Kristillisyyskin vaikuttaa hiukkasen onnellisuuteen?
Kun tuli julkaistua blogiartikkeli islamin ja maakohtaisen onnellisuuspisteiden korrelaatiosta (Linkki), niin pitipä se sitten väsätä kristillisyydestäkin (Linkki), kuten artikkelikuvasta näkyy.
Selitysaste on kristinuskon kohdalla alle puolet islamin saamasta tuloksesta, mutta etumerkki on eri kristillisyydellä islamiin verrattuna. Selitysaste kuvastaa sitä, kuinka iso osa muutoksesta voidaan selittää tekijällä, tässä siis kristillisyys selittäisi n. 4% kyselyn tuloksesta globaalisti.
Kun luterilais-jälkikristilliset pohjoismaat olivat hyvin sijoittuneita tuossa Suomen voittamassa maakohtaisessa onnellisuusvertailussa (LinkkPDF), niin odotuksenani oli selkeämpi korrelaatio. Selitykseksi pitänee sitten keksiä joko globaali katolisuus, luterilaisuuden jälkivaikutus tai papeista eroon pääsy onnellistuttavana tekijänä (-;
Mainitsen, että osassas maita kristittyjen osuus oli arvioitu lähdemateriaalissani kohtalaisen leveällä haarukalla ja sitten käytin keskiarvoa tai alarajaa arvonani esityksessä. Tässähän on jonkinlainen virhemahdollisuus, mutten usko virheen olevan niin suuri, että tulos merkittävästi muuttuisi. Olihan sitten muutamia maita, joissa ei onnellisuutta ollut mitattu, kuten Haiti ja Kuuba. Tästäkin tulee globaaliin tulokseen pientä heittoa ”absoluuttiseen totuuteen” verrattuna, mutta enpä nyt usko, että isoa virhettä tästäkään tulee, eikä se virhe ole ainakaan minun vastuullani.
Kiitos tästä ja edellisestä onnellisuusmittausten taustoja tutkivasta analyyttisestä kirjoituksestasi. On hyvä, että asiasta keskustellaan, ja tutkitan taustalla olevia syitä.
Otsikointi on molemmissa hieman reipas, kun käytetään suoraan sanaa ”vaikuttavat”. Näyttää siltä, että tuloksissa on korrelaatiota kerrottuun suuntaan, mutta sitä on vaikea sanoa, mikä seikka nuo ilmiöt on aiheuttanut, ja mikä on vaikuttanut mihinkin. Toki blogikirjoituksessa otsikon pitääkin olla hieman pureva, joten ihan ok nuokin otsikot, ja ehkä vielä parempia pienen kysymysmerkin kanssa.
Ajattelen tässä esimerkiksi sellaisia asioita, että voi olla, että kristillisyyttä koskevissa tuloksissa syy voisikin olla islamin vähäisyys (ehkä buddhalaisuudesta tulisi samanlaisia tuloksia??). Samoin islamia koskevissa tuloksissa syy voisikin olla kristillisyyden vähäisyys. Tai sitten molemmissa syy voisi olla (osittain, kuten muissakin kohdissa) vaikkapa taloudellinen hyvinvointi. Tuloksia ei voi kuitenkaan kiistää, olivat syy-yhteydet sitten mitä tahasa (vaikkapa kristinnuskon aiheuttaman/mahdollistaman materiaalisen hvyinvoinnin aiheuttama onnellisuus jne. jne.).
Hyvää työtä joka tapauksessa, ja hyvä avaus keskustelulle.
Ilmoita asiaton viesti
No joo, korrelaatio ei ole kausaatio. Mutta ehkä voisi sanoa, että enintään vaikuttaa tuon selitysasteen verran?
Ilmoita asiaton viesti
Ja voi sanoa, että jotkut tekijät taustalla saavat aikaan sen, mitä tilastot näyttävät todeksi. Siitä voi keskustella, mikä on luontevin selitys, ja aiheuttaako jokin suoraan jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Voisi myös tutkia miten päättäjien ihonväri vaikuttaa kansan onnellisuuteen. Luokiteltaisiinko moinen tutkimus rasismiksi? Apurahoja tuskin ainakaan irtoaisi.
Kiinnitin hiljattain huomiota siihen että erään Lontooseen sijoittuvan tv-sarjan mukaan on soveliasta kutsua kaikkia ei-valkoisia ”aasialaisiksi”. Johtuneeko siitä että oikeilla aasialaisilla on hyvä maine ainakin työntekijöinä ja opiskelijoina?
Ilmoita asiaton viesti
Tarkkaan harkittuani (Juho Laadun viestiä miettien) lisäsin kysymyskerkit näiden korrelaatioiden otsikoihin.
Kun jäätelönsyönti korreloi hukkumiskuoleminen kanssa, niin eihän korrelaatio tarkoita aina kausaalisuutta. Vaikken nyt tässä sitä ”kesää” löydäkään, joka hiukka nostaa kristillisyyden kulmakerrointa ja laskee islamin kulmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse uskoisin, että kristillisen maan onnellisuus olisi yhtä heikko kuin islamistisen maan onnellisuus. Kristillisiä maita ei maailmassa kuitenkaan onneksi ole, vaan maat, joissa kristinusko esiintyy valtauskontona, ovat oikeasti sekulaareja yhteiskuntia, joissa uskonto ei määritä lainsäädäntöä.
USA ja Irlanti näyttäytyvät ”kristillisinä” valtioina, joissa uskonnon vaikutus lainsäädäntöön hyväksytään sellaisenaan.
Ilmoita asiaton viesti
Huh, piti ihan tarkistaa, että olinko käyttänyt sanontaa ”kristillinen maa”. Enpä ollut (-; Toki silläkin voi tarkoittaa monenlaisia valtioita, kuten enemmistöltään kristittyjen maata tai kristillisen kulttuuripiirin maat vaihtoehtona teokraattiselle kristilliselle maalle.
USA:ssa ei ole valtionkirkkoa ja sen perustajat vierastivat katolista teokraattista valtiota, näin olen käsittänyt. Vaan toki siellä uskonnolla on vaikutusta politiikkaan ja lainsäädäntöön.
Ilmoita asiaton viesti