Sähköisenä, kiitos
Turun Sanomat julkaisi 8.7. netissä eli sähköisenä Esko Valtaojan kirjoituksen Kirjallisena, kiitos, johon pari päivää aihetta haudottuani kirjoitin vastauksen. TS hyväksyy vain korkeintaan 1800 merkkiä pitkät vastaukset, joten lähetin vain tyngän. Alla koko vastaus.
Otsikko: Formaatti, tallennus, presentaatio vs. sisältö
Kaikki suloisesti sekaisin. Aloitan hieman aiheen purkamista..
Ei sisällön painaminen paperille sen arvoa kovinkaan paljon enää lisää ja arvonlisäys vähenee vuosi vuodelta.
Minä taisin ostaa Kindlen jo muutama vuosi sitten enkä siitä alussa ollut niin innostunut, mutta nyt kun siihen on kertynyt muutama lehden vuosikerta ja kymmeniä kirjoja ja tallennustilasta on käytetty kai vain kymmenys ja se silti mahtuu povitaskuun, toisin kuin usea ns. pokkari, on se mielestäni varsin ehdoton.
Mainittu lehti ei ole vuosiin ilmestynyt paperisena ja silloin kuin se ilmestyi, saapui se Suomeen kai noin kuukauden viiveellä. Siirryin sähköiseen versioon ehkä noin 7 vuotta sitten ja aluksi tulostin ja nidoin sen paperille, mutta Kindle on paljon näppärämpi.
Ns. sähköiselle aineistolle voi tehdä kaikkea kivaa ja kätevää. Hakuja jne. ja esim. Kindessä kun vie kursorin oudon englanninkielisen sanan kohdalle, se näyttää e-e-sanakirjasta sanan selityksen. Nettiyhteydellä ja selaimella voi www-sivuista saada (heikkolaatuisen) suomennoksenkin.
Kindlen vaatimattoman kokoista näyttöä enemmän minua sienestäjänä harmittaa maasto-GPS:ni kolmituumainen näyttö. Paperisen maanmittauslaitoksen maastokartan koko on yli puoli neliömetriä ja sille ei kokoontaittumaton näyttö vaan yksinkertaisesti koskaan pärjää. Kyllä paperi vielä usein on ehdoton.
Laitteet ovat siis toistaiseksi rajallisia, mutta jo nyt näkyvissä olevat mahdollisuudet ovat huimat. Dan Steinbock taisi jo yli kymmenen vuotta sitten kirjoittaa oman kirjastonsa skannausprojektista asuessaan USA:ssa ja ilmeisen kyllästyneenä kirjojen kuskaukseen muuttojen yhteydessä. No, nykyään suurin osa materiaalista on joko vapaasti saatavissa netissä taikka uusien oston voi tehdä digitaalisesti. Kirjasto voi mahtua jopa taskuun tai vähintään kotipalvelimeen, joka kulkee mukana vaivattomasti ilman perävaunuyhdistelmää tai rahtilaivaa.
Sisällön arvionti taas on hyvin vaikeaa. Ehkä netissä miljoonat apinat saavat vielä vahingossa yhden Shakespearen teosta vastaavan luotua.
Kun kirjoitin vastauksen TS:n mielipideosaston ilmastohömppään, piti se jakaa kolmeen osaan. Idioottimainen tuo 1800 merkkiä.
Toisekseen TS on parempi lehti kuin HS, jonka tilausta en enää uusi elokuussa.
Ilmoita asiaton viesti
TS:n nettiversio on aika aneeminen. Vastausten ennakkotarkastus tappaa aika hyvin keskustelun eikä linkkejäkään saa laittaa. Pari kertaa olen lähettänyt ihan informatiivisen ja (lähes) mielipiteettömän viestin ja niitä ei ole julkaistu. Sekin tappaa keskustelua. Ja siten siellä on ”kuumista” aiheista ihan tyhjänpäiväistä huutelua esillä.
Kaikki kunnia TS:n toimittajille, mutta resurssit ovat pienemmät kuin HS:llä ja TS:ssä taitaa olla kuudes vuosi kun on meneillään tai odotetaan YT:itä. Jaksamista sinnekin.
Ilmoita asiaton viesti
Itsellä on Kobo-lukulaite ja aika pitkälle samoilla linjoilla olen. Kindleä en hankkinut, sillä se ei tue avoimia kirjaformaatteja ja ainakin ostohetkellä Kobossa oli parempi näyttö.
Sivupituus on lukijaystävällisempi, käytettävyys kirjaa parempi (Olen käytettävyyspuheita kohtaan jonkin verran skeptinen, mutten näe mitä lisäarvoa vaikeampi luettavuus voisi tässä tapauksessa tuoda).
