Rikkialbedospekulaatio ilmastosta
En ole ihan varma, olenko ihan kirjoittanutkin julki, etten enää kirjoita ilmastojuttuja tänne, mutta syön nyt sitten sanani, jos olen tuollaista luvannut. Kun minulla on oma, pääosin ilmastoaiheinen blogi, niin ei ole ollut paljon tarvettakaan kirjoitella aiheesta tänne Puheenvuoroon. Nyt kuitenkin spekuloin sikseen reippasti, että olettaisin täältä saavani nopeasti kommentteja spekulointini virheistä ja ehkä osumistakin.
Siis: kun mm. laivojen rikkipäästöjä ilmakehään on vähennetty, ilmasto ja meretkin ovat lämmenneet pilvisyyden vähenemisen vuoksi. Laajemmin spekuloituna Roskasaitilla (Linkki).
On tässä poikkeuksellista osaltani sekin, että tämä on jo toinen blogiavaus samana päivänä.
Ilmoita asiaton viesti
Naturessa oli juttua tuosta kesän alussa, että tosiaan lämmittävästi tuo vaikuttaisi.
https://www.nature.com/articles/s43247-024-01442-3
Ilmoita asiaton viesti
No, spekulaationi sai vahvan vahvistuksen, vaikka samalla toki herää epäilys, että olisinko kuitenkin nähnyt tuosta jo aiemmin jotain tietoa ja sitten osittain unohtanut sen ja nyt ikäänkuin keksinyt sen itse uudestaan (-; En luota omaan muistiini.
Kiitos joka tapauksessa linkistä.
Ilmoita asiaton viesti
Voi hyvinni olla, että tuo on jostain tullutkin vastaan. On siitä mielestäni suht paljon puhuttu. Ja jo ennen päästörajoituksiakin. Itsekin olen ollut >10 vuotta sitten tekemässä tämmöstä tutkimusta: https://acp.copernicus.org/articles/13/12059/2013/acp-13-12059-2013.html
Joka tapauksessa oikeilla jäljillä olet.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siis kuitenkaan olisi kovin suuri tuo rikin vähentämisen merkitys pilvisyyteen. Kun vielä se pilvien väheneminen on ilmeisesti alkanut jo aiemmin kuin nuo rikkirajoitukset laivojen polttoaineissa.
Merestähän nousee luontaista mm. DMS-kaasua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dimethyl_sulfide
Olisiko noissa luontaisissa aerosolinmuodostajissa sitten tapahtunut isompi muutos? Se ei ehkä olisikaan ihmisen ilmastopäästöistä johtuvaa?
Ilmoita asiaton viesti
Eipäs ole kovin runsaasti palstan ilmastoasiantuntijat kommentoineet. Jos ajatellaan kokonaisuutta, niin tämähän selittäisi mm. professori Jyrki Kauppisen havainnot/laskelmat sinänsä oikeahkoiksi, mutta ei kuitenkaan nollaisi CO2-lisäyksen merkitystä ilmastossa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt tässä siis ollaan varsin lähellä sitä, että ilmastonmuutoksen ristiriidat on taputeltu ja asian on riittävästi mallinnettavissa. Ihmistekoisten päästöjen kaksisuuntainen vaikutushan on malleista tähän saakka ilmeisestikin puuttunut.
Lisäys 27.8 klo 7:40: Tämä tulkinta on nyt menettänyt painoaaan, kun palstan asiantuntijat ovat selventäneet tilannetta. Kuvastaa kuitenkin spekulaationa ”tavoitetta”.
Ilmoita asiaton viesti
Olen hieman selvittänyt asiaa huhtikuussa julkaistussa artikkelissani:
https://scienceofclimatechange.org/wp-content/uploads/Olilla-Record-Temperature-2023.pdf
Diamond (2023) päätyi arvioon säteilypakotteena globaalisti noin 0,1 W/m2 ja Rantanen & Laaksonen päätyivät vieläkin pienempään arvoon; ei siis käytännössä globaalia vaikutusta.
Olen täälläkin kirjoittanut muutamaan kertaan CERES-mittauksiin perustuvasta tiedosta, että auringonsäteilyn absorptio on 2000-luvulla kasvanut lähes 2,0 W/m2, jota voi verrata CO2:n säteilypakotteeseen 2,16 W/m2 vuoteen 2019 mennessä. Tämä tuntuu olevan monelle ilmastotutkijalle myrkkyä, kun se on suurella todennäköisyydellä luonnon omia tekosia. Olen aivan varma, että maailmalla on useitakin tutkijaryhmiä, jotka selvittävät, että eikö sitä saataisi väännettyä ihmisestä johtuvaksi. Olemattomaksi kun sitä ei enää millään saa.
Ilmoita asiaton viesti
Entä millainen on näkemyksesi tästä Riston blogissaan esiin nostamasta Nikolovin ja Zellerin tutkimuksesta ja tuloksesta, jonka mukaan albedon/pilvisyyden alenemisesta johtuva lyhytaaltoisen auringonsäteilyn lisä riittäisi yksinään selittämaan viime vuosikymmenten lämpenemisen, ilman hiilidioksidiakin?
Nikolov & Zeller, Geomatics 2024 https://doi.org/10.3390/geomatics4030017
Ilmoita asiaton viesti
Helppo vastaus, kun olen julkaissut asiasta jo muutaman aartikkelin alkaen vuodesta 2020. Viimeisin artikkelini on linkitetty edellisessä.kommentissani.Minulla on siis sama tulos, mutta olen ollut asialla jo muutama vuosi aikaisemmin. Vuoden 2023 korkeat lämpötilat selittyvät täysin tällä ilmiöllä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Näitä olisi hyvä saada kootuksi ja nostetuksi esille laajemmin luetuilla foorumeilla ja sivustoilla, esim WUWT, Climate etc. Meikäläisen asiaosaaminen ei valitettavasti siihen riitä.
Ilmoita asiaton viesti
”The span of the estimates is large, from 0.02 to 0.60 Wm-2.”
https://www.nature.com/articles/s41612-024-00582-9
Siellä siis on joillakin korkeampiakin arvioita.
Ilmoita asiaton viesti
Jääskeläiselle. Hyvä että huomasit oikeat lukuarvot. Olen siteerannut väärin tuota ylärajaa tuossa tutkimuksessa eli se ei ollut 0,06 vaan 0,6 W/m2. Vaihteluväli ja tarkkuus on siis suuri eri tutkimuksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten meille nyt käy jos lämpötilan nouseminen ei lisääkkään ”kosteutta” ilmassa vaan se peräti vähenee?
Ilmoita asiaton viesti
Kosteus lisääntyy (vaikkei suhteellinen kosteus välttämättä ihan vakiona pysykään), mutta ilman pisaranmuodostusta aloittavia aerosoleja se ”vesipirulainen” pysyy ylikylläisenä ilmakaasuseoksessa, eikä tee pilviä.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän se rikki sitten dumpataan meriin. Että semmoinen oli taas tämä hölmölän direktiivi. Enemmän haittaa kuin hyötyä ympäristölle. Vaan tähänhän on jo ilmaston vastaisen taistelun myötä totuttu.
Ilmoita asiaton viesti
Ai niin, rikkiputsareista? Jos se mereen työnnetty rikki ravintoketjuissa tekee kiusaa merellisille aerosolien muodostajille, niin sitten se voisi näin mutkan kautta olla vaikuttamassa pilvisyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tähän mennesä tulleista kommenteista. Niiden pohjalta näyttääkin nyt vahvasti siltä, että varsinkini laivojen ilmakehään menevien rikkipästöjen vähentäminen ei selitä koko pilvien vähemistä, jos vaikka onkin rikkana rokassa. Luontaiset rikkipäästöt voivat toki nekin vaihdella, tältä osin asia on minulle vähän epäselvä.
Vaan pilvien (pilvisyyden) väheneminen on melko iso tekijä merien ja ilmaston lämpenemisessä, siis pintaan tulee enemmän auringon valoa. Sekin vähän epäselvää, että voiko siinä olla joku muu juttu kuin aerosolien vähäisyys, mikä sitä selittäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Nikolov ja Zeller kirjoittivat: ”Therefore, climate research should focus on deciphering and quantifying the physical processes controlling the albedo dynamics of Earth and particularly that of clouds. The current available evidence points toward cosmic forcings such as galactic cosmic rays, solar interplanetary magnetic fields, and solar wind interreacting with the Earth’s global electric circuit as likely drivers of the cloud variations.” Eli viittasivat Svensmarkin ym. teorioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimuksestra kopioituna ja suomennettuna: ”Nämä tulokset osoittavat, että TSI itsessään on melko heikko ilmaston aiheuttaja vuosikymmenen aika-asteikolla. Siksi ilmastotutkimuksen tulisi keskittyä Maan ja erityisesti pilvien albedodynamiikkaa säätelevien fyysisten prosessien tulkitsemiseen ja kvantifiointiin. Nykyiset saatavilla olevat todisteet viittaavat kosmisiin pakotteisiin, kuten galaktisiin kosmisiin säteisiin, auringon planeettojen välisiin magneettikenttiin ja aurinkotuulen vuorovaikutukseen Maan globaalin sähköpiirin kanssa, todennäköisinä pilvien ja albedon vaihteluiden aiheuttajina”
Tuohon aioin myös ottaa kantaa ja siksi lisäisin yhden mahdollisen albedo/pilvisyysmuuttajan eli tuolta hepoasteilta lähtevän suola/lämpökierron joka aiheuttaa ilmakehässä energiavaihteluita noustessaan kumpuamisalueilla pintaan synkronissa menneisiin aurinkoaktiivisuustasoihin.
Ilmoita asiaton viesti