Synti, rasismi ja armo

Ihan alkuunsa varoitus: jos olet herkkä suuttumaan toisten mielipiteistä ja vielä ankaran antisyntinen, niin ota jotain rauhoittavaa, ennen kuin luet pitemmälle. Tästä jutusta saatat löytää persusumutusta, rasismin määrittelyn vääristelyä ja kaikenlaista syntiä. Ja kun vielä on mätäkuutakin jäljellä, niin…

Synti

Synti on lakiuskonnoissa laittomuus, ehkä vähän yleisemmin Jumalan tahdon vastainen teko. Jälkikristillisessä yhteiskunnassamme ei ihmisiä yleensä syytellä synnin teosta, vaan paheksutaan tai halveksutaan ja vaaditaan lopettamaan nekin paheksuttavat teot, jotka eivät ole maallisen lain mukaan laittomia.  Luterilaisessa kirkossa tunnustetaan synnit joka sunnuntai ja varsin tavanomaista on käsitys, että olemme kaikki syntisiä.

Sellaistakin syntikäsitystä esiintyy joillakin, että synti on muiden kuin hänen itsensä tekemää. Tällöin ihminen uskoo olevansa synnitön. Tuo uskomus saattaa muutamilla ihmisillä tuottaa asiantuntemusta toisten ihmisten tekemiin synteihin, joita sitten mielellään pyritään osoittelemaan ja poistamaan. Kutsuisin tätä uusfarisealaisuudeksi.

Rasismi

Wikipedian mukaan rasismi on rotusyrjintää etnisen ryhmän tai syntyperään liittyvän seikan perusteella. Rasismi on myös arkkipiispamme mielestä aina syntiä (Linkki). Jos ajatellaan Jeesuksen kehotusta rakastaa lähimäistä ja Raamatun luomiskertomuksen ilmentävää kaikkien ihmisten sukulaisuutta, niin kyllähän rasismissa synti haisee.

Armo

Rikoksesta tuomitun armahdus on ehkä hyvä maallisen alueen armon esimerkki. Luterilaisen kirkon synnintunnustus pohjaa armokäsitykseen, jonka armon johdosta synnit saadaan anteeksi.  Synnintunnustus nro 705:ssa mainitaan väärä, mitä ihminen ei itse näe (Linkki). Vähän kuin pyydettäisiin anteeksi niitäkin syntejä, joita ei edes tiedä tehneensä.

Antirasismi

Antirasismi vaikuttaa varsin uudelta ilmiöltä (Linkki), siis milteipä tämän vuosituhanne tuotokselta. Näin, vaikka rasismia on paheksuttukin eri tavoin tuhansia vuosia. Nollatoleranssia rasismille vaaditaan nykyään usein (Linkki). Tässä saattaa piillä ylempänä mainitun uusfarisealaisuuden vaara. Itse olen pitänyt tavoitteenani, etten olisi sen rasisitsempi kuin n-henkilöt keskimäärin. Nykyään sitä ei vaan voi esittää alkuperäisessä muodossaan, koska antirasismi ja nollatoleranssi.

Millaista sitten olisi armollinen antirasistisuus?  Voisko se olla sen myöntämistä, että kaikki ihmiset ihonväristään riippumatta ovat vähintäänkin rasistisuuteen taipuvaisia, ehkä jopa piilorasisteja?  Melko tyypillinen lausehan on: ”En minä ole rasisti, vaan ….” Se muuttuisi muotoon: ”Olenhan minäkin rasisti, kuten kaikki muutkin.”  Esimerkiksi Australian mantereen alkuperäisväestö yritti toivottaa mantereelle tuleville eurooppalaisille hyvää matkaa muualle, mutta teknologinen etumatka mahdollisti eurooppalaisille maan valtaamisen. Ei tässä siis voi olla varma, että runsas pigmentti olisi ollut estämässä rasismin esiintymistä. Valkoisilla rasisteilla vaan oli parempi teknologia.

Jos kaikki ihmiset nähdään syntisinä, se ei kuitenkaan estä parannuksen tekemistä. Niinpä kaikkien ihmisten näkeminen rasisteina ei pitäisi estää antirasistista työtä, vaan armollinen antirasismi voisi parhaassa tapauksessa estää eräitä ylilyöntejä.

Ja nyt hyvät lukijat, heittelemään kiviä (-;

Aihetta sivuavia linkkejä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi (Linkki)

https://uusitie.com/ymmarretaanko-puhe-synnista-vaarin/  (Linkki)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Synti (Linkki)