin ihon alle
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että ylläpito on valveilla.
Ilmoita asiaton viesti
On tärkeää, että puolueissa käydään avointa keskustelua uskonnon roolista yhteiskunnallisissa linjauksissa, erityisesti kun uskonto vaikuttaa niin vahvasti joidenkin jäsenten elämänvalintoihin ja arvoihin. Uskonnon ja politiikan yhdistämisessä voi kuitenkin olla haasteita erityisesti silloin, kun pyritään palvelemaan laajaa ja moniäänistä yhteiskuntaa, johon kuuluu sekä uskovaisia että ateisteja – ja heitäkin, jotka eivät samaistu kummankaan leiriin.
Minusta onkin keskeistä, että politiikka säilyy aidosti neutraalina areenana, jossa päätöksenteko perustuu tosiasioihin ja järkiperäisiin argumentteihin, eikä se nojaa uskonnolliseen perustaan. Näin voimme rakentaa kaikkia kunnioittavan ja demokraattisen yhteiskunnan, jossa jokaisella on aidosti mahdollisuus olla oma itsensä, uskonnollisesta taustastaan riippumatta.
Keskustan periaateohjelma näyttää hyvältä – se antaa tilaa uskonnonvapaudelle ja yhteiskunnan monimuotoisuudelle. Mutta erityisesti nykyajassa tarvitaan varovaisuutta, jotta kristillisiin juuriin pohjaavia arvoja ei aseteta muiden katsomusten yläpuolelle. Jokaisen suomalaisen äänen tulee kuulua tasavertaisena, mikä on mahdollista vain, jos uskonto ja valtio pysyvät erillään.
Ilmoita asiaton viesti
Todella upea mielipide Teuvo, arvostan. Me kaikki kuitenkin tiedetään, ettei politiikka koskaan voi olla neutraali areena, vaan siihen vaikuttaa ihmisten tunteet, ajatukset, maailmankatsomus, usko ja uskomukset vahvasti.
Ilmoita asiaton viesti
Entä jos sanon, että myös sosialistisia ja porvarillisia arvoja pitäisi suitsia lailla inkluusion hyväksi?
Ilmoita asiaton viesti
Myös pseudotieteet tulee pitää erillään valtiosta. Yliopistojen kautta valtion ydintehtäviin asti on tuotu todellisuuden kieltäviä ideologioita, jotka eivät pisaraakaan arvosta muita arvoja, kuin omaansa. Liberaalitotalitarismi on uhka kaikille. Jopa sen kannattajille.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta maailma muuttuu ja me muutumme, jos ajatellaan historiallista kehitystä, joten miten voimme olla varmoja, mitä asioista ollaan mieltä vaikkapa 100 vuoden päästä. Wikipedia: Näennäistiede
Ilmoita asiaton viesti
Jos ajattelet noin, silloin uskonto pitäisi sisällyttää valtion ydintehtäviin. Todellisuutta kieltävät itsellisyysuskoiset ateistit eivät voi sietää tietoa, että lapsella dissosiaatio on luonnollinen tapahtuma ja että oma mieli on alter, eikä host. Kun biologia on saatu kiellettyä kautta linjan, seuraavaksi keskusta ja muu vasemmistolainen intersektionaalinen vähemmistö väittää auringossa olevan elämää.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni kirkko ja valtio voivat hyvin toimia erillään, mutta kuitenkin yhteistyössä toisiaan tukien. Tämä tulee hyvin esille esimerkiksi diakoniatyössä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Mielestäni politiikassa on kysymys nimenomaan arvoista. Niistä pitäisi pystyä keskustelemaan ja tekemään päätöksiä järkevästi. Arvojen ennalta tuomitseminen ja joidenkin arvojen suosiminen mediamölyn yms. vuoksi tuntuu oudolta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä sitten on järkevää päätöksentekoa itse kunkin mielestä, koska päättäjämmekin ovat vain ihmisiä. Olemme fyysisiä, psyykkisiä, hengellisiä ja sosiaalisia olentoja, joilla kaikilla on omat arvonsa, jolloin näiden arvojen yhteensovittaminen vaatii tietynlaista konsensusta, koska kukaan ei voi määrätä kuin vain omia arvojaan.
Ilmoita asiaton viesti
Järkevä päätöksenteko perustuu oikeaan tietoon. Sen perusteella luulisi päättäjän pystyvän tekemään oikeita päätöksiä.
Olen ollut siinä käsityksessä, että edustajat, jotka valtiopäiville valitaan, edustavat tiettyä arvomaailmaa, mutta ilmeisesti näin ei sitten ole?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä sitten on oikeaa tietoa itse kunkin kohdalla, on myös arvovalinta. Pekka Aittakumpu esimerkiksi ollut kova alkoholin vastustaja, mutta nyt persuleirissä hän on alkoholin kotiinkuljetuksen puolustaja.
