Kukaan ei ole turvassa [koronalta], jos kaikki eivät ole turvassa?

Otsikon mukaisesti perusteltiin tarvetta jakaa koronarokotteita myös köyhiin maihin ja sitä varten perustettiin oma järjestökin, Covax. Lisäksi rikkaat länsimaat etukäteistilasivat rokotteita reilusti yli oman tarpeen ajatuksena, että saatetaan tarvita kolmaskin rokotekerta uusien varianttien takia muokatuilla rokotteilla ja/tai käyttämättä jääneet rokotteet lahjoitetaan Covaxin kautta köyhille maille. Venäjällä ja Kiinalla taas on ollut ajatuksena harjoittaa jonkinlaista rokotediplomatiaa omilla rokotteillaan.

Covaxin suurin toivo oli Intia, joka ainakin oli suurin rokotteiden tuottajamaa ennen koronan takia perustettuja uusia rokotteiden tuotantolaitoksia sekä USA:ssa että EU:ssa. Serum Institute of India ainakin oli suurin yksittäinen rokotteita valmistava yritys, mutta on tainnut senkin tuotannosta suuri osa ohjautua oman maan käyttöön varsinkin delta-variantin takia.

Perusongelma on tietysti liian pieni rokotetuotanto. Toisaalta jo nykyinenkin tuotanto on hyvin todennäköisesti pitkällä tähtäimellä liian suurta.

Our World in Datan sivulla Coronavirus (COVID-19) Vaccinations kerrotaan, että koko maailmassa koronarokotuksia on annettu jo 3,32 miljardia annosta ja päivittäin niitä annetaan nyt 33,25 miljoonaa, joka vastaa 12 miljardin vuosittaista tahtia, mutta köyhimpien maiden asukkaista vain prosentti on saanut vähintään yhden rokotuksen. Uusilla varianteilla on siis runsaasti kasvualustaa ja pitkään, vaikka rokotetuotanto edelleen nopeutuisi.

Entä sitten eläimet?

Tanskassa tapettiin jopa 17 miljoonaa minkkiä, koska löydettiin tapauksia, joissa korona oli tarttunut minkistä takaisin ihmiseen. Lisäksi minkeissä oli kehittynyt uusi variantti, jonka pelättiin olevan ihmisille aiempia vaarallisempi. Muissa maissa on yleensä vain tapettu kaikki yksittäisen minkkitarhan minkit, jos niillä on havaittu korona. Jos arvataan, että koronan takia minkkejä olisi tapettu 20 miljoonaa, ei se varmaankaan kovin paljon pielessä ole ja se sattuu olemaan kätevästi viisi kertaa niin paljon kuin ihmisiä on kuollut koronaan. Minkeille korona on paljon vaarallisempi kuin ihmisille, kuolleisuus oli Tanskassa jopa 20 prosentin luokkaa ja minkkitarhoissa korona leviää hyvin tehokkaasti, joten rajut keinot ovat kyllä senkin takia ymmärrettäviä. Lisää, IL: Professori: Tanskasta voi tulla uusi Wuhan, minkeissä mutatoitunut koronavirus on tarttunut jo 214 ihmiseen.

Muutkin eläimet voivat saada ihmisestä koronatartunnan ja yleisimmin se tarttuu kissoihin ja koiriin. Niille korona ei ole erityisen vaarallinen ja toistaiseksi tiedetään vain yksi tapaus, jossa kuolema voisi olla koronan aiheuttama. Yhtään tapausta, jossa kissa tai koira olisi tartuttanut ihmiseen koronan, ei tunneta. Luonnonvaraisista eläimistä koronaa ei ole löydetty eikä edes niitä lepakoita, joista uuden koronaviruksen arvellaan alkuaan tarttuneen jotenkin ihmisiin.

Eläintarhoissa sen sijaan koronaa löydettiin jo viime vuoden keväällä mm. tiikereistä, leijonista ja orangutangeista. Myös eläimille ymmärrettiin siis lähteä kehittämään omaa koronarokotetta ja maaliskuussa useissa tiedotusvälineissä kerrottiin, että San Diegon eläintarhassa isot apinat saivat kokeellista rokotetta.

Noin viikko sitten uutisoitiin, että Oaklandin eläintarhassakin rokotettiin eläimiä.

Oaklandin eläintarhasta kerrottiin, että heillä on tiedossa 110 eri eläinlajia, jotka voivat saada koronan. Rokotuksia tehdään eläinlääkkeitä valmistavan Zoetisin lahjoittamilla 11 000 rokoteannoksella 70:ssä eläintarhassa USA:ssa. The New York Times kirjoitti aiheesta 2.7. otsikolla Zoo Animals Are Getting Experimental Coronavirus Vaccines. Deutsche Wellen lyhyessä dokumentissa COVID-19 vaccines for animals: Will we need to vaccinate our cats and dogs? | COVID-19 Special

on suurinpiirtein samat asiat, mutta näkökulma on enemmän eurooppalainen ja venäläisestä eläimille tarkoitetusta Carnivak-Cov-rokotteesta kerrotaan melko paljon.

Paljon on eläimiä, joissa uusi koronavirus voi piileskellä.

Pitäisikö koronan kanssa vain oppia elämään?

Intialainen tai delta-variantti on ensimmäinen suuremmassa mittakaavassa Suomessa yleistynyt koronavirus, johon nykyisten rokotteiden synnyttämät vasta-aineet eivät tehoa. Etelä-afrikkalaista (beta) täällä on esiintynyt joitakin yksittäisiä tapauksia ja kolmatta huomionarvoisaa varianttia (VOC – Variant Of Concern), johon rokotteiden synnyttämät vasta-aineet eivät tepsi, brasilialainen gamma, ei täällä ilmeisesti ole tavattu lainkaan.

Ihmisen immuunipuolustus on kuitenkin kaksitasoinen. Kohtuullisen lyhyen aikaa säilyvät (yleinen arvio on 6 kuukautta) vasta-aineet ovat nopeita ja tehokkaita. Pitkäaikaisemman suojan muodostavat ns. muistisolut, jotka osaavat rokotteen tai sairastetun taudin opettamina käynnistää vasta-ainetuotannon. Vaikka em. kolmeen varianttiin nykyisten rokotteiden synnyttämät vasta-aineet eivät tehoa, osaavat muistisolut tuottaa juuri oikeanlaisia vasta-aineita. Se ei kuitenkaan tapahdu ihan heti ja tartunnan saanut voi hyvinkin saada oireita, levittää koronaa ja pahimmassa tapauksessa, jos immuunipuolustus on esimerkiksi korkean iän takia heikko, jopa kuolla. Nykyisten rokotteiden saaneille uudetkin koronavariantit ovat kuitenkin vaarallisuudeltaan jotain samaa tasoa kuin tavallinen kausi-influenssa. Siihenkin kuollaan, mutta se on harvinaista.

Suomessa ylitettiin vähän aikaa sitten 70 % raja aikuisväestön ensimmäisen kerran rokotuksissa, mutta hyvin sujuvasti raja onkin muuttunut uutisoinnissa koskemaan koko väestöä ja nyt olemme vain 61,1 % tasolla (THL, 8.7.). Pian täytyy rajaa nostaa todennäköisesti ainakin 80 prosenttiin ja selityksenä on uusien varianttien suurempi leviävyys sekä se että täysin rokotetutkin voivat levittää uusia variantteja.

Jossain vaiheessa täytyy kuitenkin todeta, että kaikki halukkaat ovat saaneet täyden rokoteannoksen, ne jotka haluavat asettaa itsensä hengenvaaraan rokotevastaisen vakaumuksen takia, heillä on siihen täysi vapaus ja kaikki koronan takia asetetut velvoittavat ja ehkä myös suosittelevat rajoitukset on purettava. Ilmeisesti tuo tapahtuisi Suomessa joskus syksyn aikana.

Toivoa vielä paremmasta

Jossain uutisvirrassa aivan äskettäin mielestäni vilahti maininta, että Pfizer-BioNTech olisi hakenut/hakemassa lupaa uusille varianteille tehdylle rokotteen muunnokselle. Jos olen unta nähnyt, se oli varmasti enneuni.

Lisäksi Walter Reedin sotilassairaalan tutkimusyksikön yleisrokote, jossa on ennakoitu kaikki elinkelpoiset koronan piikkiproteiinin mutaatiot, saattaa saada väliaikaisen käyttöluvan jo ehkä vuoden vaihteen tietämillä. I-vaiheen kliiniset testit aloitettiin huhtikuun alkupuolella. Tästä lisää kirjoituksessani Yleisrokote koronaviruksia vastaan.

Myös suomalaisten nenäsumutteena annettavan koronarokotteen pitäisi soveltua erittäin hyvin tehosterokotteeksi viruksen muuntuessa. Sitä saadaan tosin varmaankin odottaa pidempään kuin WRAIR:n yleisrokotetta. Hyvää onnea sillekin hankkeelle. Markkinoita tehosterokotteille löytyy varmasti vielä pitkään ja vaivattomin rokote ottaa kuulostaa voittajalta.