Epävaltiot Libanon ja EU
Uutisten perusteella Libanon vaikuttaa epävaltiolta, joka ei kykene puolustamaan rajojaan, laittamaan terroristeja kuriin eikä estämään alueellaan liikkuvien terroristien iskuja naapurimaahansa.
Jos mielikuvittelemme jonkun ”Karjalan vapautusrintaman” ammuskelevan raketteja Laatokan rannoille Suomesta, niin tottakait Suomen valtio puuttuisi toimintaan ja estäisi sen jatkumisen, rangaisten rikoksiin syyllistyneet. Eikäpä Venäjäkään näytä sallivan minkään ”O.W. Kuusisen muistosäätiön” tehdä samamantapaista Suomelle punikkien vallan palauttamiseksi.
Libanonilla on mielenkiintoinen historia (Linkki). Siitä voinee päätellä, millaisilla ratkaisuilla kukoistava, kristillisjohtoinen valtio voi muuttua epävaltioksi. Kyse ei ehkä ole väestönvaihdosta, mutta isosta muutoksesta kuitenkin. Menneet ovat Lähi-idän ”Sveitsin” ja ”Pariisin” hohdokkaat ajat. Nyt joku taho saa tehdä sadoista maassa liikkuvista terroristeista raiskauskyvyttömiä ilman mitään oikeudellisia toimia jne. En sinänsä valita Hesballless-ryhmittymän muodostusta, mutta tämäkin tapahtuma on osoittamassa Libanonin epävaltiomaisuutta. Nimellinen valtiovalta ei siis ole oikeasti vallassa.
EU, sehän on syntyjään valtioiden välinen talousliitto, eikä valtio. Eikäpä sitä ainakaan vielä ole kukaan valtiona pitänytkään. Epäilyksiä liittovaltiokehityksestä on toki näkynyt. Kenties EU:ssakin olisi mahdollisuus, että samantapaisella kehityskululla, millä Libanonin kukoistavasta valtiosta on saatu epävaltio, EU:stakin saataisiin suurempi laittomuuden tyyssija, jossa vahvemman oikeus olisi ainoa oikeus. Jos tuollaista kehitystä näkyy, sitä kannattaa vastustaa.
Yksi niin nolo kirjoitusvihe tuli, että piti korjata vähin äänin.
Ilmoita asiaton viesti
Keskusteluhistoria
ChatGPT
Sinä sanoit:
Hizbollah sai jalansijan nimenomaan sen takia miten IDF kohteli Etelä-Libanonin shiiaväestöä jo pommittaessaan Etelä-Libanonia ja Beirutin ympärillä olleita palestiinalaispakolaisten leirejä vuosina 1970-1975. Tämä kohtelu vain kärjestyi Israelin myöhemmissä hyökkäyksissä Libanoniin?
ChatGPT sanoi:
Kyllä, Hezbollahin nousu ja jalansija Libanonissa ovat vahvasti yhteydessä Israelin toimintaan Etelä-Libanossa ja siihen, miten Israel kohteli alueen shiiaväestöä sekä palestiinalaispakolaisia.
Taustaa ja konteksti:
Shiiaväestön kohtelu: 1970-luvulla, erityisesti sisällissodan (1975-1990) aikana, Etelä-Libanonin shiiat kokivat syrjintää ja alistamista. Israelin hyökkäykset alueelle, mukaan lukien hyökkäykset palestiinalaisleireihin, johtivat suureen inhimilliseen kärsimykseen. Tällaiset toimet herättivät voimakasta vastustusta ja tyytymättömyyttä, mikä loi hedelmällisen maaperän militanteille liikkeille.
Hezbollahin synty: Hezbollah perustettiin alun perin reaktiona Israelia ja sen tukemaa Libanonin hallinntoa vastaan, joka oli shiiaväestön mielestä epäonnistunut heidän suojelussaan. Hezbollah pyrki ensisijaiseti shiiayhteisön suojeluun ja toimi vastarintaliikkeenä Israelia vastaan. Sen ideologiana oli vastustaa sekä Israelin miehitystä että lännen vaikutusta alueella.
Israelin hyökkäykset: Israelin suuret sotilaalliset operaatiot Libanonissa, kuten vuonna 1982 tapahtunut Libanonin sota, syvensivät shiiaväestön tyytymättömyyttä ja loivat lisää tukea Hezbollahille. Hezbollahista tuli keskeinen toimija vastarinnassa Israelia vastaan, ja sen vaikutusvalta kasvoi merkittävästi.
Palestiinalaispakolaiset: Israelin hyökkäykset palestiinalaisleireihin, kuten Sabran ja Shatilan verilöyly, sekä yleinen väkivalta vaikutti myös Libanonin sisäisiin jännitteisiin. Palestiinalaispakolaisten ja shiiaväestön yhteinen vastarinta Israelia vastaan auttoi Hezbollahia saamaan laajempaa tukea ja legitimiteettiä.
Yhteenveto
Hezbollahin nousu Libanonissa oli siten pitkälti seurausta siitä, miten Israel ja sen toiminta vaikuttivat paikallisiin yhteisöihin, erityisesti shiiaväestöön. Organisaatio onnistui hyödyntämään näitä jännitteitä ja luomaan itsestään vahvan ja vaikutusvaltaisen toimijan alueella. Tämän vuoksi se voi pitää itseään vastarintaliikkeenä, joka puolustaa Libanonia ja sen kansaa ulkoiselta uhkalta.
Vuonna 1946 maroniittijohtaja Emile Edde (Libanoni presidentti 1943) ehdotti Maailman sionistijärjestön presidentille Chaim Weizmannille, että Etelä-Libanon ja sen shiia-asukkaat siirrettäisiin Britannian Palestiinaan. Tulos: Epäonnistui
Vuonna 1971 David Ben-Gurion sanoi julkisesti, että Libanonista on tehtävä kristillinen valtio.
Zionistit ovat yrittäneet tätä vähintään kahdesti. Tulos: Epäonnistui
Uskonnolisten ryhmien jakauma Libanonissa. Muslimit: noin 60% (joista suurin osa on shiialaisia ja sunneja). Druusit: noin 5%. Kristityt: noin 35%.
Itsensä perustaja-saatanan unelmana oli siis tehdä Libanonista kristitty valtio. Se mitä äijä ei sanonut ääneen oli saada samalla ohjattua Litani-joen vesi Ylä-Galileaan Zionisti settlereiden käyttöön. Mitenkähän Ben-Gurion kuvitteli saavansa Libanoniin kristityn enemmistön… käännyttämällä shiiat ja sunnit väkisin vaiko käyttämällä lopullista ratkaisua 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
”Vuonna 1971 David Ben-Gurion sanoi julkisesti, että Libanonista on tehtävä kristillinen valtio.”
Siinähän sitä olisi ollut epävaltiokehityksen jarruttaminen tai ehkä torjuntakin mahdollista, mutta ei vaan toteutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Israel on vuosien varrella pommittanut sen verran Libanonia, että se on todella jarruttanut Libanonin kehitystä. 1970-luvulla Israel tuhosi pommittamalla Beqaan laaksossa sijainneet patorakennustyömat, jonka padon Libanon halusi rakentaa turvaamaan alueen viljelijöidelle tasainen vedensaannin. Tämä ei sopinut Israelille joka havitteli Litani-joen, joka sijaitesee kokonaan Libanonin rajojen sisällä, veden ohjaamista Ylä-Galilean settlereiden käyttöön. Vielä nykyääkin doktriinia on vähintään sama, eli Israel haluaa muodostaa turva-alueen joka ulottuu vähintään Lintani-joelle jonka toiselle rannalle sijoittuisivat Lobanoninin armeijan ja YK:n joukkojen muodostama toinen turva-alue joka siis käytännössä takaisi Israelille pääsyn ko. vesivarantoihin ja tilaisuudeen rakennella alueelle mitä milloinkin mieleen juolahtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki mitä Israelin kanuunasta on siellä lähtenyt on vastausta Hizbollahin lähettämään tuleen! Tämä järjestys pätee kaikilla rintamilla, Israel kaipaa vain rauhaa!
Ilmoita asiaton viesti
Israel ei suostu edes tulitaukoon rauhasta nyt puhumattakaan 🥱
Ilmoita asiaton viesti
https://aleteia.org/2021/06/30/lebanon-a-haven-for-christians-is-in-deep-trouble
Kristittyjen turvallinen tila on uhattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkien libanonilaisten turvallisuus on uhattuna, juurisyynä on Zionistien touhut 🥱
Libanonilainen Christelle Khreich:
Vastaan omasta henkilökohtaisesta näkökulmasta. Olen 31-vuotias kristitty maroniittinainen.
Libanonissa on yli 17 lahkoa ja se on vain 10 452 km2. Presidenttimme on kristitty ja kristittyjä on arviolta 35% väestöstä.
Minulla on monia muslimiystäviä, yksi parhaista ystävistäni on muslimi. Itse en ole uskonnollinen, joten ympäröin itseni enimmäkseen agnostisilla ihmisillä ja kohtelemme toisiamme erittäin hyvin.
Kaupunki on enimmäkseen kristitty, mutta missä tahansa Libanonissa menetkin, sinua kohdellaan samalla tavalla.
Joten sanoisin ja puhun vain subjektiivisesti ja henkilökohtaisen kokemuksen perusteella, että meitä kohdellaan kuten kaikkia muita Libanonin lahkoja.
Todennäköisin tapa kokea ei-luonnollinen kuolema Beirutissa on Mossadin järjestämä terrori-isku tai IAF:n tekemä terroristinen ilmaisku.
Ilmoita asiaton viesti
No niin, se oli Nean tarina, ja tässä olis sitten se toinen:
PLO:n Libanonin keikkaahan edelsi ajolähtö Jordaniasta, jossa kuningasperhe oli vähällä kaatua.
Etelä-Libanonin arabien asukkaille PLO-sääntö oli painajainen. Kun kuningas Hussein karkotti PLO:n Jordaniasta vuonna 1970, monet sen kaadereista menivät Libanoniin. PLO valloitti kokonaisia alueita maassa, missä se kohteli julmasti väestöä ja anasti Libanonin hallituksen.
14. lokakuuta 1976 Libanonin suurlähettiläs Edward Ghorra kertoi YK:n yleiskokoukselle, että PLO oli tuomassa turmiota hänen maansa:
”Erinäisiin hajanaisiin järjestöihin kuuluvat palestiinalaiset elementit sieppaavat libanonilaisia ja joskus ulkomaalaisia, pitävät heitä vankina, kuulustelevat heitä ja jopa joskus tappavat heidät.”
Lukemattomat libanonilaiset kertoivat tuskallisia tarinoita PLO-joukkojen tekemistä raiskauksista, silpomisesta ja murhista.
PLO ”tappoi ihmisiä ja heitti heidän ruumiinsa pihoille. *
Jotkut silvottiin ja heidän raajansa leikattiin pois.
Emme lähteneet ulos peläten, että voisimme päätyä heidän kaltaisikseen, sanoi kaksi arabinaista Sidonista.
”Emme uskaltaneet mennä rannalle, koska he ahdistelivat meitä aseet kädessä.”
New York Timesin kirjeenvaihtaja David Shipler vieraili Beirutin lähellä olevassa Damourissa, kristityssä kylässä, joka oli PLO:n miehittämä vuodesta 1976, jolloin palestiinalaiset ja libanonilaiset vasemmistolaiset ryöstivät kaupungin ja murhasivat satoja sen asukkaita. Shipler kirjoitti, että PLO oli muuttanut kaupungin sotilastukikohdaksi, ”käyttäen sen kirkkoja linnoituksina ja asevarastoina”.
Kun IDF ajoi PLO:n pois Damourista kesäkuussa 1982, pääministeri Menachem Begin ilmoitti, että kaupungin kristityt asukkaat voisivat tulla rakentamaan kotinsa uudelleen. Palaavat kyläläiset löysivät entiset kotinsa täynnä ruiskumaalattuja palestiinalaisnationalistisia iskulauseita, Fatah-kirjallisuutta ja Yasser Arafatin julisteita. He kertoivat Shiplerille kuinka onnellisia he olivat siitä, että Israel oli vapauttanut heidät.
Ilmoita asiaton viesti
Tarina ei ollut meikäläisen vaan libanonilaisen maroniittikristityn Christelle Khreichin 🥱
Tässä se Shiplerin artikkeli, jossa ei muuten mainita sanallakaan mistään murhaamisista tai silpomisista.
By David K. Shipler, Special To the New York Times
June 21, 1982
FOR CHRISTIAN VILLIGERS,
HAPPINESS AMID RUBBLE
Abdallah Shaya, a 54-year-old gardener with a round, tanned face, found his house amid the rubble of Damur today. Unlike most of the stone and concrete buildings in the hillside village, it was intact, somehow spared the flying shrapnel from the bombs and shells that had ravaged the town and filled the streets with dust and chunks of rock.
”For seven years I have not passed this doorstep,” he said as he stood outside, savoring the moment. Then he strode into his small dwelling and began to look around.
Damur, just south of Beirut, was a Christian village until January 1976, when its population fled an assault by Palestinian and leftist forces fighting in the Lebanese civil war. For nearly seven years, until the Israeli Army attacked and captured it last week, the town was inaccessible to its own people; the Palestine Liberation Organization made it a stronghold, using the churches as firing ranges and armories. Church Covered With Slogans
A huge new church, left unfinished by the fleeing Maronite Christians in 1976, is covered with spray-painted Palestinian nationalist slogans and plastered with posters of Al Fatah, the main P.L.O. arm, and other Palestinian factions.
On an inside wall where the altar was to have stood, two bull’s eyes can be seen in faded paint, the stone in and around them roughened by bullet holes. Above them, where a cross would have hung, a triangular P.L.O. symbol is painted in the Palestinian nationalist colors of red, green, black and white, framing a silhouette of a rifle and a hammer. High in the belfry, a concrete cross has obviously been used as a target over the years, for it is chipped and gouged in a thousand places.
A mortar on wheels stands inside the church’s big doors, along with a jeep and a military truck. Posters on the walls show the Star of David being shattered by a wedge drawn in the Palestinian colors. In a once-elegant old church next door, crates of ammunition and drums of fuel are stored.
One corner of the old building was hit by a bomb or an artillery shell during the Israeli attack, and its heavy stone blocks tumbled into a narrow street. But the new church was carefully and successfully avoided; a building just 30 feet away lies in complete ruins, evidently hit by an aerial strike that left the church unscathed. Christians Tentatively Returning
After Israeli troops took Damur and drove the Palestinians out, Prime Minister Menachem Begin announced that the Christians, whom Israel has supported for several years, would be allowed to return and rebuild. And now the first few former residents have tentatively come to pick through the rubble and see what remains.
Nothing of Mr. Shaya’s own things were left. The couches and chairs askew in the living room, the dirty pots and pans, the women’s makeup on a corner table, the plastic flowers, the beds with their charred mattresses and sheets as if a small fire had raged -these belonged to the Palestinian invaders, not to his family.
The floor was littered with fragments of glass. A large poster of Yasir Arafat, the P.L.O. leader, hung on the living room wall. Mr. Shaya, in tears and anger, grabbed it and tore it down, tearing it into shreds and throwing it onto the floor. A desk blotter, with a portrait of some leader he did not recognize, he could not tear, and so he bent it and sailed it out the door across a wall and out of sight.
”My family had lived here for 200 years, since the beginning of Damur,” he said. ”We worked in the orchards, grew lemons.” That pleasant, pastoral life ended in 1976. Since then, he said, ”we have all been dead. If somebody doesn’t have a home and doesn’t have a village, what does he have to live for? Now we have started to live. My age is one hour old.” ’What More Can I Say’
Mr. Shaya, who fled the Palestinians by sea to the northern port of Junieh and spent the intervening years living in a Christian suburb of Beirut, spoke in a loud voice that rang through the streets of the deserted town. He turned to an Israeli soldier. ”What more can I say than thank you that you brought us back to our place,” he said. ”And God help you to get back to your place.”
Walid Azzi, 27 years old, talked in similar images of death and life. ”Outside Damur I feel myself like a dead man,” he said. ”But coming back here I am very happy.”
What he found was not at all joyous, for his house was gone. ”It is totally destroyed,” he said. ”Nothing remains, absolutely nothing. But we are happy anyway. We are returning to our village, our land. I was very happy. I took some earth and I made it so.” To demonstrate, he grinned broadly, picked up some dust and sprinkled it on his head.
”I am very happy,” he said. ”I can’t explain it. Just because our land is back to us.” And what of the future? ”The Israelis are our friends,” Mr. Azzi said, ”and I hope they stay for some time with us. Our liberty is not sure. But maybe if the big countries make something for us, we will be sure.”
Mr. Shaya saw it in simpler terms. ”God will give all of us more years,” he said, ”and we will all come back and live in this village.”
ChatGPT löysi peräti 2 lähdettä, jotka tukivat väitteitäsi: CAMERA ja JVL. CAMERAn osalta tiedetään mitä varten se perustettiin:
The Committee for Accuracy in Middle East Reporting in America (CAMERA)
Originally an American heavily pro-Zionist lobby group/think tank founded by a Jewish woman named Winifred ”Win” Meiselman. The inspiration to create CAMERA came from Israel’s invasion of Lebanon in 1981, which focused on feeding one-sided pro-Zionist propaganda to the American public. They don’t want fairness, but bias in their favor and are prepared to use McCarthyite tactics, as well as the power and money of pro-Israel PACs, to get whatever Israel wants. JVL:n tarina-aarteisto on niin täynnä Zionistista sontaa ettei siitä sen enempää.
Libanonin sisällissodassa kaikki osapuolet — kristityt falangistit, druusit, shiialaiset Amal-joukot, Hizbollah, PLO sekä Syyrian ja Israelin armeijat — syyllistyivät väkivaltaisuuksiin ja siviileihin kohdistuneisiin julmuuksiin. Yksittäisten todistajien kertomukset väkivallasta ovat osa laajempaa sotatapahtumien kontekstia, jossa väkivaltaisuudet kohdistuivat siviileihin molemmin puolin.
Menachem Begin, joka oli itse pahimman luokan terroristijohtaja ja sotarikollinen on voinut puhua aivan mitä vaan. Heads cut off, Betlehem Road 😵💫
Israelin toiminta Etelä-Libanonissa vaikutti merkittävästi Hizbollahin nousuun. Kun Israel miehitti Etelä-Libanonin osana ”Litani-operaatiota” vuonna 1978 ja myöhemmin vuonna 1982 Israelin-Libanonin sodan yhteydessä, se pyrki heikentämään PLO asemaa alueella, joka oli ollut PLO tukikohta. Israelin miehitysalueella, erityisesti Etelä-Libanonissa, Israelin armeija ja sen tukema Etelä-Libanonin armeija (SLA Vapaan Libanonin armeija oli Israelin rahoittama palkka-armeija, jonka tehtävänä on oli estää shiiojen Amal-taistelujärjestöä ja palestiinalaisia hyökkäämästä Israeliin) kohtelivat alueen väestöä kovakouraisesti. Tämä aiheutti merkittäviä jännitteitä erityisesti shiialaisen väestön keskuudessa.
Aluksi monet Etelä-Libanonin shiialaiset suhtautuivat myönteisesti Israelin toimintaan, koska he olivat kärsineet PLO toiminnasta alueella. Kuitenkin Israelin jatkuva miehitys, ankarat sotilasoperaatiot ja siviilien kohtelu käänsivät shiialaisten tuen Israelia vastaan. Hizbollah, joka muodostui 1980-luvun alussa, nousi vastauksena Israelin miehitykseen.
SLA:ta ei ole koskaan tunnustettu kansainvälisesti viralliseksi armeijaksi, minkä vuoksi Yhdistyneet kansakunnatkin on käyttänyt siitä nimitystä ”de facto forces”. Niiden pääpaikkana oli Marjayoun.
SLA nousi Suomessa uutisotsikoihin kesäkuussa 1985 sen kaapattua 25 UNIFIL-rauhanturvaoperaatioon osallistunutta suomalaissotilasta. Vangittujen joukossa oli suomalaispataljoonan komentaja eversti Venni Hakala. Kaappaus sai alkunsa suomalaisten suorittamasta valehyökkäyksestä ja vangitsemiseksi naamioidusta operaatiosta, jolla he yrittivät pelastaa 11 SLA:sta Amal-järjestön riveihin loikannutta taistelijaa. SLA vaati loikkareiden palauttamista uhaten muussa tapauksessa ampua suomalaiset panttivankinsa, joista pääosa siirrettiin SLA:n päämajaan Marjayouniin. Israel syytti suomalaisia puolueellisuudesta, mutta YK:n tutkimuskomission mukaan suomalaiset olivat toimineet täysin oikein. Suomalaiset vapautettiin lopulta tiiviiden neuvottelujen tuloksena viikon kestäneen vankeuden jälkeen. Neuvotteluihin osallistuivat Israelin pää- ja ulkoministerit sekä YK:n silloinen apulaispääsihteeri Brian Urquhart.
Israelin vetäydyttyä Etelä-Libanonista vuonna 2000, SLA hajosi, jolloin monet sen jäsenistä pakenivat Israeliin peläten kostotoimia Hizbollahin sekä muiden ryhmien taholta.
Ilmoita asiaton viesti
Terroristi-johtaja Menachem Begin – Olen hiljaa kunnioituksesta tätä Gulagin kokenutta miestä kohtaan:https://sapirjournal.org/resilience/2024/06/learning-from-menachem-begin/
Ilmoita asiaton viesti
Siinä tapauksessa alkuperäislähde on tarina-aarteisto 😉
EDIT: Kopsaska editoi näköjään koko kommenttinsa sisällön…
Ilmoita asiaton viesti
?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, alkuperäinen oli: CAMERA ei ollut lähteeni.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä väliä sillä?
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitään, eikä silläkään vaikka kuinka syöttäisit Zionistista hevonpaskaasi 😉
Ilmoita asiaton viesti
Pia Kauma oli kansainvälisissä tehtävissä käymässä Israelin tuho-alueella; hän näki, että Israel todella taistelee olemassaolostaan.
Mikael Jungerille todellisuus on kiteytynyt todellisuudenmukaisena.
https://www.youtube.com/watch?v=6lxzeGdHJkA
Ramallahissa käydessään sitten Kauma lipsahtaa samalla tavalla kuin moni muukin luulemaan, että siellä olevat rajoitukset johtuvat Israelista, esim. erillistiet ja tiesulut. Ramallah on PA:N hallitsemaa A-aluetta.
Loppuosassa Kauma kertoo nähneensä, miten Hizbollah on saanut YK-joukkojen silmienalla vahvistua.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä jätän aivan omaan arvottomuuteensa, just 🐂💩
Ilmoita asiaton viesti
Nea, lisäsin useampaankin kertaan kommenttiini asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Voi voi 😭 Menachem Bengin ei hakannut vaimoaan etc…Nevertheless even David Ben-Gurion characterized Begin as a Hitlerite type…
Ilmoita asiaton viesti
YK:n rauhanturvaajat eivät saaneet yhtäkään asetta libanonilaisten käsistä pois, eivätkä ole estäneet yhtäkään (Israelille tarkoitettuihin iskuihin )Iranin asekuljetusta Syyriaan.
Ilmoita asiaton viesti
Keskusteluhistoria
ChatGPT
Sinä sanoit:
Onko UNIFIL joukkojen tehtävänä riisua libanonilaiset aseista?
ChatGPT sanoi:
Ei, UNIFIL-joukkojen (United Nations Interim Force in Lebanon) tehtävänä ei ole riisua libanonilaisia aseista. UNIFIL perustettiin vuonna 1978 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 425 perusteella, ja sen päätehtävät ovat:
Valvoa Israelin ja Libanonin välisen tulitauon noudattamista.
Avustaa Libanonin hallitusta sen suvereniteetin palauttamisessa eteläisessä Libanonissa.
Varmistaa, että alueelta vetäytyvät Israelin joukot eivät riko kansainvälisiä sopimuksia.
Vuoden 2006 Israelin ja Hizbollahin välisen sodan jälkeen UNIFIL sai lisää tehtäviä, kuten avustamisen Libanonin asevoimia estämään aseiden salakuljetusta ja järjestäytyneiden aseellisten joukkojen toimintaa Israelin ja Libanonin rajaseudulla, erityisesti Israelin eteläpuolella.
UNIFIL ei kuitenkaan ole valtuutettu suoraan riisumaan aseista Hizbollahia tai muita libanonilaisia ryhmiä, koska tämä on Libanonin asevoimien ja hallituksen tehtävä. UNIFIL tukee Libanonin viranomaisia aseellisten ryhmien toiminnan valvomisessa, mutta se toimii yhteistyössä Libanonin asevoimien kanssa eikä käytä pakkotoimia ilman Libanonin hallituksen suostumusta.
Toisaalta taas UNIFIL ei toimi Syyriassa tai Irakissa, joten sen on aika mahdoton estää Libanonista käsin aseiden salakuljetus Iranista Irakin kautta Syyriaan.
Nyt kun nämä joutuvat peräti salakuljettamaan aseta ja ammuksia aina Iranista asti niin mietiskele sitä, että valtaosa Israelin Gazaan kylvämästä räjähtävästä on USA:n toimittamaa. Biden jäädytti yhden ainoan suuren asetoimituksen Israelille vuoden 2023 sotilasoperaatioiden alkamisen jälkeen Gazassa. Tämä sisälsi 2 000 paunan pommien toimittamisen pysäyttämisen, koska pelättiin niiden käyttöä tiheään asutuilla alueilla, kuten Rafahin kaupungissa Gazassa. Biden varoitti, että Yhdysvallat ei toimita tiettyjä hyökkäysaseita, jos Israel laajentaa maaoperaatiotaan näillä alueilla, vedoten korkeisiin siviiliuhreihin ja humanitaarisiin huolenaiheisiin.
Vaikka lähetys jäädytettiin, muu sotilaallinen apu Israelille on kuitenkin jatkunut, mukaan lukien ammusten toimittaminen. Sen jälkeen, kun Israel aloitti operaation Gazassa lokakuussa 2023, Yhdysvallat on toimittanut yli 50 000 tonnia sotilasvarusteita tukemaan sotilaallisia ponnistelujaan. Tämä aseapu, joka on kuljetettu 500 lentokoneella ja 107 laivalla, sisältää aseita, kuten tykistö- ja muita ammuksia, panssaroituja ajoneuvoja jne… Merkittävintä tässä on se, että laskun makselee amerikkalainen veronmaksaja. Voi pieni Israel parka 🥱
Ilmoita asiaton viesti
Risto on siinä väärässä, että jos Laatokan vapautusarmeijan reaalinen koko olisi 200 000 taistelijaa ja heitä olisi soluttautunut valtionhallintoon tai se olisi jopa virallinen puolue, niin eipä valtio mahtaisi mitään tälle valtiolle valtiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä sitä sitten oltaisiin epävaltiona. Ennaltaehkäisyä tarvitaan. Libanonissa se on liian myöhäistä.
Ilmoita asiaton viesti
Epävaltio on synonyymi kaatuneelle valtiolle. Mikä Libanonin saattoi tähän tilaan?
Juuri se, mistä miehet puhuvat; valtio valtiossa, ja tässä tapauksessa, Iran LIbanonissa. = Hizbulla.
Ilmoita asiaton viesti
Libanon ei ole vielä kaatunut, eikä 35% kristitty väestö kykene ottamaan eikä varsinkaan pitämään maassa valtaa vaikka Israel sitä tuksi. Se on nähty jo muutaman kerran aikaisemminkin 🥱
Ilmoita asiaton viesti
Mitä valtiotason toimia Libanon on kyennyt tekemään sen enempää terroristeja kuin Israelia vastaan? Ei ole kerännyt aseita pois terroristeilta eikä julistanut sotaa Israelille. Minusta näyttää varsin hyvin täyttävän epävaltion määritelmän, määrittelipä sen miltei miten tahansa. Jos Libanon olisi toteuttanut sen satojen terroristien tekemisen raiskauskyvyttömiksi, niin sekin olisi jo jotain toimintaa. Mutta eipä ole näkynyt edes epäilyjä siihen suuntaan, siksi lasken tuonkin pallien poiston epävaltion merkiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä valtiotason toimia Israel on tehnyt pysäyttääkseen laittomien siirtokuntien rakentamisen? Israel varasti Libanonilta Shebaa Farms viljelyalueen väittäen sen kuuluneen Golanin kukkoloihin, jotka se varasti Syyrialta jne. jne. Zionistit ajoivat terrorin avulla palestiinalaisia mm. Libanoniin ja Jordaniaan, kävivät häätämässä PLO:n Jordaniasta Libanoniin ja lähtivät sitten pommittamaan heitä ympäri Etelä-Libanonia pommittaen samalla myös sikäläisiä shiioja jolla saivat aikaan Hizbollahin jne. jne. Ilman Zionisteja alueelle ei olisi koskaan muodostunut kriisipesäkettä ja sen pituinen se 🥱
Ilmoita asiaton viesti
Israelhan ei ole tässä keskustelun pääaiheena. Jos vaikka siellä tapahtuisi jotain ”epävaltiomaista”, eihän se mitenkään tee Libanonista enemmän oikeaa valtiota. Se, että siionismi olisi jotenkin myötävaikuttanut Libanonin muuttumiseen epävaltioksi, on toki tämän keskustelun aihepiiriä.
Ilmoita asiaton viesti
Israel on lähes koko olemassa olonsa ajan pyrkinyt luomaan Libanonista epävaltion kuitenkaan vielä toistaiseksi onnistumatta. Hajota ja hallitse oli ja on Israelin taktiikka yhä tänä päivänä. Vuoden 1953 lopulla David Ben-Gurion jäi väliaikaisesti pois Israelin hallinnosta ja vetäytyi ”mökilleen” Negevin autiomaassa sijaitsevaan Sde Boker -nimiseen kibbutziin. Ben-Gurionin tilalle Israelin päämisteriksi tullut Moshe Sharett kirjotti henkilökohtaisessa päiväkirjassaan todellisen syyn vetätymiselle olleen sen, että Ben-Gurion ryhtyi laatimaan suunnitelmaa Libanonin tekemiseksi kristityksi valtioksi. Sharett joka tunnettiin paljon diplomaattisempana henkilönä sai esiintyä sinä aikana ulkomaailmalle maltillisesti muslimeihin suhtautuvana Israelin johtajana. Ben-Gurionin suunnitelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut …. amerikkalaiset tarjosivat LBJ:n kaudella ja kautta paremman tilaisuuden joka oli Six Day War. Ben-Gurion palasi asiaan vuonna 1971 jolloin Israel jo Pommitti Etelä-Libanonia ja Beirutin liepeillä olevia palestiinalaispakolaisten leirejä, he kylvivät mm. fosforia, napalmia ja rypälepommeja siviiliväestön niskaan, kaikki made in USA.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vaikka olisi muutakin kuin Sharettin mielikuvitusta, niin syy kaikelle on se, että Hizbollahin korkeuksistaan ampuma tulitus pitää alhaalla laaksossa olevia juutalaisia yötä päivää pommisuojissa. Libanonin maroniittikristityt kun eivät pruukaa ammuskella juutalaisia siksi, että he ovat juutalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Hizbollah ei ammuskele ketään juutalaisuuden vuoksi vaan Zionistisen politiikan vuoksi, joka itse asiassa johti Hizbollahin syntyyn ja sen kannatukseen Etelä-Libanonin shiiaväestön keskuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Aatami ja Eeva kyllä teidän täytyy ottaa uusi kierros,edellinen oli huono.
Ilmoita asiaton viesti
Täss on sulle Toivotin iltalukemista:
https://www.memri.org/reports/syrian-writer-hizbullah-which-has-carried-out-horrifying-massacres-against-arab-civilians
Ilmoita asiaton viesti
Libanon ei tosiaan ole mikään valtio vaan monenlaisten kulkijoiden kuten pakolaisten, terroristien, kv kriminaalien ja pienen kantaväestön pesäpaikka vailla toimivia rajoja ja järjestystä.
Suomi on oman heikon johtonsa vuoksi samanlainen ei-valtio, jossa ei omaa järjestystä vaan ventovieraiden määräysvalta. Väki vaeltaa maahan vapaasti, lakimme määrää EU ja poliittinen johtomme on EUn palveluksessa eikä Suomen kansan.
Libanonissa on jonkinlainen demokratia, EU-Suomessa ei sitäkään. Kansa ei täällä koskaan äänestänyt liittymisestä nykymuotoiseen EUhun.
Ilmoita asiaton viesti
LIbanonin olisi pitänyt tajuta aikaisemmin, tai heti, irrottautua Hizpallosta ja Iranista, nyt se on myöhäistä.
Ilmoita asiaton viesti