Asiakkaista, pysäköinnistä ja markkinoista
Viimeaikoina on lehtien mielipidepalstoilla ja muuallakin mediassa puhuttanut taas autoilu ja pysäköinti helsingissä, yleensä liittyen ”näivettymiseen” tai asiakaskatoon.
On totta että helsingin keskusta vetää huonommin kuin muiden pohjoismaalaisten kaupunkien keskustat. Mutta johtuuko se todellakin siitä ettei ole tarpeeksi subventoitua pysäköintitilaa keskustassa taikka tarpeeksi leveitä autoteitä?
Jos tilastoja katsoo niin ei. Helsingissä on autoilu itseasiassa lisääntynyt suhteellisesti. Tämä vuorossaan johtuu siitä että koronan aikana julkisilla liikkuminen väheni tuntuvasti eikä matkustajat ole vielä täysin palaneet. Ja tähän syy löytyy etätöistä. Kuitenkin edelleen valtaosa helsingin keskustaan tulijoista tulee julkisilla, kuten ovat aina ennenkin tulleet.
Helsingin keskusta on liian kauan elänyt toimistotyöntekijöiden varassa. Onhan kaupunki tälläkin hetkellä täynnä tyhjää toimistoa ja lisää vaan kaavaillaan esimerkiksi olympiaterminaalin uusi kaava. Muutoin hyvä kehityssuunta, mutta asuntojen sijasta sinne halutaan toimistotilaa, vaikka merinäköala luulisi olevan mitä erinomaisin paikka rakentaa asuntoja?
Jos haluamme aidosti tehdä elinkeinopolitiikkaa keskustan eduksi tarvitsemme sinne ihmisiä. Ja ihmisiä saadaan jos siellä on varaa asua, ja varaa on asua kun tarjontaa on tarpeeksi paljon sekä monipuolisesti. Lisäksi kysymys siitä kuinka tarpeellista pysäköintitila kaupungissa on selviää jättämällä päätös markkinoille. Saadaan samalla nähdä, ovatko pihakannet todellakin sitä mitä asukkaat haluavat, vai pelkästään parkkinormien luoma erikoisuus?
Siksi kumpaankin näihin ongelmiin ehdottaisin kahta ratkaisua:
Ensinnäkin siirrytään markkinaehtoisiin pysäköintimaksuihin ja puretaan parkkinormit. Toiseksi tehdään tietyistä kaavamuutoksista lähinnä ilmoitusasia, eli voit muuttaa toimistokiinteistösi asuntokiinteistöksi sitä mukaan kun markkinat tarvitsevat.
Näillä korjaustoimenpiteillä vapautunee runsaasti epätehokasta kaupunkitilaa käyttöön mikä oikeasti vastaa kysyntää. Keskustaan muuttaa lisää ihmisiä ja veronmaksajat eivät jatkossa subventoi pysäköintitilaa muutamalle autolle kaduilla joita voi käyttää vaikka terasseina ja istutuksina, esimerkiksi. Tai sitten autopaikkoina jos kysyntä todellakin on niin suurta.
Kuntavaalit ovat ensikeväällä ja todennäköisesti tämän asian tiimoilta kuullaan paljon puheenvuoroja, mutta sitä suuremmalla syyllä olisi tärkeä katsoa niitä kuuluisia faktoja™ eikä hyppää turhaan pelonlietsontaan mitä kautta päädytään huonoihin ratkaisuihin.
Helsinki muistuttaa yhä enemmän syöpäkasvainta. Molempien tavoite on kasvaa.
Syöpäkasvaimen metabolia taantuu ja se käyttää paljon resursseja. Ilmankos muu Suomi laihtuu.
Tilanne on sama kuin Moskovassa. Venäjän tulot syntyvät 80%:sti Moskovassa vaikka Moskovassa ei valmisteta mitään eikä siellä ole ainuttakaan öljylähdettä.
Sama juttu Helsingin kanssa. Pienteollisuusalueet muutetaan asuinalueiksi. Julkishallinto on turvonnut käsittämättömän suureksi näin pieneen maahan ja se tarjoaa paljon työpaikkoja (lommo-otsille, joille tulee lommo otsaan käteen nojaamisesta).