Ilmoita asiaton viesti
Arvot määrittelevät sen mikä on oikeaa tietoa. Jos Pekka Aittakumpu oli ennen alkoholin vastustaja, niin perussuomalaisissa hän tietenkin edustaa perussuomalaisia arvoja.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ne ovat? Rasismi, homofobia ja huono käytös?
Ilmoita asiaton viesti
Arvot ovat kriteerejä, joiden mukaan ihminen tekee valintoja.
Arvojen hyvyys voisi olla etiikan alaa.
Rasismi, homofobia ja huono käytös puolestaan ovat riippuvaisia ymmärryksestä, käsitteiden määrittelystä, kontekstista tulkinnasta yms.
Mainittuja käsitteitä käytetään koripallon tapaan. Niitä heitellään milloin mihinkin koriin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen huomannut että ne ovat epäselviä vain persuille.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni arvot eivät ole myytävinä edes puoluetta vaihdettaessa, kuten nyt Aittakummun kohdalla nähtiin tai sitten hän on vaihtanut oikeasti arvojaan, eikä enää ole alkoholin vastustaja. Tätä kutsutaan myös takinkäännöksi.
Itseni ei ole koskaan tarvinnut vaihtaa arvojani puoluetta vaihtaessani, vaan ne samat arvot seuraavat minua edelleen. Olen saanut vapaasti kirjoittaa ajatuksiani, eikä mikään muu puolue ole niistä herneenpalkoja nenään ottanut, paitsi PS.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä noita henkilökohtaisia arvoja tarvitsekkaan vaihtaa, en minäkään vaihtaisi.
Puolueethan vaihtuvat itsekullakin silloin sun tällöin, vaan arvot; ne ovat aika muuttumattomia, en nyt sanoisi ikuisuuksia vaan pitkiä aikoja ihmisen elämässä kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on, arvomme periytyvät jo lapsuuden kodistamme ja kasvatuksestamme. Toki kasvamme ihmisinä elämänpolussamme, kun tietoa ja taitoa kertyy lisää, mutta kyllä ne henkilökohtaiset perusarvot ovat aika lailla sisäänrakennettuja.
Ilmoita asiaton viesti
Organisaatioissa ja puolueissa arvot ovat melko pysyviä, erityisesti, jos ne liittyvät vahvasti yhteisön historiallisiin taustoihin.
Jos organisaatio tai puolue kokee paineita yhteiskunnan muuttuessa, se saattaa muokata arvojaan tai korostaa eri arvoja säilyttääkseen relevanttiutensa ja houkuttelevuutensa. Esimerkiksi ympäristöarvojen nousu 2000-luvulla on vaikuttanut moniin organisaatioihin ja puolueisiin, jotka pyrkivät nyt näyttämään kestävämpää imagoa.
Ihmiset liittyvät usein puolueeseen, jonka arvot vastaavat heidän omiaan. Tämä yhteisten arvojen pohja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistaa yhteisen päämäärän tavoittelun.
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestä körttiläisyys on paljon parempi kuin lestadiolaisuus.
Jaa, että perustelut? Hyvä lähde ei voi virrata karvasta ja makeaa vettä. Jyvistään pelto tunnetaan (vai miten se menikään).
Muistaakseni Santeri Alkio kuului meihin körttiläisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä. He edustavat järjen ääntä kirkossa.
Ilmoita asiaton viesti
Santeri Alkio ei ollut mikään körttiläinen, vaan keskustalainen, raittiusintoilija, itsenäisyysmies ja kansanedustaja yms.
Santeri Alkiostahan juontuu alkiolaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Kansallisbiografiassa kerrotaan Santeri Alkion kristillisyydestä näin:
”Nuorisoseuraliikkeen aatekokonaisuudessa Alkio tähdensi maaseutuhenkisyyden, edistyksellisyyden, kristillisyyden ja nuorison itsekasvatuksen merkitystä. Liikkeen tuli olla ennen muuta itseoppineiden nuorten yhteisö. Tässä alkiolainen idea erosi selvästi suomalaisuusliikkeen ylhäältäpäin ohjautuvasta kansanvalistuksesta. Sama perusajatus sopi hänen mielestään myös kristillisyyteen. Jokaisen oli itse uskonsa etsittävä ilman auktoriteettien painostusta. Vain tällä tavalla kristillisyys saattoi olla todella omakohtaista ja elävää. Nuorisoseurojen alkuvaikeudet Laihialla olivat opettaneet hänet arvostamaan yhteiskunnallisen sivistyksen ja ihmisten pakottoman kypsymisen merkitystä. ”Myllyä” ei tullut käynnistää ennen kuin ”kivet olivat sisällä”, oli hänen ohjeensa.”
Alkio, Santeri (1862 – 1930)
Ilmoita asiaton viesti