Vain myyvän otsikon takia
Tyypillisin valeuutisen syntytapa noudattanee Osmo A. Wiion viestinnän lakeja.
- Viestintä yleensä epäonnistuu paitsi sattumalta.
- Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.
……
Kun tuohon vielä lisätään se, että tiedotusvälineetkin kilpailevat huomiostamme, kielteiset ja teknologiavastaiset jutut myyvät hyvin ja jutun otsikkoon ja alkuun kannattaa ladata se pihvi tai kovimmat paukut, on lopputuloksena, että valhetta levitetään, kuten tänäänkin Vapaavuoron puolella kommentissa, jossa oli vain jutun otsikko ja linkki, jota laiskempi ei viitsi avata tai varsinkaan lukea kriittisesti ja tarkistaa jutun lähdetiedot.
Kauppalehden toimittajan lehtimiesetiikka on kyllä aika alhaisella tasolla. Ainoa linkki jutussa Uusi tutkimus: internet todella tyhmentää meitä on jutun kirjoitushetkellä noin 9 kuukautta vanhaan 37 € maksavaan tutkimusraporttiin, jota ei varmasti kukaan maksa ja lue. Jäljet on siis pyritty peittämään.
Kun tekee haun ”Evan F. Risko Internet Benjamin Storm” löytyy pari päivää aikaisemmin julkaistu PsyBlogin juttu Here Is What The Internet Is Doing To Human Memory, jossa kuvateksti tai ingressi ”More ammunition for those claiming that the internet is making us stupid” on ilmeisesti saanut Kauppalehden toimittajan ajatukset laukkaamaan. PsyBlog on mitä ilmeisemmin yhden miehen kirjojen myynninedistämisprojekti. Vaikka kirjoittaja on psykologi, ei blogikirjoitus ole tieteellistä tekstiä.
Varsinainen jutun lähde kuitenkin lienee neljä päivää aiemmin julkaistu ScienceDailyn juttu Cognitive offloading: How the Internet is increasingly taking over human memory, joka päättyy:
Certainly the Internet is more comprehensive, dependable and on the whole faster than the imperfections of human memory, borne out by the more accurate answers from participants in the internet condition during this research. With a world of information a Google search away on a smartphone, the need to remember trivial facts, figures, and numbers is inevitably becoming less necessary to function in everyday life.
Nettiä käyttäneet siis vastasivat tarkemmin eli lopputulos oli parempi. Jutussa ei mainita mitään ihmisten tyhmistymisestä ja aivan kuin sattumalta minäkin kirjoitin tammikuussa aiheesta jutun Muistin ulkoistaminen, tosin vähän eri näkökulmasta. On aivan ilmiselvää, että tekniikkaa hyödyntävä ihminen saa enemmän tai parempaa aikaan kuin hyödyntämätön.
Tuskin Kauppalehdessä olisi saanut palstatilaa täysin totuudenmukainen kirjoitus tutkimuksesta, joka vain vahvistaa varsin ilmeisen asian. Runsas hyppysellinen tarkoituksellista väärinymmärrystä, kieli- ja maksumuuri, jälkien piilottamista ja valkoinen näyttääkin mustalta.
Sitten jotain melkein muuta.
Eilen tuli Yle teemalta varsin raivostuttava elokuva A Moment in the Reeds. Se että se kertoi homo-suhteesta ei minua haitannut, oikeastaan vain lisäsi kiinnostavuutta erilaisuutensa ansiosta. Mutta kun ne ei tienneet mitään rakentamisesta! Tampiot käyttivät kivikautisia työkaluja, kuten vasaraa, käsisahaa ja rikkoivat kirveen terää vesakkoa kaatamalla. Edes vesuri olisi pitänyt olla.
Siis jos jotain tekee, pitää tuntea ajanmukaiset työkalut, jotka on kyllä useimmiten koneita, joissa on muu kuin lihakset käyttövoimana. Bensa-käyttöisiä tai sitten akut ladataan autosta, jos ollaan sähköttömällä kesämökillä, mutta ei sitä kädettömiksi saa heittäytyä.
Lisäys 8.7. 9:00
Jos tuo ilmiö Cognitive Offloading/Muistin ulkoistaminen kiinnostaa, niin neljä päivää Kauppalehden artikkelin jälkeen julkaistu Cognitive Offloading: How the Internet Is Changing the Human Brain antaa hieman laajempaa kuvaa. Omaa tammikuista kirjoitustani varten tein hieman taustatutkimusta ja tuossa Big Thinkin jutussa on aika tutun oloisia viitteitä.
Onneksi Suomessa julkaistaan kerran vuodessa tiedelehti nimeltä Äpy. Sieltä voi lukea vuoden parhaat tekniikan sovellukset, esim. ”könninkello digitaalinäytöllä” tai ”helppokäyttöinen 2-tahtimoottorilla varustettu hammasharja.”
Ilmoita asiaton viesti
Pitänee avata sitä elokuvaa sen verran, että mökille palkattiin ihan muka ammattimies, jolla ei kuitenkaan ollut edes omia työkaluja. Sen aidan lautojen kiinnitykseen olisin valinnut esim. https://www.taloon.com/kaasuviimeistelynaulain-bex… Sen käyttövoima on kaasu, mutta sytytykseen käytetään sähköä akusta, jonka voi ladata auton tupakansytyttimestä, kun sitä kuitenkin kuluu aika vähän.
Ihan tavallinen moottorisaha vielä, niin muita työkaluja ei sitten välttämättä olisi tarvittukaan.
Kyllä sitä omia hommia tekee käsityökaluillakin, mutta ei palkkatöitä. Tyypillisesti rakennusalan keikkatöitä tekevillä on pakettiauto, jossa on soveltuva arsenaali työkaluja, joista useat toimivat vaikka sähköä ei olisikaan tarjolla. Se on myös kätevää, että ei tarvitse sähkö- tai paineilmaletkuihin kompastella.
Ilmoita asiaton viesti
Ärsyynnyin sen verran kommentistasi, että aloin muistella ammattikouluaikoja. Toisen lukuvuoden lopulla kävimme tutustumassa pariin konepajaan, joista ensimmäisessä ei paljon tapahtunut, mutta Wärtsilän Pommilassa näin miten vetopulttiin sorvattiin M60-kierre noin 150 mm pituudelta muutamassa minuutissa. Ammattikoulussa samaan olisi mennyt vähintään koko lukuvuosi ja vähintään pari ensimmäistä olisivat menneet susina romuihin. En sitten uskaltanut ja kehdannut hakea alan töitä, mutta pääsin onneksi Wärtsilän konepajakouluun. Muuten olisin varmaan jäänyt vakituisesti tiskaajaksi.
Ammattikoulussa sorvin terät oli kaikki pikaterästä ja ne piti teroittaa itse ihan tavallisilla hiomakoneilla. Ja M10:n ulkokierre piti sorvata eikä tehdä kierrepakalla. Ammattisorvaaja nauraisi makeasti tai vetäisi pomoa turpiin moisesta ehdotuksesta ja ottaisi joka tapauksessa lopputilin. Minulle vittuilu opetuksen sijaan paljastui niin myöhään, että ei siinä ollut enää mitään tehtävissä. Konepajakoulussa sitten oli ihan kelvolliset työkalut, opetusta ja sai teoriatunneiltakin TES:n minimipalkkaa.
Ammattikoulusta jäi kuitenkin jonkinlainen trauma ja suhtaudun hyvin vakavasti siihen jos minulle yritetään tyrkyttää epäkelpoja työvälineitä. En kyllä muista kuin yhden tapauksen alan vaihdon jälkeen, kun työharjoittelupaikassa oli ihan pellemeininkiä. Sen ensimmäisen päivän olin kyllä loppuun asti.
Itse asiassa tuon toimittaja Kari Hännisen jutun tarkoitus on ihan sama. Estää käyttämästä parasta mahdollista työvälinettä väittämällä valheellisesti, että se olisi vahingollinen. Viimeisin hänen juttunsa Kauppalehdessä näyttäisi olevan tammikuulta. Toivottavasti sai potkut.
Ilmoita asiaton viesti
Lähetin Kari Hänniselle sähköpostia 8:08 ja siinä oli linkki tähän kirjoitukseen. Hänen käyttäjätunnustaan ei ole poistettu ja Linkedinissä hän on edelleen Kauppalehdessä. Veikkaisin, että on jäänyt eläkkeelle.
Minua on äskettäin ärsyttänyt lievästi pari muutakin suomalaislehden artikkelia, mutta niissä on ollut oikeat lähdeviitteet ja minun ärsytykseni on johtunut lähinnä painotus- ja tarkkuuseroista. Ihan normaalia, kun kyseessä on juttu, joka on lähinnä käännösreferaatti, joita on paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös ne Osmo A. Wiion viestinnän peruslait menneet jotenkin niin, että:
– Jos viestisi voidaan ymmärtää väärin, se myös ymmärretään väärin.
-Jos viestiäsi ei pitäisi mitenkään voida ymmärtää väärin, se silti yleensä ymmärretään väärin.
-Jos viestisi voidaan ymmärtää väärin usealla tavalla, se ymmärretään väärin kaikkein kiusallisimmalla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Niitä oli kuusi: https://kangasmedia.fi/2011/11/kertauksena-wiion-v…
Kaivoin ne esille, koska ajattelin, että niissä olisi myös se peruskaava, että viesti muuttuu koko ajan edetessään, mutta se on tietysti vanhempi juttu.
Se olisi tietysti se hyväntahtoinen tai ymmärtävä selitys Kari Hännisen toiminnalle, mutta kyllä se oli törkeämpää. Sitä ei voi edes ymmärtää ns. klikkihuoraamisena, se oli ihan selvää valehtelua ja vastuutonta journalismia.
Toivotaan että se vastuullinen journalismi -kampanja on vaikuttanut. Kun vilkuilin Hännikäisen viimeisten juttujen otsikoita, niin ne oli mielestäni aika vastenmielisiä. Tietysti nyt kun on yhden tapauksen aika hyvin tutkinut eli kerran valheesta keksitty, aina epäillään.
Ilmoita asiaton viesti