Voiko maksakirroosista parantua? – Onko kuiduilla väliä?

Minun on kovin vaikea uskoa ihmeisiin, varsinkin omalla kohdalla, vaikka ihan lääkäri niin väitti. Löysin kuitenkin äskettäin Hesarin artikkelin, Ihmejyvä, joka oli mennyt ohi ilmestyessään kesällä 7.7. ja jossa oli osaltaan varsin uskottava ja melko tieteellinen selitys sille, että vajaassa parissa vuodessa minulta oli hävinnyt kaikki maksakirroosin oireet. On siis syytä täydentää 17.7. julkaisemaani kirjoitusta, joka on alla. Jos olet sen jo aiemmin lukenut, voit hypätä uudeen osuuteen: Onko kuiduilla väliä.

=================== 17.7. julkaistu osuus alkaa ======================

Virallisen tiedon mukaan ei.

Maksakirroosin toteaminen jää kuitenkin lähes aina epäilyn tasolle, koska koepalan ottaminen maksasta on radikaali toimenpide, josta ei ole muuta hyötyä. Ultraäänikuvan tulkinta taas on oma tieteen- tai sanoisinko taiteenlajinsa. Joten jotain toivoa on. Siitä minulle vihjaisi ylilääkäri, jonka kanssa juttelin ollessani TYKSin Salon sairaalassa toukokuussa 2021. Lääkitykseeni kuului laksatiivivalmiste Levolac, joka on jotain erikoista sokeriliuosta, joka päästyään suolistoon on ruokana bakteereille hiivoille ja syntyy kaasua. Se taas nopeuttaa kiertoa, joka ylilääkärin mukaan estää kuona-aineiden takaisinimeytymistä. Minä ihmettelin kyllä sitä, että ensin kuona-aineita erittyy suoliston sisältöön ja sitten taas imeytyy takaisin, mutta niin se jotenkin kuulemma menee. Sitä en muista, mainitsiko ylilääkäri mitään kuiduista, mutta jos mainitsi, en olisi silloin ymmärtänyt.

Minulla on laktoosi-intoleranssi ja sillä on tässä yhteydessä merkitystä siten, että myös laktoosi on sokeri ja jos ruuansulatus ei jotain sokeria osaa pilkkoa, se tulee aika nopeasti ulos. Levolacin sokeri on sellaista, jota kenenkään ruuansulatus ei sulata. Ei minulla useita kokemuksia laktoosiripulista ole, koska intoleranssini kehittyi hyvin myöhään ja hitaasti, joten totuin varomaan sitä ja se on ohi, kun aiheuttaja on poistunut. No, Levolac ei minulle tuntunut sopivan ja vaikutti enemmänkin taudinaiheuttajalta kuin lääkkeeltä. Se on makeaa ja ehkä sen takia useat sitä sietävät, mutta minä pidän sokeria myrkkynä ja makeus on minulle merkki vaarasta, joten jätin sen pois lääkityksestäni kotiuduttuani sairaalasta.

Runsaskuituinen ruokavalio astui mukaan kuvaan vahingossa. Tavoitteena oli lisätä proteiinin määrää ruuassa, kun valmistauduin laihduttamiseen, joka taas on tehokkaimpia, jos ei tehokkain tapa parantaa maksakirroosin esiaste rasvamaksa. Soijassa on paljon proteiinia, pyöreästi 50 % kuiva-aineesta, mutta myös paljon kuitua, jonka määrä kyllä vaihtelee paljon (17 – 20,8 % tällä hetkellä myynnissä olevissa rouheissa, mutta niissäkin on ollut rajua vaihtelua johtuen kai käytetyn soijalajikkeen vaihdosta. Minä käytin lisäksi alussa hieman kalliimpaa, enemmän kuitua sisältävää Soyapetitia). Olen lisännyt soijarouhetta lihan, kalan ja maksan jatkeena yhtä paljon tai runsaastikin enemmän, mutta lisäsin sen käyttöä suunnilleen samaan aikaan, kun aloitin leivontakokeilut viime vuoden huhtikuussa (Leipäkoneella parempaa, terveellisempää ja halvempaa leipää vähemmällä vaivalla 17.4.2022 ja Ruis-vehnä-soijaleipä ja miten sen resepti syntyi 27.4.2022 ja viimeisimpänä Mahdoton terveysleipä, 14.5.2023). Viime vuoden kesäkuussa kokeilin jo leipää, jossa oli enemmän proteiinia kuin hiilihydraattia, mutta proteiinilisän mukana tuli myös samalla enemmän kuitua.