Koska suurin osa lukemastani sisällöstä on Englannnikielistä, sanakirja on erityisen kätevä. Olen viime aikoina esimerkiksi lukenut netistä löytämiäni Lovecraftin teoksia ja niissä käytetty sanasto on aika hankalaa. Sen lisäksi on tullut käytettyä hakutoiminnallisuutta aina kun on tarvinnut lainata jotain kohtaa jostakin tekstistä jollekin.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän kuin sivukommenttina voisin todeta, että juuri Kindlen kautta on tullut vähän harkittua taas enemmän englanninkieliseen kulttuuriympäristöön siirtymistä. Tarjonta on niin rajatonta. Toisaalta kun asuu Suomessa, niin ei täältä raportoida kuin jotain hassuja turistijuttuja ja täällä tarjonta on paljon rajoitetumpaa kuin USA:ssa (Kindle Fireä ei taida vieläkään saada Suomeen ja muukin mediatarjonta on maarajoitteista muka globaagista Internetistä huolimatta).
Minun Kindlessäni taitaa olla yksi suljetun formaatin kirja. O’Reillyn myymät kirjat ovat avoimia ja samoin Linux Journalit. Jos se yksi Gutemberg-projektistakin löytyvä kirja, mutta Amazonista ilmaiseksi ostamani kirja on suljettu, ei paljon välii.
Se on aika tyhmää, että kirjastoista ei saa Kindlelle sopivia formaatteja, mutta varsin vähäistä haittaa minulle.
Ilmoita asiaton viesti
Kobossa oli muuten pocket-app, millä sai tallennettua chromesta verkkosivuja artikkeleiksi ja sitten synkata ne tuohon lukulaitteeseen. Olen jokusen tutoriaalin sillä tallentanut. Se ainakin toimii aika hyvin.
Olen jonkin verran työssä joutunut noita verkkomateriaaleja pohdiskelemaan ja minusta näyttää siltä, että niissäkin on se sama ajattelutapa, että yritetään toisintaa vanhaa uudella tekniikalla.
Olisi mukava lähteä miettimään miten joku verkkomateriaalin muoto olisi mahdollista antaa käyttäjän päätettäväksi ylipäätään. Että lukeminen olisi mahdollista siten ja niissä määrissä, kuin se itselle parhaiten sopii.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy kai ensin tarkentaa, että minulla on Kindle Keyboard 3G, Free 3G + Wi-Fi, 6″ E Ink Display. Maksoi Suomeen n. 200 € aikoinaan ja se 3G on rajoitettu amazonin kauppaan ja taisi wikipediaankin päästä. Siinä on myös ”kokeellinen” www-selain, mutta kun näyttö on mustavalkoinen ja hyvin hidas, on se nykypäivän mittakaavassa aika surkea ”tabletti”. Akkukesto on sen sijaan mahtava, nimellisesti noin kuukausi.
HTML oli alunperin ihan hyvä, dokumentteja pystyi lukemaan millä tahansa näytöllä. Sittemmin siihen on lisätty kaikkea turhaa ja jopa rikottu alustariippumattomuus. Esimerkiksi Kemiön paikallislehden sivuja ei pysty lukemaan kunnolla näytöllä, jonka vaakaresoluutio on alle n. 1400 kuvapistetta. Ei tule selaimeen vaakavierityspalkkia, jos jää alle vaaditun. Toteutettu Drupalilla kuten myös US. Aika kammottava viritys, mutta ehkä kasvaa tuotantokäyttöön sopivaksi jo muutamassa vuodessa. Sitten on idiootteja, jotka haluavat niin näyttävät sivut, että niiden toteutukseen ei riitä kuin esim. flash. Ei sitten näy mitään sivuilla, jos ei sitä flashiä ole tuettu ja miksi olisi tuettu, kun se on suurinpiirtein kaikkein suurin tunnettu tietoturva-aukko ja lähes aina rikki.
Kaikkein paras taitto-ohjelma tai oikeastaan sivunkuvauskieli, johon olen tutustunut, on LaTeX. ”Lähdekoodi” näyttää kuin siistiltä ja yksinkertaistetulta HTML:ltä ja sillä kirjoittaa vaikka minkä matemaattisen kaavan, nuotit tai muun merkillisyyden ja se tulostuu lähes aina oikein halutulle mille tahansa paperikoolle.
E-kirjalukijoiden omista formaateista puuttuvat mm. kaavojen erikoismerkit ja ne pitää tallentaa grafiikkana, joka ei sitten skaalaudu. Vakioteksti skaalautuu, mutta grafiikka ei, näyttää aika tyhmältä.
Joo, vanhoja ongelmia, jotka on jo ratkaistu, mutta aina niiden kanssa saa edelleen tapella.
Ilmoita asiaton viesti
HTML oli alunperin ihan hyvä, dokumentteja pystyi lukemaan millä tahansa näytöllä. Sittemmin siihen on lisätty kaikkea turhaa ja jopa rikottu alustariippumattomuus.
Nykyään puhutaan responsiivisuudesta, mikä on toki html5:ttä ja css3:sta sekä javascriptiä hyväksikäyttäen aika helppoa. Itse olen viime aikoina ihastellut SASS:ia, joka on lyhykäisyydessään kieli, joka tulkataan CSS:ksi.
Eli funktiot saapuivat css:n. Mahdollistaa aika kivojen viritysten tekemisen. Väänsin dynaamisen grid-systeemin vuoden alusta SASS:lla.
Vika HTML-sivuissa on mielestäni aina ollut se, että pitäisi tukea vanhoja selaimia ja että webbisuunnittelijat nakkaavat standardeilla vesilintua ja toisaalta se, että tekniikat uudistuvat hirveällä kyydillä – pari vuotta sitten tehdyt sivustot ovat kuin jotain kivikautisia jäänteitä.
Ilmoita asiaton viesti
Koskahan Elisakirjan lukulaitteen saa alleviivauksen ja sanahaun…
Minulla on 4 vuotta Galaxy Tabissa ja 2 vuotta vanhassa iPadissa niiden Kindle.
Ilmoita asiaton viesti
E-kirjojen lukulaitteet ovat sulautettuja tietokoneita, joilla voisi periaatteessa tehdä ihan samoja juttuja kuin ”varsinaisilla” tietokoneilla, mutta niiden syöttö- ja lukulaitteet sekä ohjelmistot ovat rajoittuneempia. On niitä rootattukin eli periaatteessa ohjelmistopuolella ei ole rajoituksia.
E-kirja-formaattien välisiin muunnoksiin Calibre on varsin hyvä. Siinä on eri e-kirjaformattien lukijat, mutta ei lukijalaitteiden emulointia eikä niiden karkkeja.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo vihjaisin, on tämä vain pintaraapaisua, mutta Antin innoittamana laajennan hieman.
Sähköisessa tallennuksessa ongelmat ovat moninaisia. Joskus 90-luvulla kansallisarkistossa oli tutkittu, että ASCII-formaatti on luotettavin, koska se on yksinkertaisin. Mutta miten mahtoi kansallisarkistolta käydä ASCII-grafiikka? Varmaan siltä ajalta oleva WordPerfect 4.2 -formaatissa olevan asiakirjan saisi parhaiten auki asentamalla DOS 3.3:n sekä WP 4.2:n virtuaalikoneeseen sekä syöttämällä asiakirjan lerpun näköistiedoston kautta ohjelmalle, mutta onhan niitä filttereitä.
Se sitten voikin olla suurempi ongelma, jos se asiakirja on tosiaankin lerpulla. Mikä formaatti? Ettei peräti CP/M! Entä ne ennen korppujen lopullista kuolemaa edeltäneet oudot LS120- zip- ja vaihtokiintolevyformaatit. Niitä ainakaan ei säädyllisin kustannuksin pysty enää lukemaan.
Ja sitten on se paperi. Jos painoksella ikaa on vuosia sata tai useampikin, ei suurempaa ongelmaa ole, kun vain tottuu outoon kirjasimeen, kieleen ja ajatustapaan.
Ja silti siitä paperista on haluttu päästä pois vaikka vaikeuksia on ollut vaikka kuinka ja on vähän edelleenkin. Ei me ihmiset tyhmiä olla.
Tietysti Valtaoja taisi enemmänkin tarkoittaa, että jossakin ”arvovaltaisessa” julkaisussa julkaistut mielipiteet ovat arvokkaampia kuin muut, mutta se on vain niin, että historia muistaa vain ne nykyhetkeen sopivimmat ”totuudet” ja viitattu Valtaojan kirjoitus taitaa jäädä historian tomuihin.
Se ongelma tietysti edelleen jää, kenen kirjoituksia kannattaa lukea? Niin suuri, että en viitsi edes avata. On se Valtaoja kuitenkin ihan hyvä tyyppi ja vähintäänkin kirjoittaa mielenkiintoisista asioista. Ja minäkin välillä ihan tyhmistä ja mielenkiinnottomista.
Ilmoita asiaton viesti