Kasvu tapahtuu pääasiassa ilmastopakolaisten voimin, omin voimin se ei olisikaan mahdollista.
Vihreä katoaa Helsingissä kaikkialta muualta paitsi politiikasta. Grynderien ja vihreiden poliittinen kädenpuristus, ”kaupungin tiivistäminen” eli pilalle rakentaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Karinen on mielestäni osittain väärässä kasvusta. Kaupunki tarvitsee asukkaita ja parhaiten keskustaa elävoitetään muuttamalla toimistoja asunnoiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Karinen on melko yksipainotteinen osallistuja. Tällainen on myrkkyä, jota voi olla, kunhan kompensaatio järjestyy jotenkin. Tokko sittenkään on tolkukasta sijoittautumista.
Ilmoita asiaton viesti
Karinen on tosiaan biaksella, vähän turhan paljon, että tekee hallaa niille, mitä on edistämässä. Vähän kuin Linkola, tässä mielessä.
A. On tilanteita, joissa on pidettävä puurot ja vellit selkeän erillään, ts vaalittava selkeyttä ja kirkkautta.
B. On toisaalta tilanteita, joissa sekavuutta ei tulisi turhaan karttaa, ja seka-asettautumista, vaikka on tosiaan yhtä ristiinvetämistä tavalla, josta ei voi olla tulematta mieleen keski-aikaiset kidustukseen erikoistuneet toimittajat.
*
Että joskus A, voi houkutella siihen että B, vaikka suora kieltäytyminen Bstä, ja An vaaliminen, voi tarkoittaa tilaa sille, että B, mutta oikeissa kohdin, johon ei ole ylhäältä tosi paljon sanottavaa.
Asetelma on minusta dilemmainen, näiltä tienooliepeiltä, eikä tästä osaa paljoa tosi paljoa raapustaa, edes A-lähtöisesti.
Ala ohjeistaa näissä, ja tulla tärkeämpien tielle sillä töryllä, joka on parempi olla vähän kauempana, vaikka kuvaisi todellisuutta miten satasella.
Tai kirjoita vapaasti vapaudelle se, mikä käännetään ja kääntäytyy toiselle.
*
Epäsuorasti implementoimattomat tarkoittaa tyhjää, eikä ole ongelma, vaan potentiaalia, mutta samalla myös tyhjästi otettavaa, joten voisivat olla kuin Aurinkoa, joka paistaa mahdollisena kaikille.
Jos on tosi vahvaa biasta… tulkinnat menee helposti agendoimiseksi, mutta erileirisyystulkinnan (vastaanoton) hyväksi, ja jos tietyissä vaihekohdissa yhteisyyttä syytä korostaa (mitä käsittelykontekstikin)… bias menee hakkeluksen hyväksi, jota oli tarkoitus lievittää (tuottamuksellinen skitsoismi).
Mitä on sopivuus ja reiluus, jos objektiivisuus ei ole mahdollista, tai mitä on tausta, jossa objektiivisuus on mahdollista ottaa objektiivisuutena, vailla pelkoa siitä, että tällainen merkitsee kyseenalaisen tukemista.
…
Karinen koplattu, ja maalitettu tavallaan, mutta perustellusti.
Ilmoita asiaton viesti
Et sitten ole käynyt uusilla asuinalueilla. Uusissa asunnoissa on ihan kiitettävästi ilmastopakolaisia ja talot on rakennettu niin vieri viereen että tuskin hesari mahtuu väliin.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin keskustasta puuttuu nykyään arkielämä. Kun itse aloitin Taivallahden kansakoulussa vuonna 1963, siellä oli 1500 oppilasta ja koulua käytiin kahdessa vuorossa. Likipitäen kaikki oppilaat asuivat Töölön alueella. Kavereita oli vaikka kuinka paljon ja myös kivijalkaliikkeitä, joista perheet ostivat ruokansa sekä päivittäistavaransa. Arkielämä näkyi kaupunkikuvassa kaikkine talonmiehineen, kadunlakaisijoineen y.m. Se oli sellaista ”Suomisen Ollin” stadia.
Nykyään keskusta on jonkinlainen tursimikohde museoineen ja kirkkoineen, ja Helsingin seudulla asuville paikka, johon mennään joskus raflaan tai bailaamaan. Muutoin siellä ajelevat viikonloppuisin lähinnä hipsterit potkulaudoillaan autioituneita katuja ja aukioita myöten.
Kyllä liikenteen monipuolisuuden vaaliminen kaupunkialueella on myös yksi kehitykseen vaikuttanut tekijä, kun kantakaupungista on tullut varsin autovihamielinen paikka ja sinne on hankala ajaa. Pikaisin korjaus pitäisi tehdä Hämeentien palauttamiseksi autoliikenteelle. On hölmöä pitää entistä tärkeintä sisäänajoväylää tyhjillään, jotta sitä pitkin ajaa kesällä pari fillaria tunnissa ja talvella ei niitäkään. Keskustaan on hankala löytää reittiä ja hankala päästä sieltä pois.
Ilmoita asiaton viesti
Kantakaupunki ei ole millään tavalla autovihamielinen paikka, helsinki on niitä harvoja kaupunkeja euroopassa missä edelleen sallitaan ja jopa vaalitaan läpiajoa.
Se missä olet oikeassa on, että helsingin keskustassa ei asu tarpeeksi väkeä ylläpitää paikallisia palveluita. Tähän vaikuttaa moni asia, mutta ainakin yksi on se että jossain kohtaa suomeen tuli amerikkavillitys, josta seurasi ajatus, että lapsiperheen pitää asua jossain kaukana keskustasta. Sieltä sitten autoillaan keskustaan töihin ja takaisin.
Kuten tekstissä kirjoitin, stadiin tarvitaan taas asukkaita. Ja jotta siellä halutaan asua pitää se ensisijaisesti olla edullista ja myös turvallista sekä viihtyisää. Jos kaikkialla on meluhäiriöitä autoteistä se ei ole kumpaakaan.
Toinen mitä en maininnut tekstissä on ostoskeskukset, niitä on kaavailtu aivan liikaa PK seudulle ja etenkin helsinkiin viimevuosina
Ilmoita asiaton viesti
Tähän vaikuttaa moni asia, mutta ainakin yksi on se että jossain kohtaa suomeen tuli amerikkavillitys, josta seurasi ajatus, että lapsiperheen pitää asua jossain kaukana keskustasta.
Että maalla asuu väkeä, ei tarkoita, että malli olisi laajasti ottaen yleishyvä.
Onko keskusta tämän hajoituksen takana, vai kuka?
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä kuka tämän takana on, toki nurmijärvi-ilmiötä taisi keskusta jossain määrin edesauttaa. Suomessa ylipäätänsä on pyritty vähän turhankin paljon pakottaa koko maata samaan muottiin, eikä antaa vaikka kaupungeille enemmän autonomiaa kehittyä kuten haluavat.
Ilmoita asiaton viesti
Diversiteetti-kortti. Okei.
Voihan sitä sovitella eri yhteyksiin, ilmaantunut kun on, ja mieluusti kaikkien käyttöön kuuluva juttu, ainakin kokeiltavaksi, ellei vähän enemmänkin, jos seuraillaan kärkeä.
Kärki, kärjenmukaisuus, että tasa-arvo säilyy. Näinkin päin, kun kerran toisinkin, koska kaksin aina kaunihimpi.
Ilmoita asiaton viesti
Olympiaterminaalin kohdalle edullisia asuntoja? Helsingin keskustaan edullisia asuntoja? Olisko jäänyt Ricardo lukematta.
Helsingissä voi lentää vielä mustan joutsen, sellainen jota suunnittelijat eivät ole tulleet ajatelleeksi. Entäs jos siitä tulee toinen Tukholma? Miten ambulanssit ja poliisiautot pääsevät liikkumaan kavennetuilla väylillä?
Menneicen sukupolvien kaukokatseinen viisaus ja suunnitteluperinne hävitetään kun tiet kavennetaan ”bulevardeiksi”, (lue: kujiksi).
Ilmoita asiaton viesti
Arvasin vähän että tuo olympiaterminaalikohta oli sen verran epäselvästi tuotu esille, että siitä saisi tämän väärinkäsityksen. En tosiaan tarkoittanut että sinne nimenomaan halpoja asuntoja, mutta ylipäätänsä asuntojen tarjonnan lisääminen alentaisi hintoja, kunhan tarjonta on monipuolista.
Hälytysajoneuvojen liikkumista haittaa pääasiassa muut autot. Lisää kaistoja rakentamalla on todettu, että tiellä on vielä enemmän autoja. Joten ehkä se ei ole paras täsmäratkaisu tähän ongelmaan?
Ilmoita asiaton viesti
Eli todetaan että kun poliisiauto tai ambulanssi ei pääse paikalle, se on autoilijoiden vika.
Ihmisiä kuolee turhaan mutta se on autoilijoiden vika. Ei esim. suunnittelijoiden jotka suunnittelevat väyliä joista ei mahdu väistymään minnekään. Ja ei muuten mahdu lumetkaan minnekään.
On rakennettu ”maailman toimivinta kaupunkia” missä ei toimi mikään kun tulee lumipyry. Fossiilisia polttoaineita käytetään rutosti kun lumet siirretään Kehän varteen tai mereen.
Toimivin kaupunkin tunnetaan kohta siitä että ambulanssia tai poliisia tai paloautoa saa odottaa pitkään.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkä luulet saavasi asunnon hinnat Helsingissä alenemaan.Sama koskee myös vuokria.
Itse muutin 30 vuotta sitten yksiöstä Nurnijärvelle.Ostin rivitalon pötkän melkein saamllani yksiön hinnalla.
Tietenkin okisi vaihtoehtina ollut pikuhiljaa Helsingissä kasvattanaan asunnon kokoa samalla alueella.Ydinkekustaan eikuminkaan normaali tuloisella ole eikä ole asiaa omistus asuntoa hankkia
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo vapautus johda kuin ongelmiin. Koko pääkaupunkiseutu on osoitus vapautuksesta. Näitä riittää, eikä juuri muuta.
…
Asutut keskustat ovat tolkullisia, siinä kun rakenne muuten täsmää.
Ilmoita asiaton viesti
Missään tapauksessa sitä ei voi pitää annettuna ja väistämättömänä että muu Suomi kuihtuu ja Helsinki lihoo.
Kysymys on melko yksinkertaisista ja pienistä toimista jotka suosivat Helsinkiä. Ihan vaikka alkaen kollektiivisopimuksista joissa paikkakunnan kalleus ei lainkaan tai vain vähän vaikuttaa maksettavaan palkkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kollektiivisopimuksethan asettavat pelkästään minimitason. Onhan PK seudulla nyt jo paremmat liksat kuin muualla suomessa?
Ilmoita asiaton viesti
Se onkin juuri yksi vääristävä tekijä. Lyön vetoa että ay-liike perustelee palkankorotusten tarvetta asumisen kalleudella pääkaupunkiseudulla.
Kun alin taso pitäisi asettaa halvimman paikkakunnan mukaan.
Käytännössä alin taso on monin paikoin samalla ylin taso koska yrittäjille tulee vaikeuksia maksaa edes alimman tasoisia palkkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Onko suomessa nyt siis liian hyvät, vai liian huonot liksat?
Ilmoita asiaton viesti
Robert onnistui olemaan ymmärtämättä koko asiaa.
Auttaisiko yhtään jos ajateltaisiin solmittavan koko EU:ta käsittävä kollektiivisopimus. Mihin kaikkeen se johtaisi. Ainakin syrjäseutujen tyhjenemiseen kuten Suomessa tapahtuukin,
Kollektiivisopimus merkitsee kapitalististen ja markkinataloudellisten lainalaisuuksien sivuuttamista
Ilmoita asiaton viesti
Karinen sen sanoo jonka olen sanonut ja aikaisemmin sanon sen taas Helsinki elää yli 90% suoraan tai epäsuoraan toisten verovaroilla siis toisten työllä,tuottavaa työtä ei juuri ole.
Ilmoita asiaton viesti
Ja tähän ei taatusti tule parannusta, Helsingissä asuva rälssi estää sen.
Julkishallinnossa on 300000 osaajaa josta saataisiin kaikki työvoima mitä ikinä Suomessa tarvitaan, mutta sekään ei vapaudu työmarkkinoille ennen kuin kaukalo on aivan tyhjä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaukalo porukkaa valitettavasti liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka niin?
Ilmoita asiaton viesti