Ravintosuositusten mukainen ravintokuidun määrä vuorokaudessa on 25 grammaa. Minulla se on ollut ehkä kaksin- tai jopa kolminkertainen, mutta en ole sitä juurikaan seurannut, todennut vain resepteissäni olleiden laskelmien perusteella. Esimerkiksi uusin reseptini, jossa on käytetty vähäkuituisempaa soijarouhetta, Proteiinipuuro, sisältää 20 g kuitua noin 800 kcal annoksessa eli jos pelkästään söisi sitä 2 000 kcal verran päivässä, tulisi kuitua 50 g. Se ei kuulosta paljolta, mutta kun se tulee ulos, se on paljon. Se on jopa ongelmallisen paljon. Ongelman ratkaisuksi olen keksinyt täyttää 20 litran vesikanistereja etukäteen sillä vedellä, jota päästäisin suoraan viemäriin saadakseni kylmää vettä. Minun kylpyhuoneeni yhdistelmähanan kääntyvä pyörivä suutin puomi on sillä korkeudella, että vesikanistereita voi olla sen alla kaksi päällekkäin, joten täyttö on helppoa ja ylempi on mukavalla korkeudella nostaa, kun tyhjennän vessanpöntön noin 1½ metrin korkeudelta 540 millin kanisterin suusta lähtevällä vesisuihkulla. Noin 10 litraa riittää hyvin. Jos yrittäisin tyhjentää pöntön normaalisti, se vain täyttyisi vedellä ja ehkä onnella joskus ehkä tuntien päästä tyhjenisi. Sitä tuli monta kertaa koitettua. Kerran kun painetta oli paljon ja taisin vielä ensin virtsata erikseen, kertoi henkilövaaka, että paino oli laskenut 1½ kg vessakäynnillä. Ja kai sitä on tullut suurinpiirtein päivittäin ja arviolta yli kilo.

Ehkä läpimenoaika ei olekaan niin määräävä, jos sen korvaa erittäin runsas määrä.

Maksakirroosista voi siis ehkä parantua, jos paskantaa paljon, todella paljon.

Alla oleva on kopio 5.5.2023 julkaistusta kirjoituksesta Jäähyväiset alkoholille + epilogi

Epilogi

Eilen minulle soitti terveyskeskuslääkäri, jolta olin saanut lähetteen ultraäänitutkimukseen. Ulkomuistista: ”Ultraäänitutkimuksen tulos on tullut. Tiedättekö, on tapahtunut ihme. Olitte kuvannollisesti jo kuoleman porteilla ja nyt maksastanne ei löydy enää merkkiäkään maksakirroosista. Te olette täysin terve.” Vastasin: ”Minä kyllä luotan Duodecimin artikkeliin aiheesta ja sen mukaan maksakirroosista ei voi parantua. Minulla kyllä oli maksatulehdus, mutta ei sitten ilmeisesti koskaan maksakirroosia.”

Olin jo maanantaina, luullakseni jo kolmannen kerran tutkimuksen jälkeen, käynyt lukemassa Omakantaa, josta tallensin tiedoston ’Omakanta – Kuvantamistutkimuksen yksityiskohtaiset tiedot-3.4.2023.html’. Siitä keskeisin osuus eli Lausunto: ”Ylävatsan UÄ: Normaalikokoinen perna, ei pesäkkeitä. Normaalikokoiset munuaiset, ei pesäkkeitä, ei hydronefroosia. Maksan parenkyymi kuvautuu tavanomaista, fokaalisia muutoksia ei todeta. Ei sappistaasia, porta laskimo virtaus on normaalisuuntainen. Ei askitesta. Aortta kaliberiltaan normaali. Para-aortaalitilassa lymfadenopatiaa ei todeta. Lausuja: EL XXXX XXXX”

Olin jo muista syistä korottanut omaa, lähinnä tavoitteellista elinajanodotettani sataan vuoteen, siitä lisää varmaankin parin viikon päästä, mutta nyt voisi olla perusteltua syytä korottaa vieläkin enemmän.

Omistettu TYKS:in Salon sairaalan sisätautiosaston henkilökunnalle ja erityisesti tuntemattomalle ylilääkärille

Ystävällinen fakiirinne Raimo Koski

=================== 17.7. julkaistu osuus loppui ======================

Onko kuiduilla väliä?

Hesarin artikkelin, Ihmejyvä, sisältö saattaa olla tuttua tarinaa kauran sisältämän liukoisen kuidun, betaglukaanin terveyttä edistävistä vaikutuksista, mutta itse olin sen vähän, jonka joskus aikoinaan olin aiheesta lukenut, onnellisesti unohtanut, joten suosittelen sitä silti. Alla kuitenkin joitain poimintoja:

Kauran kuidulla, beetaglukaanilla, on poikkeuksellinen vaikutus suoliston ja verisuonten hyvinvointiin.
”Maallikon termein sanottuna, kun saat tarpeeksi beetaglukaania, huuhtelet osan kolesterolistasi viemäriin”, Mikola sanoo.
Koska kuidut eivät imeydy, ne lisäävät ulostemassan määrää ja nopeuttavat sen läpikulkua suolistossa.
Lisäksi molemmat kuitutyypit [kauran ja rukiin] vähensivät maksan tulehdustilaa sekä hidastivat painonnousua.

Betaglukaania on viljoista vain kaurassa ja ohrassa, mutta ruis on viljoista kuitupitoisin. Vehnässä taas on eniten proteiinia, mutta useimmat vehnäjauhot sisältävät terveyden kannalta vain jyvän huonointa osaa, sen ydintä.

Sairaalasta päästyäni söin melko säännöllisesti kaurapuuroa, mutta silloin se oli vain osa terveellistä ruokavavaliota enkä arvannut, miten suuri sen vaikutus saattaisi olla. Aivan äskettäin huomasin lähi-Salessa uuden tuotteen Kotimaista Kaurahiutale ja kuitu, jossa on ravintokuitua peräti 17 % ja proteiinia 14 %. Minä lasken ne yhteen ”hyötykuormaksi” ja yli 30:n olevaa määrää pidän varsin hyvänä. Tavallisissa kaurahiutaleissa vastaavat arvot ovat 10 ja 13, yhteensä ”vain” 23, kun ruishiutaleissa on 17 ja 10. Vertailun vuoksi Myllyn Paras Tumma makaroni, 7 ja 14 sekä Raision EU-avustusmakaroni, jota ei tehdä myyntiin, 10 ja 17 (tehty ilmeisesti ”ranskanpullajauhojen” ylijääneestä paremmasta jyvän pintaosasta, joka kai normaalisti menee vielä toistaiseksi suurimmaksi osaksi rehuksi, koska eivät älyä markkinoida sitä terveystuotteena.).

Mikä maksakirroosi on ja voiko siitä parantua?

Wikipedian mukaan: ”Kirroosi tai maksakirroosi on parantumaton maksavaurio, pitkälle edennyt maksan fibroosi,^[1] joka johtuu yleensä liiallisesta alkoholin käytöstä tai hepatiitista.” eli se on määritelty parantumattomaksi, mutta missä vaiheessa vauriot ovat niin pahat, että ne eivät parannu, onkin visaisempi ongelma. Alla olevalla klipillä rasvamaksan ja kirroosin väliin on laitettu maksahepatiitti, mutta myös maksafibroosi-nimitystä käytetään.

YouTubessa on myös videoita, joissa esitetään erilaisia parannuskeinoja vielä parannettavissa olevalle maksalle. Siinä tarkoituksessa alla oleva ei kovin paljon tarjoa, mutta on muuten varsin hyvä esitys. Siinä välivaihetta nimitetään fibroosiksi.

Klipin kuvauksesta sen jälkeen, kun on ensin huomautettu, että juurisyyn poistaminen on se tärkein:

Here are the best ways to support a healthy liver:
• Tocotrienols
• Bile salts
• Fasting
• Vitamin D
• Probiotics

Kunnollisia tutkimuksia ei ole yhdestäkään ja hyvin yleisesti mainittu kurkumiini, turmeric, on jätetty pois. Curryssa kurkuma on tärkein seosmauste ja sitä myydään myös erikseen mausteeksi aika halvalla hinnalla.

Videon kommentit ovat varsin mielenkiintoisia.

”I had end-stage liver disease cause by years of alcohol abuse. 6 years later they are taking me off of the transplant list because my liver rebuilt itself through the use of organic food, supplements, and quitting alcohol. God bless Dr Berg.”

”Update: I have completely reversed my liver cirrhosis after 15 years. I was Stage 4 near death when admitted and diagnosed in 2007.”

Vaikuttaa siis siltä, että vaikeakin kirroosi voi parantua, mutta hyvin hitaasti. Lisäravinteiden ja vitamiinien vaikutusta paranemisvauhtiin tuskin saadaan luotettavasti selvitettyä lähiaikoina, mutta minä uskon, että tutkimukset kuitujen ja erityisesti betaglukaanien terveysvaikutuksista verenkiertoelimiin ovat hyvin pitkälti päteviä myös maksan osalta.

Lopuksi

Sairaalassa sain tulosteen Duodecimin artikkelista Maksakirroosi. ”Maksakirroosi on vakava sairaus. Siinä vaiheessa, kun vatsaonteloon on kehittynyt nestettä, kirroosipotilaista melkein puolet kuolee vuoden kuluessa.” Tarkempi luku kuolleisuudesta on 41 %. YouTubesta löytyi kuitenkin paljon parempi tilastotieto: 90 % niistä, jotka lopettavat juomisen kokonaan on vielä elossa kolmen vuoden kuluttua. Juomisen lopettaminen kannattaa aina, kuten lääkäri totesi alkuperäisjulkaisun kommenteissa.

Ja jos tulee mieleen, että jatkanpa vielä juomista, mutta syön kaurapuuroa, niin kerronpa eräästä ystävästäni, joka niin tekee. Hän on minua pari vuotta vanhempi ja on käyttänyt rollaattoria jo muutaman vuoden. Kädet hänellä on vielä huonommassa kunnossa, mutta ongelma ei ole lihaskunto vaan alkoholin aiheuttamat vauriot keskushermostoon.