Suomen luontoa arvostetaan
Nyt liputetaan Suomen luonnolle (Linkki). Mikä ettei se ole liputuspäivänsä ansainnut, vaikka vieraslajeja syrjitäänkin yhä. Eikö monilajisuus ole rikkaus ja kaikilla oikeus elää Suomessa?
Tiedote
Seuraa Yhdysvaltain presidentinvaaleja – tilaa maksuton Vaalietkot-uutiskirje
Nyt liputetaan Suomen luonnolle (Linkki). Mikä ettei se ole liputuspäivänsä ansainnut, vaikka vieraslajeja syrjitäänkin yhä. Eikö monilajisuus ole rikkaus ja kaikilla oikeus elää Suomessa?
Peukuttaisin, mutta ”pelkään” , että bannia tulee pelkästä peukuttamisestakin….
Ilmoita asiaton viesti
Nyt nauratti tosissaan (-;
Ilmoita asiaton viesti
Mehän olemme vieraslajin edustajia tällä niemekkeellä. Olemme asuneet täällä vasta alle 10 000 vuotta. Kaikkilajit ovat täällä vieraslajeja, kun 20 000 vuotta sitten täällä ei asunut kukaan eikä mikään.
Toki nykyään pahoja vieraslajeja ovat ne, jotka ihmiset ovat tänne tuoneet tavalla tai toisella.
Kurtturuusua paheksutaan esim. Yyterin hietikoilla, mutta olisiko siellä hiekkaa ilman niitä ruusuja?
Ilmoita asiaton viesti
No, jos laji tulee omin avuin, niin eikös sitä voida kutsua myös tulokaslajiksi? Jos se tulee lentokoneella tai laivalla, niin silloin se on todennäköisemmin vieraslaji, kuten valkohäntäpeura.
Ilmoita asiaton viesti
Noin kai se luokittelu menee. Ihmisen tuomat salamatkustajatkin ovat pahoja. Jos vaikka tuuli tuo, niin ovat hyviä.
Ilmoita asiaton viesti
Kummasti vaan vieraslajit hyväksytään ajan kanssa mukaan.
Ihminen kesytti tunturipeuran ja siitä tuli poro.
Hallitsee nykyään 1/3osaa Suomen pinta-alasta ja on jopa lailla hyväksytty kulkemaan yksityisten ihmisten mailla ja pihoilla.
Esim.metsien monimuotoisuus kärsii kun poro repii kaikki koivuntaimet kulkureiteiltään.
Hyvä esimerkki,hakkautin 2 ha avohakkuun suosaarekkeeseen joka oli keskeltä erittäin kivinen ja männyn uudistaminen erittäin hankalaa.
Hyvä koivun siemenvuosi,porot söi kaikki koivuntaimet 1-2 vuotiaana.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan ole vielä keksinyt poropelottimia? Tuollaisen parin hehtaarin aitaaminenkin olisi maanomistajalle turhan kallista, satoja metrejä aitaa tarvittaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Puolet vuodesta ovat koillismaalla aidatussa ruokinnassa niin kuin lehmät navetassa.Koska lumi.
Ne mitään pelkää.
Ilmoita asiaton viesti
Supikoira, villiminkki, valkohäntäpeura, hirvikärpänen, Venäjältä muuttaneet sudet ja karhut, villisika, merimetso, täplärapu, tappajakotilo, jättiukonputki, lupiini, onhan näitä tulleita. Kuka niillä on rikastunut?
Juurikääpä, kirjanpainaja, korona, apinarokko, influenssat…
Ilmoita asiaton viesti
Monilajisuus = lajirikkaus.
Venäjältä tulleista taitaa vain supikoira olla vieraslaji, kun sitä on ihminen auttanut muuttamaan, monet muut sieltä tulleet ovat tulokaslajeja, jos jääkaudesta aloitetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos jääkaudesta aletaan niin meillähän olisi 100%:n lajikato täällä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä palautus pin… juurille.
…
Voi mainita juuret, tästä pin… pohjasta (kai), mutta jos selitystä vaadittas sanalle… jäisipä antamatta. Erikoista.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä sitä on tavoitetta ennallistamiselle!
Ilmoita asiaton viesti
Näin siniristilipun tangossa ja ihmettelin, että mitä sitä nyt taas liputetaan. Siitäpä se sitten tuli blogikirjauskin, kun syy selvisi.
Ilmoita asiaton viesti
Taloyhtiömme on näemmä boikotoinut… tai johtuneeko siitä, ettei ole tehtävänjako selvillä eikä liehu muinakaan päivinä. Nykyaika ja bendelöivät ihmiset.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdin taas olla melkein väärässä, kun ajattelin, että tämä olisi jonkinlainen vapaaehtoinen liputuspäivä.
https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024
Ihan virallinen liputuspäivähän tämä näyttääkin olevan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin sitä kyllä minäkin katselin tässä aamusella. Virallinen liputuspäivä.
Kaunis Suomen lippu, puhdas.
Hienoa katsella.
Ilmoita asiaton viesti
Liputus on aina vapaaehtoista mattimeikäläiselle. Eri asia on valtion virastot.
Ilmoita asiaton viesti
Taloyhtiötasolla, jos liputusvastaava (huoltoyhtiö?) ei liputa virallisena liputuspäivänä, niin kyllä minä sitä pidän möhlintänä. Ei siitä nyt varmaan kuitenkaan sakkoja saa.
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 2007 kirjassa kurtturuusua pidetään erinomaisena kasvina. Ravinneköyhillä mailla estää eroosiota, joka on tärkeä ja hyödyllinen ominaisuus.
Sama juttu muuten lupiininkin kanssa, Kasvaa siellä missä mikään muu ei kasvaisi. Typetettyään maaperää muut kasvt valtaavat alaa. Espoossa näkyy hyvin miten maitohorsma lopulta voittaa kilpailun.
Meinasin muuten pyörtyä kun kävin taimimyymälässä. Jos jonkinlaista Aasiasta ja Amerikasta kotoisin olevaa vieraslajiketta oli myynnissä. Joistakin näistä tulee vielä taatusti vaikeuksia.
Noin muutoin olen sitä mieltä että vihreiden ksenofobia kanavoituu vieraskasvien vihaamiseen kun ovat päättäneet rakastaa kaikkia ihmisiä.
Ilmoita asiaton viesti
” Espoossa näkyy hyvin miten maitohorsma lopulta voittaa kilpailun.” Jaa, sehän kuulostaa aika hyvältä. Mitä itse olen katsellut, niin lupiinikasvustot vaikuttavat melko monotonisilta. Toki sama havainto sitten maitohorsmikoistakin usein.
Ilmoita asiaton viesti
Maitohorsma vaihtuu aikanaan toiseen, mm vaapukkaan (tai taitavat mennä samaan aikaan paljon). Riippuu maasta. Viimein puskevat läpi puisemmat oliot, joiden ympärille ilmaantuu omanlaistaan.
Lajikirjo (makcrokasvuston osalta) voi kasvaa ajan myötä, ja kaventua tai miten meneekään. Ei tietoa lukumääräkehityksestä. Montaa kasvia jää kuitenkin helposti, puiden alle.
Ilmoita asiaton viesti
Piti aamulla nostaa lippu salkkoon Suomen luonnon kunniaksi, mutta unohtui.
Valitettavasti sinne ei voi vetää Suomen omaa lippua näinä aikoina jolloin meillä on ympäristövastaisin hallitus koko 2000-luvulla.
Ainoa lippu jota voisin harkita on EU-lippu. Siellä ne vähät päätökset luontomme hyväksi nykyisin tehdäään.
Nyt lippu jäi ikävä kyllä kaappiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt lippu jäi ikävä kyllä kaappiin.”
Enpä sano mitään (-;
Ilmoita asiaton viesti
Sain Airistolta edelliskesänä Mustatäplätokon. Oli kovin eläväinen vaikka sen asuinalueen veden Ph-arvo poikkeaa täkäläisestä ~1 pykälän verran.
2007 nousi Naantalin Kuparivuoren ”juuresta” Kuhien mukana Liejutaskurapuja joita ei pitänyt silloin olla vielä olemassakaan tässä maassa.
myöhemmin tuli huomattua että isot, +600 grammaiset Ahvenet on oppinu syömään niitä.
Ilmoita asiaton viesti
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.53034
Nimittelevät tuota pientä liejutaskurapua vieraslajiksi. Kartan mukaan sitä esiintyy myös jo vähän sisämaankin puolella, kuten Muurlassa.
Ilmoita asiaton viesti