Miten piratismi tehokkaimmin kitketään?

Piraateilla on paljon hyviä ajatuksia, mutta laiton kopiointi on silti väärin ja rapauttaa kulttuurin tuotantoa. Olen kuitenkin keksinyt mallin, jossa sekä kulttuurin kuluttajat että tekijät ovat voittajia ja laiton kopiointi olisi tarpeetonta. Koska tunnen parhaiten kirjojen tekemisen ja aika paljon myös kustantamisesta, keskityn siihen. Samat rakenteet ovat kuitenkin myös muissa kulttuurimuodoissa.

Ajatusta synnytti melko uusi lainauskorvausjärjestelmä. Lainauskorvauksia tilitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Lisätietoja sivulta http://www.sanasto.fi/oikeudenomistajalle/lainauskorvaus/ . Korvausten taso on hyvin alhainen. Kimmo Hoikkala oli löytänyt tiedon ”Lainauskorvauksen suuruus on noin 3-3,5  senttiä per lainakerta.” ( http://hermiitti.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/97941-oletko-muistanu… ). Myös hänen lauseensa ”Mielipiteenä sanon, että lainauskorvauksen tulisi lähestyä yhtä euroa, jos kirjoittamista ja kulttuuriperinnön tuottamista haluttaisiin pitää arvossaan…” toimi kätilönä.

USA:ssa, jossa e-kirjoja jo ostetaan runsaasti, ollaan jo melko lähellä ajattelemaani mallia. Siellä ei ole tavatonta, että e-kirja maksaa vain yhden dollarin. Halvat e-kirjat ovat olleet ainakin joillekin kirjailijoille kannattavia, koska niiden myyntimäärät ovat olleet huomattavasti suurempia ja ehkä keskinkertaiset tai jopa peräti huonot kirjailijat ovat päässeet esille. Tästä siis perusolettama, että myyntimäärät voisivat kasvaa paljonkin hinnan ollessa alhainen. Jatkossa esittämäni luvut ovat kuitenkin arvioita ja luullakseni lähellä oikeaa tasoa.

E-kirjojen myyntiin liittyy kuitenkin vakava ongelma nimeltä DRM (yksinkertaistaen kopioinnin esto), josta pitäisi päästä eroon. Jos kuluttaja saisi kirjan ilmaiseksi, ei DRM:ää tarvittaisi, koska ei ilmaista ole järkeä laittomasti kopioida. Ilmaisten e-kirjojen levityskanavaksi luonnikkain olisi kirjasto. Tekninen toteutustapa olisi ehkä kansallinen keskuskirjasto netissä. Jos nyt paikallisten kirjastojen www-sivujen kautta voi esimerkiksi tilata teoksia, kunhan on kirjautunut sisään. E-kirjojen lataamiseen tarvittaisiin myös kirjautuminen, jotta kirjailija itse ei neuvokkaana miehenä lainaisi itselleen lisää lainauskorvauksia automatisoidulla järjestelmällä. Kirjasto toimisi siis mallissa myös laskurina.

Kirjailijat saisivat siis palkkionsa verovaroista. Ehdottamani malli ei kuitenkaan ole mikään apuraha-tyyppinen. Se perustuisi suoraan kysyntään. Entä sitten palkkion taso? Dollarin ja Euron välillä sopisi minulle. Otan esimerkiksi viimeisimmän paperisena julkaistun kirjani ( http://readme.fi/product.php?&isbn=9789522202826 ). Sen ovh on 74 € ja sivuja n. 650. Saan jokaisesta myydystä kirjasta noin 7 – 8 €. Jos e-kirjaa lainattaisiin 7 – 8-kertaisesti, saisin 1 € korvaustasolla saman palkkion kuin nyt painetusta.

Mitä tämä tarkoittaisi kuluttajalle ja veronmaksajalle. Hän saisi 74 € arvoisen kirjan maksamalla runsaan Euron (hallintokuluja toki hieman kertyy). Yhteiskunnalle ja kulttuurille tämä olisi kuitenkin suuri edistysaskel. Kaikki kulttuuri ja tieto olisi ilmaista, vapaata ja vaivattomasti saatavilla.

On tietysti toinenkin mahdollisuus: maksullinen kirjastokortti. En ota muuten kantaa kuin, että silloin laittomalla kopioinnilla voisi saavuttaa etua ja DRM:stä luopuminen ei olisi itsestäänselvyys.

Kustantamoille tämä ei aluksi kuulosta hyvältä. Niitäkin kuitenkin tarvitaan, mutta eri tavalla. Suomessa e-painos on ymmärtänyt hyvin uudenlaisen kustantamisen idean. Sivu http://www.e-painos.fi/kirjailijalle/ kertoo, mitä uutta on luvassa kirjailijan kannalta. Oleellisin asia on suunnilleen nelinkertainen tekijänoikeuspalkkio. Mitä sitten uudenlainen kustantaja tekee ja tarjoaa kirjailijalle? Sivu http://www.e-painos.fi/palvelumme/haluatko-oman-e-kirjan/ kertoo, että kyse on lähinnä palvelusta, avusta tuottaa valmis e-kirja. Itse en taitaisi tarvita tai haluta muuta kuin kanteen grafiikan ja ehkä markkinointia.

Kirjakaupoille valitettavasti ei paljon käyttöä mallissani olisi. Tai ehkä yksi. Maksullinen e-kirjakerho.

Entä sitten muut julkaisumuodot? Lyhyesti vain huomioita, koska niissä olen vain tavallinen kuluttaja.
Video
Meillä on jo julkisen palvelun YLE ja areena on juuri samanlainen kansallinen videokirjasto kuin ehdottamani. Mainosrahoitteiset kanavat ovat olemassa, koska videossa mainostus toimii, toisin kuin kirjoissa (Ari Hakkarainen oli toiveikkaasti eri mieltä ( http://arihakkarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/94583-mainonta-… )).
Musiikki/ääni
Spotify on kuin maksullinen kirjastokortti.

Miksi piraatit eivät esitä ja aja uusia toimintamalleja, joilla piratismi tehdään turhaksi?

rkoski
Salo

IT-ammattilainen ja -kirjailija. Tehnyt aikoinaan useita Linux-levitysversioita nimillä SOT, Best, Spectra ja Lineox Linux. Julkaistuja kirjoja puolisen hyllymetriä.
Yhteystiedot: www.raimokoski.fi , www.raimokoski.com , www.lineox.net , rk at raimokoski piste com, rk at lineox piste net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu