Humallahdensilta, vaalitemppu vai jotain substanssiakin?

Vaalit ovat lähestymässä, ja Helsingin pormestaripuolue päättää palauttaa pyöräinfrahankkeen takaisin piirustuspöydälle vedoten kansalaisten palautteisiin. On syksy 2020 ja kyseessä on Ehrenströmintie Ullanlinnassa.

Kuulostaako tutulta? Niin minustakin. Yleensä nämä kauhistelut pyöräinfran laajentamista kohtaan tulevat kello kaulassa ja aina samasta osoitteesta: Helsinkiä vuosikymmenet hallinnut kokoomus. Tässä ei tosiaan kannata mennä halpaan, kokoomukselle tämä on vaaliviestintää prosessien kautta. Prosessien, joita he itse hallitsevat.

Taustaksi Ehrenströmintie oli kesäksi 2020 muutettu pyörätieksi, eli autoilla piti kiertää toista kautta. Kokeilu oli alueella asioivien sekä asukkaiden mielestä onnistunut, vaikka pyörille oli huonosti opastettu mistä piti mennä (muistan itsekin joutuneeni vahingossa jalkakäytävälle). Alue rauhoittui, ilmanlaatu ja etenkin turvallisuus parani. On myös autoilijoiden etu kun ihmiset valitsevat pyörän ja kulkevat niillä muualla kuin autojen seassa, eli kaikki pitivät.

Paitsi tietenkin jotkut tapavalittajat muualtapäin Helsinkiä, ketkä käytti tuota tietä läpiajoväylänä. Aion palata tähän läpiajoväyliin toisessa tekstissä, sillä tämä on laaja aihe. Mutta lyhyesti, Helsinki on erikoinen eurooppalainen kaupunki kahdesta syystä:

Ensinnäkin se on niemenkärjellä, mikä tuo omat haasteensa, mutta niitä on Helsinki onnistuneesti ratkonut toimivalla julkisella liikenteellä. Toiseksi Helsingin liikennepolitiikka on pyörinyt autojen läpiajon mahdollistamisen varassa, mikä on todella erikoista. Miksi ajaa niemenkärjen kautta kun on kehätiet kiertämässä?

Muissa Eurooppalaisissa kaupungeissa autotiet suunnitellaan niin, että sisään ja ulos keskustasta pääsee, mutta läpiajo ohjataan kehäteille. Tämä olisi mielestäni paras malli myös Helsingille.

Mutta miten tämä liittyy nyt sitten Humallahdensiltaan? Humallahdensillalla ei muuteta autoille pyhitettyä infraa edes osittainkaan pyörille, vaan rakennetaan jotakin uutta.

Pyöräilylle toimii sama periaate kuin autoilulle: rakenna infraa, liikennöinti lisääntyy. Mutta toisin kuin autoliikenteen suhteen, pyöräliikennettä haluamme lisää. Se edistää kansanterveyttä hyötyliikunnan muodossa, tuo asiakkaita paikallisiin yrityksiin ja aiheuttaa huomattavasti vähemmän melua ja muita turvallisuus- sekä ympäristöongelmia kuin autoilu. On useasti todettu Helsingissä, että kun pyöräinfraa parantaa, pyöräily lisääntyy tuntuvasti.

Siltahanketta voi siis puoltaa tästä näkökulmasta. Mutta miksi sitä sitten vastustetaan? Jos riisuu kaikki salaliittoteorioita ja autokansan uhriutumista täynnä olevat puheenvuorot pois, niin jäljelle jää argumentti merimaiseman puolesta. Tämä on ihan pätevä argumentti. Minun vastaukseni tähän on, että tuolla paikalla oli itseasiassa aikaisemmin jo rakennelma.

Humallahden uimala rakennettiin vuonna 1919 mutta purettiin 1950. Jäljellä on toki edelleen muistolaatta kallioilla. Jos tämän baanan yhteydessä rakennettaisiin uimala takaisin? Pyöräbaanan yhteyteen laituri ja vaikka talvella avantopaikka. Voi myös miettiä jos olisi lämmitetyt pukuhuoneet. Saataisiin samaan iskuun parempaa infraa ja tilaa kaupunkilaisille, joka olisi myös palauttamassa historiaa takaisin Helsinkiin.

Itse näen siis siltahankkeen mahdollisuutena, enkä uhkana!

Robert Ellmén
Vihreät Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Sähkövoimatekniikan insinööri, vihreä aktiivi

Kuntavaaliehdokas 2025, Helsinki, Vihreät

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu