Vastaus Yrjö Rautiolle luku- ja kirjoitustaidosta

Duolingo toimii kaikissa mobiiliälylaitteissa ja selaimessa. Espanjaa aktiivisesti englanniksi opiskelevia on 22 miljoonaa.

Päivitetty 1.9. Joskus voi ärsyttää dinosaurusten, kuten Yrjö Raution ymmärtämättömyys nykymaailmasta niin paljon, että 2000 merkin raja ylittyy. Siis Hesarissa juttu Saatamme palata luku- ja kirjoitus­taitoisten harvain­valtaan.

”On pelättävissä, että meille on kasvamassa kokonaisia uusia sukupolvia, jotka eivät lue kirjoja, ja joiden kyky ajatella on siksi heikentynyt, Yrjö Rautio kirjoittaa kolumnissaan.”

Rautio unohtaa nyt, että luku- ja ”kirjoitus”taitoja on useita erilaisia sekä että eri aistien bittivuo on eri suuruinen. Näkökyky on tehokkain ja kun vielä yhdistetään siihen ääni, on tiedonsiirtonopeus kertaluokkaa suurempi kuin pelkän tekstin lukeminen.

Nykyisin useat mediasoittimet antavat mahdollisuuden nostaa videon nopeutta ja katson sujuvasti 25 % nopeutettua englannin tai ruotsinkielistä dokumenttia tms. Esimerkiksi TED talkit ovat niin selkeitä ja hyvin tekstitettyjä, että 50 % nopeutus on usein vielä sopiva. Areenan uuden soittimen kaksinkertainen nopeutus on kuitenkin käyttökelvoton. Omalla koneellani olevia videoita voin katsoa mpv:llä, jolla nopeutta voi säätää 10 % askelin ja yleensä 1,33- tai 1,46-kertainen on tuntunut sopivimmalta. Minulla on kyllä ollut aikeena tehdä ihmiskoetta itselläni, että miten suureksi nopeutta pystyy nostamaan harjoittelemalla ja hivuttamalla.

Tiedonetsinnässä tekoäly esilukee koko internetin sekunnin osissa. Linkkien avulla hyvin kirjoitetusta tekstistä voi syventää tietoaan tarpeen mukaan ja esimerkiksi wikipediassa nykyään linkin kohdalle ilmestyy tiivistelmä-popup kursorin kohdalle. Vilkaise esimerkiksi aiheeseen liittyvää Wikipedian sivua Monilukutaito. Pelkän tekstinkin lukemisesta englannin kielinen Wikipedia listaa 7 tapaa. Ehdotin kirjoituksessani Uusi lukutaito kieltenopiskelun avuksi – Anna tekoälyn opettaa kahdeksatta. Ai niin, tietosanakirjat kuolivat jo aikaa sitten.

Ehkä kuitenkin tärkein taito on englanti tai muu valtakieli. Minä opiskelen nyt espanjaa Valencian teknisessä korkeakoulussa sekä ”pelaan” espanjaa Duolingolla. Englanniksi. Duolingolla voi pelata vaikka klingonia, englanniksi. Parissa viikossa olen pelannut hieman laiskasti puoleen väliin, joten ilmeisesti jonkinlaisen perusespanjan pelaa helposti kuukaudessa. Ai niin, sanakirjat kuolivat jo aikaa sitten. Suomen ”sanakirjat” löytyvät KOTUS:n sivuilta. Ne ovat itse asiassa www-liittymiä tietokantaan.

Valenciassa on muuten todella mahtava Sagrada Familia. Kannattaa käydä katsomassa. Liikkuminen kuten Google street viewssa.

Areenasta löytyvä Dokumenttiprojekti: Bellingcat ja totuus (katsottavissa vielä lähes 2 vuotta) on hyvä esimerkki siitä, mitä monimediaalisella lukutaidolla pystyy saavuttamaan. Bellingcatin sivustolla on melkoinen määrä oppaita. Pitää niitäkin tutkia.

Julkaistuja paperisia kirjoja olen kirjoittanut reilut puoli hyllymetriä. Viimeisin ilmestyi 2010. En muista enää kuinka monta vuotta sitä ennen olin itse lopettanut paperisten kirjojen ostamisen. HTML eli www-sivut vaan ovat niin paljon parempia. Viimeaikoina olen opetellut valo- ja videokuvausta, koska niillä on joissakin tapauksissa suunnattomasti enemmän ilmaisuvoimaa kuin tekstillä.

Viime vuosikymmenellä olin vielä kiinnostunut koodauksesta. Tein mm. verkkokaupan ja virtuaalisten klusterien ohjauksen. Jälkimmäinen oli jo aika lähellä nykymuotoista pilveä, mutta ei siinä mitään orkestrointia tai muita hienouksia ollut. Kaikenlainen kielitaito on hyödyksi.

Kirja, huh, ahdistaa.

Ai niin, ensin pitää osata kontata, mutta sitten pitää kävellä ennen kuin lähtee juoksemaan. Kirja olisi kai sitä konttaamista lähinnä.

Seuraavia tarinoita ei kirjan kansien väliin taitaisi helpolla saada.

 

Lisäys: Suomalaisella WordDivellä onnistuisi espanjan opiskelu suomeksi, mutta se maksaa 9,99 €/kk kahden viikon kokeilun jälkeen. Mikrobitissä enemmän 5 kätevää sovellusta kielten oppimiseen. Duolingolla on jo yli 300 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää.

 

Lisäys 2: Haluaisin tietää minkä takia pitäisi tuntea venäjän kielinen lainasana ohrana, joka Kielitoimiston sanakirjan mukaan oli tsaarinaikaisen salaisen poliisin nimi.

Kielitoimiston sanakirjasta pitäisi kyllä siirtää Vanhan kirjasuomen sanakirjaan enemmänkin sanoja, kuten salo, koska Salo. Yhdyssanojen osana, kuten salomaa jne. se tietysti saisi jäädä.

Vai olisiko niin, että pitäisi tietää, että myös vuosina 1919 – 1939 toiminutta Suomen Etsivää Keskuspoliisia on kutsuttu joskus Ohranaksi wikipedian mukaan.

Ehkä Rautio ei puhu Kielitoimiston sanakirjan mukaista suomea vaan historiallista slangia. 

 

Rautio kirjoittaa: ”Olen kohdannut korkeassakin asemassa olevia poliitikkoja, jotka eivät tiedä historiasta juuri mitään. Monet eivät tunne edes lähihistoriaa eivätkä silloin kykene edes relevanttiin poliittiseen keskusteluun.

Keskustelimme kerran toimittaja Aarno ”Loka” Laitisen kanssa eduskunnan kuppilassa. Puheessamme esiintyi sana ohrana. ”Mikä on ohrana”? kysyi samassa pöydässä istunut kokoomuslainen eduskunnan sivistysvaliokunnan silloinen puheenjohtaja.”

 

Kuinkahan paljon minulta vei aikaa tuon ohrana-sanan selvittämiseen? Pari minuutti korkeintaan. Linkki sanakirjaan on yllä, mutta ei ihan suoraa ja sitten vain uusi selainkieleke, johon osoitteen alku fi.w ja loput täydentyy, hakukenttään sielläkin ohrana,enter ja lukea lyhyt sivu.

Entä sama kirjojen kanssa? Lähes toivotonta, ei maksa vaivaa. Kaivaa jostain vanhentuneet Nykysuomen sanakirja ja tietosanakirjasarja vain aavistuksen takia. 

 

Kolumnissa on kolme kappaletta ennen ohrana-sanaa nostona:

”En ikinä luota päättäjiin, joiden tietämys elämästä ja maailman menosta rajoittuu heidän omaan elinaikaansa.”

Siihen voisi vastata, että minä en ikinä luota kolumnisteihin, joiden… tai osaa käyttää netin perustoimintoja, sana- ja tietosanakirjaa tai osaa kunnollista suomea.

 

Lisäys 1.9.

Itse aion lukea vielä kirjoja silloin, kun siihen on kielen takia syytä. Seuraavan kirjan olen jo valinnut ja se näkyy kolmannessa kuvassa. Toivoisin että voisin lukea sen tämän vuoden aikana. Alla olevassa videossa selittyy, miten se on mahdollista vaikka olen espanjan opinnoissani hyvin alkuvaiheessa. Don Quijote on kirjahyllyssäni  toisena vasemmalta.

Videolla ei näy mitä tapahtuu, jos valitaan vain yksi sana, joka on melko todennäköistä siinä vaiheessa, kun kielitaito on sillä tasolla, että kirjan lukeminen on järkevää. Kaksiruutuisen ikkunan sijaan avautuu kolmiruutuinen ja ruudut ovat vasemmalta oikealle RAE:n sanakirja (vastaava kuin Kielitoimiston sanakirja, mutta espanjalainen), Wikipedia ja Bing-kääntäjä.

Huomaa miten samanlaisia kieliä englanti ja espanja ovat. Lehtijutun otsikossa on vain yksi pidempi sana, joka ei ole samakantainen. Espanjan opiskelu on näin alussa tuntunut yllättävän vaikealta, mutta tiedän, että kun kielen perusrakenne, arkipäiväisimmät sanat, epäsäännönmukaisuudet, omituisuudet, sanonnat ja ehkä vielä jotain muuta on minulle valjennut, on jatko helppoa ja vaivatonta.

Kielten opiskelu ilman tietotekniikan apua on hullujen tai masokistien puuhaa.

 

rkoski
Salo

IT-ammattilainen ja -kirjailija. Tehnyt aikoinaan useita Linux-levitysversioita nimillä SOT, Best, Spectra ja Lineox Linux. Julkaistuja kirjoja puolisen hyllymetriä.
Yhteystiedot: www.raimokoski.fi , www.raimokoski.com , www.lineox.net , rk at raimokoski piste com, rk at lineox piste net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu