Pandemian päätyttyä

Nythän koronapandemia on ilmoitettu päättyneeksi, joten korona on menettänyt lähes kaiken uutisarvonsa. Niinpä saattaakin olla sopivaa esittää jotain käppyröitä entisestä pandemiasta blogissa.

Kuvassa 1 näkyy rekisteröityjen tartuntatapausten ja koronan kera kuolemien päivittäinen kehitys globaalissa tilastossa. Omikronaalto näkyy molemmissa kuvaajissa vuodenvaihteen 2021-22 tietämissä. Sen jälkeen on rekisteröidyt tartunnan laskeneet nypykkäästi ja kuolemat sileäviivaisemmin. Nyt tässä kesän aikana on vähän ollut nousuakin. Tartunnat ovat omikronaaltoa edeltäviä huippuja korkeammalla ja kuolemat varsin matalalla tasolla pandemia-aikaan verrattuna.

Jokin tai jotkin tekijät ovat ilmeisestikin vähentäneet koronan tappavuutta, mutta se kyky ei ole sentään kokonaan kadonnut. Veikkaan merkittävimmäksi tekijäksi uusia virusvariantteja, jotka pyrkivät säilyttämään jatkuvuutensa entistä tehokkaammin. Tämä taas on todennäköisempää, jos isäntä ei kuole ainakaan kovin nopeasti.

Kuvaan 2 pyrin saamaan esille koronarokotuskattavuuden ja koronan kera kuolemisten korrelaation.  Tuolla käyttämälläni aineistolla tulos on melko lailla vesiperä. Korrelaatiota ei ole. Kuvaajaan merkitsin joitakin alueita mielenkiinnosta. Koko maailma on sinänsä melko keskellä koko pistejoukkoa, mutta kun y-akseli (ordinaatta-akseli) on logaritminen, niin se vähän vinouttaa kuvaa.

Peru ja Haiti ovat molemmat Amerikkaa, mutta niillä on iso ero sekä rokotekattavuudessa että rekisteröidyissä koronan kera kuolemissa. Voodoon osuus jää minulle tuntemattomaksi, mutta kun isoin osa vähäisen koronakuolleisuuden maista on Afrikassa ja Haiti on varsin afrikkalainen väestöltään, niin enköhän saa rasistileiman, kun arvelen, että genetiikkakin on vaikuttamassa. Peru taas on intiaanivaltio ja intiaanit eivät olleet kovinkaan immuuneja eurooppalaisten maahantulijoiden levittämiin tauteihin nähden. Että taas epäilen geenien vaikutusta.

Kiina taas on korkean rokotuskattavuuden maa, jossa koronan kera ei juuikaan kuolla, vain 4 ihmistä miljoonasta. Tämä taas kaataa aika tehokkaasti ne salaliittoteoriat, jotka väittävät, että rokotteethan ne tappavat ihmisiä. En silti väitä, että Kiinan hyvä tulos johtuisi kiinalaisten rokotteiden ylivertaisuudesta, vaan kyllä se eristyspolitiikka taitaa selittää aika paljon.

Suomi on kuvassa mukana ihan jo siksi, että lukijanikin ovat pääosin suomalaisia. Meillä on onnistuttu kohtuullisesti, rekisteröityjä koronan kera kuoleita on 902 miljoonaa asukasta kohti. Japani taas on tunnetusti iäkkäiden ihmisten maa, mutta se on selvinnyt selvästi Suomea paremmin. Ehkä saarivaltioilla on joitain etuja puolellaan? Ikäihmisten kuoleminen koronaan ei kuitenkaan ole ihan välttämättömyys kuitenkaan, näin päättelisin Japanin tuloksesta 261/miljoona.

Osa maiden välisistä eroista johtuu varmaankin tilastointitapojen erilaisuudesta. Jos äärimmäisen lievä korona olisi kaikilla, kaikki kuolleet olisivat koronakuolleita alkutilastoinnissa. Jos taas ketään ei testata, kukaan ei kuole koronaan tilastojen mukaan.  Sitten tässä käyttämässäni tilastossa ei ole poistettu ennen rokotteiden jakelua tapahtuneita kuolemantapauksia. Joissain maissa tuosta voinee tulla isohkokin virhe, mutta ainakin Suomessa koronakuolemat ovat olleet paljon yleisempiä rokotteiden jakeluaikana kuin ennen sitä, joten virhettä ei paljoa ole tästä syystä, kun roketekattavuuden ja koronakuoleman korrelaatiota haettiin. Lisääntynyt kuolleisuus johtunee pääosin helpotetuista rajoituksista, jolloin virukset ovat päässeet paremmin leviämään.

Täytyy sanoa, että onneksi pandemia on päättynyt.

Kirjoittajalla ei ole lääketieteellistä koulutusta, mutta hän on aikoinaan pitänyt puoskari-palstaa Potkuri-lehdessä.