Thunder Run – Ukrainan taktiikka murtaa venäläisten puolustuslinjat
Thunder Run on melko heikosti tunnettu armeijatermi, jota tuskin löytyy tavallisista sanakirjoista, mutta käyttäjien ylläpitämässä Urban Dictionaryssä on suosituimpana melko laaja määritelmä:
”A high speed military convoy utilising heavy weapons, armoured vehicles and offensive tactics to reach a destination, most likely along a route of extreme danger. The strength, speed and intensity of the attack, coupled with the use of formidable weapons and equipment quickly overruns the surprised defending force.
The 3rd United States Infantry Division made use of the Thunder Run tactic to seize Baghdad from Iraqi forces, on the 5th of April 2003”
Wiktionaryssä on kaksi määritelmää ja tässä haettu on: ”A quick surprise penetration attack deep into enemy territory, designed to confuse and potentially break enemy lines.” ”Nopea tunkeutumishyökkäys syvälle vihollisen linjojen taakse, jonka tarkoitus on hämmentää ja mahdollisesti murtaa vihollisen puolustus.”
Termiä alettiin käyttää jo Vietnamin sodan aikana, mutta sillä tarkoitettiin silloin miinojen raivaamista. Jos historia kiinnostaa, military.comin artikkeli on suositeltava: The Original ’Thunder Run’ Was a Way to Clear Minefields. Nykyinen merkitys vakiintui vuonna 2003 Bagdadin valloituksen yhteydessä. Lisää Wikipedian artikkelissa ja YouTubessa Thunder Run into Baghdad | April 2003.
En tiedä tarkemmin, mistä Simon Whistler oli poiminut venäläisen sotilaan sitaatin ilmeisesti Harkovan ympäristön takaisinvalloituksen aikana, mutta se on varsin kuvaava, miten tehokkaana venäläiset kokivat Thunder Runit.
Ukrainians ahead of me,
Ukrainians behind me,
and here I am about to die in the middle.
Lisäys:
Vaikka Thunder Run -taktiikkaan ei ihan suoraan liity ”puhdistus”- tai jälkitoimet, niin seuraava video kuvaa hyvin huimia etuja, kuten lähes kaikki venäläisten aseet ja ajoneuvot vahingoittumattomina. Jotkut venäläissotilaat jättivät asepukunsakin ja pötkivät pakoon siviilivaatteissa.
Tässä ei tarvita juuri lainkaan kielitaitoa.
Tähän kun lisätään vielä ukrainalaisten kyky käyttää ajantasaista tiedustelutietoa vastustajan heikoista kohdista rintamalla ja kyvykkyys toimia pimeässäkin muodostaa se sellaisen pelotteen vastustajan keskuudessa joka on omiaan aiheuttamaan paniikkia kokeneemmassakin jermussa puhumattakaan pystymetsästä revityistä joukoista.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjällä on rintamalinjaa noin 1000 km Ukrainassa. Osassa on luonnollisia puolustuslinjoja, kuten jokia, mutta silti Venäjällä on ihan liian vähän sotilaita. Eikä sitä ongelmaa voi korjata liikekannallepanolla siten kuin Venäjä on sen nyt toteuttanut. Minun mielestäni se osittainen liikekannallepano on Putinin suurin virhe sodan aloittamisen jälkeen ja se luultavasti vain nopeuttaa tappiota.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en ymmärrä joukkojen ja kaluston siirtoa Valko-Venäjälle myöskään. Jo nykyisellään Venäjä on vaikeuksissa pitkän rintamalinjan miehittämisessä. Jos he avaavat uudelleen pohjoisen rintaman sodan alkuvaiheiden tapaan, se ei voi tuottaa mitään tai ei ainakaan toivottua tulosta.
Valko-Venäjän liikekannallepano on lähinnä vitsi. Uskaltaako Lukashenka aseistaa kovin suurta massaa kansalaisia? Missä vaiheessa jaetut rynnäkkökiväärit ovat vallankumouksen aseistusta?
Ilmoita asiaton viesti
Iske ja murra tunnetaan läpi sodankäynnin historian aina kun vastustaja on kykenemätön reagoimaan eikä omaa taistelutahtoa ja taitoa. Syvään puolustukseen – jos Venäjä kykenisi sotimaan ohjesääntöjensä mukaan – tuo ei auttaisi.
Venäjä yritti samaa kohti Kiovaa helmikuussa, tunnetuin seurauksin.
Ilmoita asiaton viesti
Miten blitzkrieg ja thunder run eroavat toisistaan ?
Ilmoita asiaton viesti
Thunder runeja nykyisessä merkityksessä tehtiin 2 kappaletta Irakissa vuonna 2003 ja nyt Ukrainassa ilmeisesti useita rinnakkaisia samaan aikaan, mutta niistä on aika vähän toistaiseksi tietoa. Olen uskoakseni noin viimeisen viikon aikana nähnyt toisenkin videon, jossa oli mm. kaaviokuva muutamasta Thunder Run -tyyppisestä hyökkäyskiilasta, joilla mentiin ensin aika syvälle ja väliin jääneet alueet ”putsattiin” sitten myöhemmin. En sitä videota kuitenkaan löytänyt, koska kyse oli vain sivujuonesta tai täydentävästä tiedosta.
Varmaan aikoinaan ”historiankirjoitus” täydentää tätäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Blitzkrieg toimi oikeastaan kunnolla vain kerran, vuoden 1940 länsirintamalla jolloin sillä oli koko sotaretken ratkaiseva vaikutus. Siinä keskeisessä roolissa olivat saksalaisten useat panssaridivisioonat jotka taistelivat vastustajaa vastaan joka ei ehtinyt reagoimaan, eivät puolustautuneet syvyydessä eivätkä osanneet ja tahtoneet taistella murtautuneita panssareita vastaan. Näissä thunder runeissa on kyse jostain pataljoona-komppania -tason viritelmistä.
Tai jos suomalaista verrokkia etsii niin 1941 Osasto Lagus teki samaa…
Ilmoita asiaton viesti
Elokuvakin löytyy nimellä Thunder Run (1985), mutta kuten julkaisuvuodesta voi päätellä, siinä on kyse aika erilaisesta soveltamisesta. kun ei ole sotaa.
Kirja sen sijaan on ihan relevanttia tavaraa: Thunder Run: The Armored Strike to Capture Baghdad Paperback – November 29, 2004, 386 sivua.
Ilmoita asiaton viesti
”Thunder run” ja mitä niitä nimityksiä on, ei teorian puolelta ole muuta kuin riittävän määrä- ja laatuylivoiman kokoaminen valittuun murtokohtaan ja mieluimmin niin, että vihollinen ei sitä huomaa. Nyrkkisääntönä pidetään kolminkertaista ylivoimaa.
Käytäntö onkin sitten eri asia. Ukrainassa rintamat ovat ainakin toistaiseksi pysähtyneet sen jälkeen, kun venäläiset vetäytyivät pääpiirteisesti alueille, jotka Venäjä liitti itseensä ja jotka se näyttäisi päättäneen pitää.
”Thunder run” ylivoiman keskittäminen hyökkäykseen on nykyisen sodankäyntitekniikan johdosta osoittautunut Ukrainassa entistä vaikeammaksi sekä Ukrainan että Venäjän sotavoimille. Satelliitti- lennokki- radio- ym tiedustelu paljastaa joukkojen liikkeet jo kuljetus- ja keskittämisvaiheessa. Paljastunut joukko aseineen tuhotaan tykistöllä ja ohjuksilla jo ryhmittymisvaiheessa. Lentoasetta ei juurikaan voi ilmatorjunnan tehokkuuden takia käyttää. Näissä oloissa ei riittävää ylivoimaa kerta kaikkiaan tahdo saada taistelukykyisenä iskuvalmiiksi.
Liian heikossa hyökkäyksessä tulivalmistelu jää vajanaiseksi, asemiin kaivautuneen puolustajan taistelukyky säilyy. Panssarivaunut tuhoutuvat viimeistään muutaman sadan metrin päässä etulinjasta panssaritorjuntaohjusten tulessa. Puolustajan tykistön sulkutuli ja jalkaväkiaseiden tuli tuhoaa rynnäkköön syöksyvän jalkaväen. Miinoitus varmistaa tuhot. Hyökkäys tyrehtyy tappioihin.
Ukrainan puolella on puute venäläisiin tehoavista aseista. Esimerkiksi paljon mainostettuja Himars-ohjusheittimiä liian vähän, nykyaikaisia panssarivaunuja ei ole, suurin osa tykistöä on vaikeasti liikuteltavissa, siksi on vastatykistötulen tavoitettavissa ja tykistön ammuksia on niukasti. Ilmatorjunta-aseistusta on ukrainalaisten ilmoituksen mukaan vain 10% tarpeesta. Miehiä on kutsuttu aseisiin, mutta koulutus on puutteellista tai kesken. Taistelukykyiset joukot ovat huvenneet ja väsyneet. Nato-maiden asevarastot ovat ehtymässä. Odotellaan.
Ilmoita asiaton viesti