En ole vajaaälyinen
Olen järkyttynyt. Katsoin hetken ilmeisesti ihan tavanomaista TV-ohjelmaa Suorinta reittiä Nelonen HD -kanavalta, koska kanava täytyy valita tai aktivoida ennen kuin pystyy ajastamaan siltä tallennettavia ohjelmia. Sen verran minulle selvisi ohjelman ideasta, että se on täysin tyhjänpäiväinen tai typerä ja esiintyjät olivat koko ajan äänessä ärsyttävästi ja häiritsevästi tyhjänpäiväisyyksineen, ilmeisesti jotta katsoja ei vaan ajattelisi jotain. Tyhjä pää – tyhmä olo, mainosta mukaellen.
Äskeinen linkki on Ruutu.fi-sivustolle ja sitä kautta ohjelmia pystyisi katsomaan nopeutetusti ja milloin itselle sopii, mutta en tiedä miten tallennus onnistuisi ja olisiko mainosten leikkaaminen tai hyppääminen yli mahdollista. Asun taloyhtiössä, johon tuli kaapeli-TV vuoden vaihteessa tai se otettiin käyttöön silloin. Valokaapeli on tullut talojakamoon jo ennen kuin muutin tänne vuonna 2018, mutta siltaava laite kykeni jakamaan vain 100/50 Mbps nopeudella VDSL-yhteyttä asuntoihin. Uusi silta pystyy 1 000/100 Mbps VDSL-nopeuteen ja siihen on liitetty myös antenniverkko. Ja minulla sattui olemaan tallella kaksi DVB-C HD-TV-korttia, vuodelta 2008! Ja käytettyinä ostettuja. Yhden HD-resoluutiolla lähetetyn vanhan MV-suomi-filmin olen kokeeksi leikannut oikeaan pituuteen, mutta en ole katsonut vielä sitä. On niitä TV-kortilta tallennettuja elokuvia tainnut kertyä jo pari kymmentä. Tarkistus: 35 kpl. Pientä puuhaa, jos aika käy pitkäksi..
Hieman samantyyppinen, tosin ärsyyntymisreaktio, minulle tuli muutama viikko sitten Ylen artikkelista:
Minä kuuntelen äänikirjoja hyvin harvoin, mutta nopeutan aina video-kuvaa. Koska tärkein sovellus niiden katsomiseen on selain, selaimessa nykyisin kaikki video-kuva on HTML5-formaatissa ja Chromeen sekä Firefoxiin on saatavilla sama Video Speed Controller(Chrome) -laajennos, käytän sitä. Sen avulla nopeutta voi säätää 10 % askelin rajattomasti ja oletusnopeuden voi säätää haluamakseen. Minulla se on 1.8x, josta kahdella D-näppäimen painalluksella nopeutan suomenkieliset kaksinkertaiseen nopeuteen ja kahdella S-näppäimen painalluksella hidastan englanninkieliset 1,6-kertaiseen nopeuteen. Microsoftin Edgeen en ole löytänyt yhtä kätevää laajennosta, pitäisi hankalasti hiirellä tökkiä.
Vielä reilu pari vuotta sitten nopeudet olivat aika selvästi hitaampia, koska olin enimmäkseen humalassa. Taisin englanniksi toistaa jopa vain normaalinopeudella, jos olin lähellä nukahtamista, mutta kyllä Ylen Areenasta tottuneena katsoin 1,4- – 1,6-kertaisella nopeudella jo silloinkin. Alkoholi tunnetusti hidastaa aivotoimintaa ja aloin miettimään alkoholismin, mielenterveyden ja puheen toistonopeuden yhteyttä nähtyäni Roy Anderssonista kertovan Fred Scottin dokumentin Roy Andersson: Ihmisenä olemisesta. Siinä Andersson perustelee alkoholismiaan tylsistymisen välttämisellä. Se tuli saataville Areenaan 17.4.2021, suurinpiirtein juuri silloin, kun raitistuin. Ihmisen suurin riippuvuus on aistien tuottama syöte, aistiärsykkeet. Jos sitä ei ole riittävästi, alamme hallusinoimaan ja tulemme hulluiksi. Pimeässä pehmustetussa ja äänieristetyssä kopissa jossain vanhassa kokeessa aistiharhoja alkoi esiintymään 24 tunnissa ja lisäksi ruumiinlämpöisessä vedessä jopa 8 tunnissa.
Video Speed Controllerinkin(Firefox) käyttöliittymä on varsin kömpelö verrattuna siihen, mitä on käytössä tekstiä lukiessa. Nopeutta voi säätää portaattomasti ja välittömästi. Tein taannoin pienen kokeen itselläni ja luin erään Hesarin artikkelin, joka oli myös kuunneltavissa runsaan 45 minuutin pituisena. Luin sen noin 17 minuutissa. Parissa kohdassa olisin jäänyt pohtimaan, mutta ei se haitannut tai harmittanut yhtään, että en jäänyt. Olen joskus 35 vuotta sitten hieman harjoitellut pikalukemista, skimmaamista, mutta se soveltuu ja on todella tehokasta mielestäni vain kun etsitään jotain tiettyä tarkkaa tietoa muun dokumentaation joukosta. Silloin tietysti hyödynnetään sisällysluetteloa, hakemistoa, tietokoneella hakutoimintoja jne. soveltuvasti.
Vastaavasti jos hieman pinnistän, on kyse puheammattilaisista ja esimerkiksi illan toinen, kolmas tai neljäs uutislähetys, voin korottaa videon toistonopeutta helposti 2,2-, jopa 2,4-kertaiseksi. Voidaan siis sanoa, että minulle sopivin tekstin lukunopeus on lähes kolminkertainen ja puheen kuuntelunopeus hieman runsas kaksinkertainen normaaliin puhenopeuteen verrattuna.
Jos en voisi nopeuttaa toistettua puhetta, voisin hyvinkin olla edelleenkin alkoholisti ja kenties jo kuollut.
Joskus yli 40 vuotta sitten luin pari kirjaa kokonaan uudelleen hyvin pian ensimmäisen kerran jälkeen ja kiinnitin toisella kertaa huomiota juonen kehittelyyn sekä muutenkin, miten tarina oli kerrottu. Kaunokirjallisuudesta hitaasti olen lukenut vain Pirzigin Zen och konsten att sköta en motorcyckel, tai en varsinaisesti lukenut hitaasti vaan lyhyitä pätkiä kerrallaan, joita tuli usein pohdittua laajemminkin ennen seuraavaa pätkää. Jotkut lukevat kahta tai kolmeakin kirjaa rinnakkain ja se lienee vähän samantapaista.
Ilmoita asiaton viesti
En ole aina kaikesta samaa mieltä, mutta arvostan Kosken tapaa nostaa esiin sen tapaisia asioita, joita normaalijärkiset ihmiset arkisin käytännössä pohtivat.
Emme ehkä tarvitsisi ihan kaikkia blogispekulaatioita siitä, miten jonkun tuhansien kilometrien päässä asuvan pitäisi suhtautua läheisen ydinvoimalansa jäähdytysveteen.
Ilmoita asiaton viesti
🙂 Voisin melkein olla loukkaantunut, kun rinnastat minut normaalijärkisiin, mutta en minä itseäni erityisen fiksuna pidä.
Lukunopeuteni kyllä vaikuttaisi olevan melkein 50 % nopeampi kuin tavallisesti. Ainakin jos arvioi englanninkieltä koskevien lukujen valossa, joita mainitaan Video Speed Contorollerin README.md-tiedostossa: https://github.com/codebicycle/videospeed
”The science of accelerated playback
TL;DR: faster playback translates to better engagement and retention.
Average adult reads prose text at 250 to 300 words per minute (wpm). By contrast, the average rate of speech for English speakers is ~150 wpm, with slide presentations often closer to 100 wpm. As a result, when given the choice, many viewers speed up video playback to ~1.3~1.5 its recorded rate to compensate for the difference.
Many viewers report that accelerated viewing keeps their attention longer: faster delivery keeps the viewer more engaged with the content. In fact, with a little training many end up watching videos at 2x+ the recorded speed. Some studies report that after being exposed to accelerated playback, listeners become uncomfortable if they are forced to return to normal rate of presentation.”
Lainatussa tekstissä on linkkiviitteitä, joita en viitsi kopioida. Niin ja tuon uncomfortablen lopussa korvaisin sanalla irritated.
Ilmoita asiaton viesti
Teen työkseni neuropsykiatriaa, ja olen havainnut, että ADHD-ihmiset tyypillisesti kertovat kuuntelevansa äänikirjoja n. kaksinkertaisella nopeudella.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo selittää hyvin Ylen otsikointia, jota ei sitten kuitenkaan juuri yhtään avata jutussa. Sen takia sen voi ymmärtää aika ilkeänä vihjailuna.
Ilmoita asiaton viesti
Olen Mensan netissä olleen testin aikoinaan tehnyt ja tulos oli, että ei kannata varsinaiseen testiin mennä. Mitään synnynnäistä ainakaan suurta etua minulla ei siis ole, mutta jos aivot ovat kuten lihakset, harjoituksella ja käytöllä kyvykkäämmiksi tulevat, niin sitä etua olen kyllä kerännyt paljon ja pitkään. Edisonin väitetään sanoneen keksinnöistä, että ne koostuvat 90-prosenttisesti (toinen versio oli 99 %) hiestä (transpiration!) ja vasta loput inspiraatiosta. Tarkistus-googlaus: “Genius is one percent inspiration, ninety-nine percent perspiration.”
Tuo transpiration jäi elävästi mieleen tekun opettajan kertomasta vuonna -83 tai -84, kun heti ihmettelin, että perspiration se pitäisi olla. Ehkä tuo riittää oppilaitoksista 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mensan testin kai pitäisi mitata G-tekijää, l. yleistä päättelykykyä, siinähän on pelkkiä kuvia. Kokoniashenkisestäsuorituskyvystä (täytyypä opettaa tämä sana saksalaiselle miniälleni) se ei kerro kovin paljoa.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta näissä voi ilmetä kahdenlaista ihmistyyppiä. Osa on vastaanottajia helpommin, kuin tuottajia, ts sisäisyydestä lähteviä, kunhan siellä jotain käyttövalmiimpaa.
Voisi olettaa, että kyseessä introverttiys ja extroverttiys. En osaa ottaa asioita kuitenkaan näin, enkä oikeastaan halua, koska kyse (esim tässä) havainnoimisesta, ja kyydissä pysymisestä ulkoisen viennin ja seuraamisen suhteen.
Mitä itseä tunnen, en esim pysty hahmottamaan joitain asioita, joihin ei ole jotain omakohtaista otetta. Esim lätkämatsi voi avautua aivan toisin, jos käy luistelemassa, ja yrittää lyöntilaukauksia, mitkä oikeati vaikeita.
Yleensäkin, mihin ei voi osallistua kuin vastaanottajana… aika irralliseksi jää, ja tällaisen suhteen voi minusta olla ihmisten välillä eroa, vaikka jonkin verran puhutaan siitä, että jokainen tarvitsee nähdyn ja kuullun lisäksi jotain omakohtaisempaa.
Jos et ole niin sidottu itsesti puolesta… olet valmiimpi seurailemaan. Sama on toiseen suuntaan, sillä jos jotkin asiat ovat itsellesi selkeitä, voit paukutella aika huoletta, etkä välttämättä tiedä miten muut tähän voi liittyä, ellet erikseen opetellut tätä, jolloin voit olla nopea siinäkin.
Mistä puhun… en tosiaan tiedä. Vaihtoehtoja voi olla useita.
Olen huomannut sellaista kyvykkyyttä ihmisissä, jotka eivät osaa tehdä kyvyillään oikein mitään järkevää. Tietävät puhua paljon ja hoksaavat, mutta aikaansaannoksia kun tulisi toteutta… lähinnä ahdistuvat.
Omakohtaisuuden painotuksessa ei välttämättä ole kysymys hallinnasta, vaan esim vain liittymisestä. Nämä voi sekoittaa helposti.
Ihmiset voivat olla joka suhteessa eri tavoin painottuneita, ja jos hermosto jotain autistille ominaista… erilaisuuden kirjo näkyy selkeästi. Sama lievemmin, ts painotetusti.
Törmäsin tänään youbessa tähän: https://www.youtube.com/watch?v=m_GzwxNaI_Q How a Baseball Injury Made A Genius (Savant Syndrome)
Kyseessä tosiaan erilainen tilanne. Joskus kauan aikaa sitten käynyt mielessä, että savant voisi olla tuottamuksellisesti haettavissa. Nyt syntyisi lähinnä aivopoikkeamien yhteydessä.
Savantismi on pääosin erikoisimbesillismiä, ts ei välttämättä kovin paljon nerokkuuteen viittaavaa, tai sitä kapeasti.
Näissä herää se kysymys, miten paljon ihminen voi arvioida siitä, mitä on mahdollista olla ihmisenä, ja mihin on ylipäätään järkevää opettaa itseään, koska kaikki tekeminen ja vahvistaminen vie aina jonnekkin.
NS edistys voi olla itsensä turmelemista, mutta ei tosiaan aina. Joskus maailma avautuu tällaisen kautta, ja on näin must. Siten allekirjoitan blogin sisältöä, siinä kun arvella voi.
Ei nämä tosi paljon yleisellä tasolla yllätä. Yleispiirteisyyttä ajattelen tavan erikoisuutena, vaikka siihen kuuluisi minkä verran populaa. Ilmenimisellisesti, kyse on yhden jaoteltavissa olevan tyypin tapauksesta. Tällaisen toteamiseen, ei tarvita sitä, että viittaa ympäristövalintaan, joka asettaa sopeutumista ajoittain vähän eri tavoin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä,. ehdottomasti. ADHD-ihmisten prosessointinopeus on yleensä hyvin korkea. Minulla itselläni on lievä ADD, tuntuu tutulta. Luen myös hyvin nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun olen muistellut, niin olen kahdesti oppinut hidastamaan ajatuksiani tai itseäni tai paremminkin olemaan huolellisempi.
Ensimmäinen kerta oli kai joskus alle kymmenvuotiaana, mutta se ei ollut mikään nopea prosessi. Yksinkertaistettuna opettelin ajattelemaan loppuun ennen kuin aloin puhumaan ja samalla saatoin hidastaa puhettani niin, että siitä sai paremmin selvää. Kai jotain autismin kirjon juttuja ja itseäni sen kuriin saaminen helpotti, sen verran siitä muistan.
Toinen kerta kulminoitui tässäkin keskustelussa yllä mainitun Pirzigin kirjan lukemiseen tai prosessiin, joka oli silloin hyvin pinnalla. Kirjassa pohditaan laadun olemusta, mutta minä nimittäisin sitä huolellisuudeksi. Varsinkin kun TP Niinistö on käyttänyt sitä sanaa tuoreessa NATO-keskustelussa. Elinikäinen prosessi, joka tietysti korostuu, kun ollaan tekemässä asioita, jotka eivät kertakaikkiaan saa epäonnistua edes ensimmäisellä kerralla.
Ilmoita asiaton viesti