Keskustelu Kaivokadusta osoittaa, kuinka vähän liikenteestä ymmärretään
Kaivokadun autottomuuden sanotaan aiheuttavan ruuhkia, näin ainakin Helsingin kauppakamari ja Helsingin yrittäjät näkevät asian. Jos on kiinnostunut kaupunkisuunnittelusta kuulee jo kuinka hölmöltä tuo kuulostaa, mutta ei koskaan haittaa avata asiaa jälleen tähän:
Ensinnäkin, Kaivokadusta ei tehdä pelkkää kävelykatua. Jatkossa sitä kautta ajaa ratikat ja bussit sekä autolla saa tulla luolaparkkeihin. Pelkästään läpiajo kielletään ja kaksi kaistaa poistetaan.
Ruuhkia tämä ei lisää ellei kuvittele kaivokadun olevan jokin matorööri mihin autot katoavat kadunpinnalta. Kaivokatu on vain siirtänyt niitä paikasta toiseen, kuten jokaikinen autotie tekee. On geometrisesti mahdotonta sijoittaa laajoja määriä henkilöautoja kapungin keskustaan lanaamatta koko keskustaa pysäköintipaikoiksi, kuten Houstonissa tehtiin 1970 luvulla. Ei varmaan kukaan sellaista kaupunkia tahdo?
Kaivokadun sulkeminen läpiajolta on osa laajempaa suunnitelmaa tehdä Helsingin kaupungista vähemmän läpiajopaikan, ja enemmän kaupungin. Kuten monessa keskieurooppalaisessa kaupungissa, kaupunkiin on tarkoitus tulla. Siihen Helsingillä on erinomaiset edellytykset: junia monesta suunnasta, metroja, ratikoita, busseja ja lukuisia moottoriteitä. Missä Helsinki erottautuu muista kaupungeista ja on sen suurin ongelma on läpiajoliikenne.
Läpiajoliikenne ei tuota kaupungille muuta kuin melua, ilmansaasteita ja kustannuksia sen lisäksi, että se vie tilaa. Tilaa joka voisi olla niiden käytössä ketkä asuvat ja tulevat asioimaan keskustaan.
Jostain syystä Helsingin elinkeinoelämän edunvalvojat ovat päättäneet, että heidän edunvalvontansa kohde on espoolaisten autoilijoiden läpiajo-oikeus. Näin ei yhdenkään keskustan kivijalkayrittäjän tulovirtoja paranneta, mutta ainakin he pääsevät liikkeensä ikkunasta ihailemaan ohipaahtavia Audeja missä istuu yksi ihminen per auto. Ja etenkin maksamaan verorahoistaan tämän lystin espoolaisille.
Lisäksi jos haluaa pitää jalat maassa, niin maailmalla ja suomessa (huom, keskikokoisissakin kaupungeissa) on tutkittu mistä parhaimmat rahavirrat yrityksille tulevat. Autoilija saattaa tuoda isomman kertasumman, mutta keskustassa sijaitsevalle yritykselle ei ole tilaa pitää niin suurta pysäköintipaikkaa että tämä kannattaisi. Eniten rahaa tasaisella syötöllä tuovat jalankulkijat sekä pyöräilijät. Joten lienee selvä kaikille kenelle infra Helsingissä ensisijaisesti tulisi rakentaa, mikäli haluamme tehdä yritysystävällistä politiikkaa?
Olen jo aikaisemmin kirjoittanut hesariin mielipidekirjoituksen, missä totean että Helsingin yrittäjät ansaitsevat parempaa edunvalvontaa kuin Helsingin Yrittäjät. Ja nämä viimeviikkojen ulostulot ovat pelkästään vahvistaneet tuota käsitystä.
Tämä blogi osoittaa sen, kuinka vähän Robert Ellmen ymmärtää liikenteestä.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko mahdollisesti rakentavampaa kertoa, mikä on väärin?
Ilmoita asiaton viesti
Melkein kaikki on väärin. Olen aloittanut kirjoitussarjan siitä miten toimimaton kaupunki on rakennettu.
Ilmoita asiaton viesti
Siis pitäisikö rakentaa autoille läpiajokaupunkia ja se on mielestäsi toimivaa?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin pitää tehdä. Autoilun vaikeuttaminen on äärityperää puuhaa, jolle ei ole mitään perusteita. Autoilu on pian päästöntä eikä Suomen auto- ja ihmismäärällä ole yhtikäs mitään vaikutusta globaaliin ilmastokehitykseen.
Keskustatunneli olisi pitänyt rakentaa ja jättää Turun pikajunayhteys tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
”Olisiko mahdollisesti rakentavampaa kertoa, mikä on väärin?”
”Pelkästään läpiajo kielletään ja kaksi kaistaa poistetaan.”
Pelkästään sana ”pelkästään” kertoo blogistin huonosta ymmärryksestä toimivaa kaupunkisuunnittelua ja logistiikkaa kohtaan – yksi sormi osoittaa ”muita”, neljä sormea blogistia itseään päin.
Mikä tai mitä on blogistin määritelmissä
”läpiajokaupunki”?
Kun kulkuneuvo liikkuu, tapahtuu aina jonkin pisteen ”läpiajoa”.
Jos blogisti tarkoittaa sitä että reitin välillä on pisteitä joiden kohdalla pysähdytään (muutoin kuin ruuhkan takia) harvoin tai ei koskaan, eniten niitä löytynee pääteiden varrelta.
Kaupungin keskustassa tietysti pydäköintimahdollisuuksien estäminen lisää pisteen pelkän ohittamisen todennäköisyyttä.
Rautatietori/Kaivokatu voidaan suunnitella ja toteuttaa siten, että sen alueella voi sekä ajaa läpi että parkkeerata moottoriajoneuvoilla, pyörillä ja muilla kevyeen liikenteen ajopeleillä.
Lisäksi jalankulun helppoutta, logistiikkaa, turvallisuutta ja myös esteettistä ympäristöä voidaan parantaa.
Kaikki tämä ilman punavihreiden autoilun teurastuslinjaa, joka on ideologinen valinta, eikä juurikaan liity pragmaattiseen ja monipuoliseen moderniin kaupunkisuunnitteluun, vaikka erityisesti vihreät sellaisen edustajina usein tahtovatkin esiintyä.
.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikki tämä ilman punavihreiden autoilun teurastuslinjaa, joka on ideologinen valinta, eikä juurikaan liity pragmaattiseen ja monipuoliseen moderniin kaupunkisuunnitteluun, vaikka erityisesti vihreät sellaisen edustajina usein tahtovatkin esiintyä.”
Autokeskeisestä suunnittelusta siirtyminen monipuolisempaan liikennesuunnitteluun on nimenomaan se, mitä blogissa peräänkuulutan. Mutta kuten nytkin, jokaikinen palanen mikä autoilta otetaan pois jotta muillakin olisi tilaa otetaan vastaan tunneargumentein siitä kuinka nyt on joku autoilijoiden ”kuritus” käynnissä.
Ilmoita asiaton viesti
”… siirtyminen monipuolisempaan liikennesuunnitteluun on nimenomaan se, mitä blogissa peräänkuulutan.”
Jos ja kun vihreiden Rautatientori/Kaivokatu suunnitelma edustaa tätä ”monipuolisempaa liikennesuunnittelua”, niin semantiikka (esim. ”monipuolinen”) on ilmeisesti lainattu totalitaarisista valtioista kuten Pohjois-Koreasta.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreiden unelma ja tavoite on täysin henkilautoton Helsinki. Siksi vihreät vastustavat kiihkeästi ns. Helsinkitunnelin rakentamista, millä autot saataisiin maan alle ja jakeluliikennekin hyvin joustavaksi ja näkymättömäksi. Samalla katuja vapautuisi runsaasti kävelykaduiksi. Mutta vihreille tämä ei käy, koska yksityisautoilu on kirosana.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki ketkä kannattaa vastuullista rahankäyttöä vastustaa helsinkitunnelin rakentamista. Kävelykeskustan kehittäminen taikka julkisen liikenteen priorisointi ei edellytä miljarditunnelin rakentamista. Se itseasiassa haittaisi tätä merkittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Meinasin lisätä otsikkoon sanan ”Vihreissä”.
Hämeentien katastrofipyörätie ja Esplanadin kävelykatukokeilu ovat olleet katastrofaalisia helsinkiläisten yrittäjien osalta ja samaa laulua jatketaan. Helsingin keskusta on 20 vuoden aikana muuttunut vireästä kaupunkikeskuksesta aavekaupungiksi, kun palvelut ovat siirtyneet kauppakeskuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kirveen iskut Helsingin keskustan tappamiseksi näköjään vain jatkuvat. Tuo Kaivokadun sulkeminen olisi todella kohtalokasta jo nyt nääntymässä olevalle kaupungin keskustalle.
En myöskään usko lainkaan, että pyöräilijät tai julkisilla liikennevälineillä saapuneet jalankulkijat toisivat kauppoihin enemmän myyntiä autoilijoihin verrattuna. Niin kauan kuin autoilijat pääsevät kohtuullisen helposti keskustaan he voivat hyödyntää sieltä nyt löytyviä varsin laajoja maanalaisia parkkialueita ja tehdä ostoksia takakontin täyteen käymällä aina välillä viemässä lisää tavaraa rahdattavaksi. Kysy vaikka Stockalta mitä mieltä se on.
Kaivokatu ei ole pelkästään kaupungin läpiajokatu, vaan sen molemmin puolin on myös kantakaupungin keskustan erilaisia päämääriä. Joku voi haluta ajaa Punavuoresta Hakaniemen torille j.n.e. Nyt kun Espaa on jo tukittu, niin kaikkinainen poikkiliikenne tulisi vielä surkeammaksi. Eikä sitä paitsi ole mitään syytä kiusata edes niitä espoolaisiakaan, jotka haluavat Helsingin ohittaa. Tätä tarkoitusta vartenhan on jo ollut suunnitelmat keskustan ali kulkevasta tunnelista, mutta jostain käsittämättömästä syystä sekään ei vihreille kelvannut, vaikka se olisi kaikkein tehokkaimmin vähentänyt pelkkää läpiajoa.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, Roobertti on tyypillinen autovihamielinen vihreä, joka muokkaa todellisuutta sopimaan maailmankuvaansa.
Onneksi enään tarvitse juuri stadissa käydä. Keskustakin on lähinnä kuollut viikonloppuisin.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tuntuu, että lähinnä autoilukeskeistä suunnittelua kaipaavat rakentavat jonkun oman ruusuisen kuplan, missä matematiikalla ja geometrialla ei ole mitään merkitystä. Samalla uskotellen itselleen että helsingissä olisi autoilu jotenkin hankalampaa kuin ennen koska sitä olisi ”rajoitettu”, eikä siksi, että autojen määrä kasvaa kokoajan.
Mutta toki voit ihmeessä linkata minulle tutkimuksia mitä puoltavat lisää kaistoja?
Ilmoita asiaton viesti
Lopeta näiden älyttömyyksien kirjoittaminen. Me, jotka olemme yli 50 vuotta ajaneet keskustassa tiedämme tutkimuksia paremmin miten on keskustan liikenne mennyt mahdottomaksi.
Automäärät ovat nousseet vain keskustan ulkopuolella. Keskusta on jo puoliksi tyhjä autoista. Sinne ei viitse mennä. Ei varsinkaan julkisilla ja Jopolla.
Ilmoita asiaton viesti
Olet Hämäläinen oikeassa: te, jotka keskustassa olette 50 vuotta ajaneet, olette ne, jotka tiedätte. Te olette lisäksi syyllisiä siihen, millaiseksi keskustan liikenne on mennyt.
Jos teitä ei siellä keskustassa ajelisi, keskusta olisi puoliksi tyhjä autoista ja sinne olisi mukava mennä julkisilla ja Jopolla.
Ilmoita asiaton viesti
Espaa ei ole tukittu, sieltä saa edelleen ajaa läpi. Kaivokadulle saisi jatkossa tulla pysäköimään eli asioimaan liikkeisiin.
Autolla pääsee edelleen ja jatkossakin helposti keskustaan, kuten tekstissä sanoin läpiajoliikenne on se haitallinen osa mitä halutaan kitkeä.
Stockan ongelmat ei ole mitenkään yhteydessä läpiajoliikenteeseen.
Minkä ihmeen takia meidän pitäisi miljardeilla rakentaa helsingin alle autotunnelin?
Jo 1994 tultiin helsinkiin ostoksille pääasiassa julkisilla
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000003345546.html
Tässä on selvitetty että pyöräinfraan panostaminen tuo moninkertaisesti rahansa takaisin.
https://urban-mobility-observatory.transport.ec.europa.eu/news-events/news/helsinkis-bikenomics-analysis-shows-cycling-investment-pays-2021-06-03_en?prefLang=de
Tampereella suurin osa ostovoimasta kulki kävellen
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4388722
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ei ole kyse pelkästään siitä mikä on totta ja mikä ei ole, vaan siitä mitä halutaan.
Helsingin keskusta on hyvää vauhtia muuttumassa hipstereiden skeittailu ja skuuttailualueeksi, jonne kauempana asuvilla perheillä ei ole enää mitään asiaa. Varsinkin viikonloppuisin tuntuu, että näiden hipstereiden lisäksi kesäaikaan siellä parveilevat vain satunnaiset turistijoukot kuvaamassa Suurkirkkoa. Normi-ihmisten arkielämä hoituu sitten kehäteiden varsilla olevissa ostoskeskuksissa, jotka yhä enemmän ja enemmän alkavat muistuttaa pieniä kaupunkeja palveluineen ja häppeningeineen.
Ilmoita asiaton viesti
Siis halutaan kaupunkia missä on ruuhkia ja saasteita, vaikka se ei edes olisi paras mahdollinen ratkaisu?
Ilmoita asiaton viesti
Ei Hesassa ole muita ruuhkia kuin sellaisia, jotka ovat liikennejärjestelyillä itse tehtyjä. Käy vaikka Lontoossa katsomassa mitä ruuhkat ovat.
Ruuhkia vähennetään mahdollistamalla sujuva liikennöinti, ei sumputtamalla ja estämällä sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsit ylempänä edelleenkin vastustavasi läpiajotunnelia ja nyt puhut saasteista ja ruuhkista. Miksi sitä ei ratkaistaisi sillä maanalaisella läpiajotunnelilla?
Kyllähän tulevaisuuden infraa joudutaan joka tapauksessa rakentamaan eri tavoin eri paikkoihin, joten tuo kustannuskin tuollaisen kotimaisin voimin toteutettavan hankkeen osalta vaikuttaa vahvasti olevan jonkinlainen ”vihreä iksjuus”.
Vähän samaan tyyliin kuin vihreät aikoinaan raivoisasti vastustivat ydinvoimaa pelkästään periaatteen vuoksi, vaikka se on täysin saasteeton, jos ajatellaan fossiilisia polttoaineita. Oman tulkintani mukaan kyse oli nimenomaan siitä, että vihreiden tavoitteena on ollut jonkinlainen ”Kristiania” -yhteiskunta, jossa ei tehdä muuta kuin kudotaan sukkia ja vietetään aikaa istuen nurmikolla naapureden kanssa pössytellen.
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi sitä ei ratkaistaisi sillä maanalaisella läpiajotunnelilla?”
Koska vihreän kaupunkisuunnittelun mukaan sujuva liikennöinti lisää yksityisautoilua. Ruuhkat ovat tämän ajattelun mukaan keino vähentää sitä. Sitten on tekopyhää puhua ruuhkista koska ne ovat itse aiheutettuja.
Todellisuudessahan autoilu ei vähene mihinkään, kun espoolaiset ja stadilaiset suuntaavat autonsa viikonloppuostoksille kehäteiden kupeeseen ostareille. Mikä nimenomaan on se amerikkalainen malli jo vuosikymmenten takaa. Kärsijänä keskustat ja niiden yrittäjät.
Ilmoita asiaton viesti
You hit the point!
Ilmoita asiaton viesti
Toimiva, vaikkapa maksuton, verovaroin kustannettu liikenne ja viihtyisä päästötön ydinkeskusta ei luo Helsinkiin mitään ns. Amerikan mallia, jossa kurvaillaan autoilla suuriin kaupungin liepeillä sijaitseviin kauppakeskuksiin ja lenkillä käynti on yhtä kuin 100 m matka autolla lähimpään Mc Donald’siin.
Päin vastoin nykyinen saasteilta ja pakokaasulta haiseva keskusta, jossa saa kuolemakseen pelätä ohikiitäviä sähköpotkulautailijoita sekä tie- ja rakennustyömaita aiheuttaa sen, ettei kukaan halua mennä keskustaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyinen saasteilta ja pakokaasuilta haiseva keskusta” …
Kun muistelee 70-luvun rautatietoria satoine dieselbusseineen jonottaen Kaisaniemenkadun kuiluun pakkaspäivänä, niin keskustan saasteisuus ja pakokaasut ovat kalpea muisto niistä ajoista. Ja sittenkin ihmiset nauttivat silloin stadin keskustasta kaikkine vilinöineen, joista on myös vain kalpea muisto jäljellä. Toki ne sähköpotkulautailijat eivät silloin vielä häiriköineet elämää.
Ilmoita asiaton viesti
Koska läpiajoon sijoittaminen miljardeilla ei ole millään tavalla helsingin keskustan eduksi, ja jonnekin ne päästöt sieltä tunnelista tulee myös, ei ne vain katoa sinne. Lisäksi tunnelin suuaukot tulevat viemään runsaasti tilaa maan päältä, mikä näkyy nyt jo keskustelussa jätkäsaarentunnelista, joka on haukkaamassa ison palasen puistoa pois länärin läheltä.
”Oman tulkintani mukaan kyse oli nimenomaan siitä, että vihreiden tavoitteena on ollut jonkinlainen ”Kristiania” -yhteiskunta, jossa ei tehdä muuta kuin kudotaan sukkia ja vietetään aikaa istuen nurmikolla naapureden kanssa pössytellen.”
Tämä kuulostaa enemmän siltä, ettet itse halua yrittää kuvitella muuta kaupunkia kuin sellaista amerikkalaista, missä joko omistat auton ja istut ruuhkissa, tai et liiku mihinkään. Todellisuudessa maailmassa on paljon kaupunkeja jotka perustuu muuhun kuin autolla liikkumiseen, suurin niistä maailman suurin kaupunki Tokio.
Ilmoita asiaton viesti
”Todellisuudessa maailmassa on paljon kaupunkeja jotka perustuu muuhun kuin autolla liikkumiseen, suurin niistä maailman suurin kaupunki Tokio.”
En tiedä kuinka hyvin tunnet Tokion, mutta olen itse asunut siellä viisi vuotta. Suur-Tokion alueella (kun mukaan lasketaan Kawasaki ja Yokohama) asustelee noin 40 miljoonaa ihmistä – siis samanlaisella alueella kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa. Katujen ruuhkainen seisova autoliikenne on lähinnä tavarankuljetusajoneuvoja. Yksityisautoilu työmatkaliikenteenä on mahdotonta. Siihen ei ole pyritty eikä tilanteen aikaansaamisen hyväksi ole tehty mitään, vaan kyseessä on luonnollinen mahdottomuus. Siitä huolimatta, että pääväyliä on kahdessa tai kolmessa kerroksessa monikaistaisina samaan suuntaan.
Tokio on äärimmäisen kaukana vertailukohteesta, kun ajatellaan Helsinkiä. Eikä se joukkoliikenne siellä mitään herkkua ole matkustavaisille. Suurin osa joukkoliikenteestä hoidetaan metrolla, jossa matkustajat työnnetään vaunuihin kuin sardiinit purkkeihin ja matkustaminen tapahtuu litistyneenä toisiaan vasten. Asemilla sitten taistellaan itsensä ulos avautuneesta ovesta. Useinmiten ulos ehtii, kun on tilanteeseen tottunut, mutta varsinkin aluksi useat missaavat oikean pysäkin kun eivät ehdi puskea itseään ihmismassan läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Helsinki on kauppala eikä mikään suurkaupunki. Oletko koskaan asunut oikeassa suurkaupungissa. Minä olen useassa. Euroopassa olen ajanut useimmissa suurkaupungeissa.
Pidän Helsingille parhaana mallina Müncheniä, jossa asuin vuosia. Siellä on helppo liikkua kaikin tavoin. Omalla autolla voi ajaa kaikkialla. Kaupungissa on nopeat väylät joka suuntaan ja ulos moottoritiet pääilmansuuntiin. Saksalainen liikennesuunnittelu onkin korkealla tasolla Suomen pöljiin vihervassareihin nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Munchenissä istutaan paikallaan jonossa 75 tuntia vuodessa. Se on Saksan korkein luku, mutta vain puolet Lontoon ajasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi sitä ei ratkaistaisi sillä maanalaisella läpiajotunnelilla?”
Keskustalle ei ole mitään hyötyä läpiajosta.
Ilmoita asiaton viesti
”Keskustalle ei ole mitään hyötyä läpiajosta”.
Kyse olikin siitä, että läpiajon haitat eliminoitaisiin sillä tunnelilla.
Niistä haitoistahan blogisti mainitsi, mm. Kaivokatua koskien.
(Itse asiassa uskon kuitenkin, että varsinainen läpiajo Espoosta Sipooseen kantakaupungin läpi on varsin vähäistä. Eiköhän suurin osa vakiosompaajista käytä kehätietä. Vaikka matka olisi pitempi, niin kehälle pääsee helposti Helsingin rajan läheltä Otaniemestä tai Tapiolasta, puhumattakaan kauempaa. Mutta jos olen väärässä, niin ainakin sitten olisi hyvä rakentaa se tunneli.)
Ilmoita asiaton viesti
”Tampereella suurin osa ostovoimasta kulki kävellen…”
Tampereella Hämeenkatu on nyt suljettu kokonaan yksityisautoilulta joten on aika luonnollista, että autoilijoiden ostovoima ei kohdistu sinne. Viimeksi kun kävin Mansessa, Hämpyllä olevien tyhjien liikehuoneistojen määrä pistää silmään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseisessä selvityksessä oli koko tampereen keskusta ja on tehty ennenkuin hämeenkatu muuttui kokonaan joukkoliikennekaduksi
Ilmoita asiaton viesti
Ja ennen kuin se nykyinen liikehuoneistojen autioituminen nykyisessä mittakaavassa alkoi.
Ilmoita asiaton viesti
Minne Espoosta matkustetaan yksityisautolla ajamalla Kaivokadun kautta läpi? Jos Espoosta halutaan Hesan itäpuolelle, Kaivokatu ei todellakaan ole se luontevin reitti nytkään.
Se on sitten toinen asia, jos espoolaisia ei haluta ostoksille Stadin keskustaan mutta senkin voi sitten sanoa suoraan.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, eli espoolaisillakaan ei voi perustella kaivokadun läpiajoa.
Kuten tekstissä totesin, kaupunkiin on edelleen tervetullut autolla. Kaupunki ei vaan tule olla mikään läpiajopaikka autoille.
Ilmoita asiaton viesti
”Jep, eli espoolaisillakaan ei voi perustella kaivokadun läpiajoa.”
Sinähän juuri perustelit Kaivokadun sulkemista espoolaisten läpiajolla.
Ilmoita asiaton viesti
En perustellut pelkästään sillä, vaan kritisoin tätä trendiä missä aina kun läpiajoliikennettä koitetaan hillitä samat edunvalvontatahot painavat jarrua. Kaivokatu on nyt vain uusin esimerkki tästä. Ennen sitä oli esplanadi, mikä on ollut yrittäjien keskuudessa succée (paitsi joku unikulma etelä-espalla), ja hämeenkatu mikä myös on lopulta osoittautunut onnistuneeksi vaikka jäi vähän puolitiehen.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän kommentoin:
”Jostain syystä Helsingin elinkeinoelämän edunvalvojat ovat päättäneet, että heidän edunvalvontansa kohde on espoolaisten autoilijoiden läpiajo-oikeus. Näin ei yhdenkään keskustan kivijalkayrittäjän tulovirtoja paranneta, mutta ainakin he pääsevät liikkeensä ikkunasta ihailemaan ohipaahtavia Audeja missä istuu yksi ihminen per auto. Ja etenkin maksamaan verorahoistaan tämän lystin espoolaisille.”
Tuo nyt on ihan bullshittia ellet pysty osoittamaan, että Espoosta kohdentuu merkittäväkin läpiajoliikenne juuri tuosta kohtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Se pointti ei edes ollut se mistä tarkalleen se espoon läpiajoliikenne kulkee, vaan että sitä ylipäätänsä on.
Ilmoita asiaton viesti
Koronan jälkeen stadin keskusta on lopultakin hyvin autio ja sitä kaivokadun läpiajoliikennettä on lopultakin hyvin vähän. Olen nimittäin itsekkin ajanut siitä lävitse, koska mannerheimin tien remppa hidastaa kulkemista sitä kautta vaihtelevasti.
Mutta minä en kaivokatua kulje kuin pakosta, enkä onneksi kovin usein.
Ylipäätään minulla ei ole mitään syytä tulla stadin keskustaan ostoksille, paitsi silloin kun menen stockkalle ja silloinkin teen sen työreissun yhteydessä.
Ja ei, en kulje sinne millään julkisella kulkuvälineellä tai pyörällä, koska en ole paikkakuntalaisia.
Metro on ainoa julkinen kulkuväline jota käytän, jos joudun metrossa kulkemaan työni takia, mutten silti ole ikinä ostanut ainuttakaan lippua edes metroon.
Koronan aikana/jälkeen olen yöpynyt keskustassa ~200 yötä, joten olen sitä stadin keskustan touhua katsellut jonkin verran ja totean, että keskusta alue on autio verrattuna aikaan ennen koronaa.
Stadi on lopultakin tuppukylä, jonne tuleminen julkisilla on vaikeaa ulkopaikkakuntalaisille.
Esimerkiksi Barcelona on suur-kaupunki, jossa julkinen liikenne toimii ja on helppoa käyttää. Suosin siellä eniten metroa, joka on jouheva tapa liikkua siellä. Mutta yhtälailla, siellä pystyy kulkemaan myös autolla.
Tampereen keskustakin on autioitunut liikkeistä aika tehokkaasti hämeenkadun sulkemisen jälkeen vaikka ratikka sitä hitusen piristi. Kuten Salonen sanoikin, siellä on aika paljon tyhjiä liiketiloja, toimistoista puhumattakaan.
Kuljeta siinä sitten puolen viikon ruokaostokset dösällä, metrolla tai ratikalla mutta eiväthän stadin keskustassa liikkuvat näin tee, olen sitä sen verran katsellut aikojen saatossa. Itse käyn ruokaostoksilla kahdesti viikossa mutta niitä ei kuljeteta julkisilla kulkineilla…
Joten aloitteet kaivokadun tekemisestä joukkoliikennekaduksi on turhaa aikaa/rahaa kuluttavaa puuhastelua, joka entisestään autioittaa kuihtuvaa stadin keskusta-aluetta.
Ilmoita asiaton viesti
Helposti Stadiin pääsee autolla Espoosta ja muualtakin.
Pääsee pakettiautollakin ja niitäkin saa parkkiin maan alle.
Ilmoita asiaton viesti
Parasta mitä mitä Helsingin liikenteelle on viime vuosina tapahtunut on Koronan synnyttämä etätyö ja virastojen palvelujen digitalisaatio. Nykyisin Helsingin keskustaan ei onneksi ole juuri enää mitään tarvetta mennä. Elämänlaatuni on parantunut merkittävästi. Plussaa on, että Vihreiden puoluetoimistokin muutti laajan parkkialueen kupeeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiva että korona parasi elämänlaatuasi. Stadin keskustan se autioitti ja ravintoloita meni nurin paitsi rajoitteiden, myös etätöiden vuoksi koska lounailla ei ollut väkeä.
”Nykyisin Helsingin keskustaan ei onneksi ole juuri enää mitään tarvetta mennä.”
Nyt ollaan ihan vihreän kaupunkisuunnittelun ytimessä.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin sijainti niemen kärjessä tekee järkevän liikenteen mahdottomaksi. Pk-seudun luontainen keskusta muodostuu aikanaan Pasilan ja Tikkurilan väliselle alueelle. Siellä on ne ihmiset, työpaikat ja liikenneyhteydet. Kannattaako tuon epäonnistuneen keskustan perään niin kovin haikailla?
Ilmoita asiaton viesti
”Kannattaako tuon epäonnistuneen keskustan perään niin kovin haikailla?”
Kyllä minä haikailen. Lapsuusmaisemia, tuttua, turvallista ja kaunista. Siellä on meri ja arkkitehtuuri.
Ilmoita asiaton viesti
Minä synnyin Lauttasaaressa ja asuin lapsuuden ja koulut Alppilassa. Kolmosen ratikalla ytimeen ihan yksin jo ekaluokkalaisena. Silti oppinut välttämään keskustaa aina mahdollisuuksien mukaan vaikka piipahdan Kumpulassa/Arabiassa kerran viikossa. Tänään olisi keskustassa ollut yksi seminaari johon jopa ilmoittauduin vaikka on lomaviikko. Totesin, ettei maksa vaivaa hakeutua sinne umpisuolen pohjukkaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Totesin, ettei maksa vaivaa hakeutua sinne umpisuolen pohjukkaan.”
Onko keskustan pakko olla ”umpisuolen pohjukka”, jota vältellään viimeisen asti? Eikö siitä voisi viisaalla kaupunkisuunnittelulla tehdä halutun kohteen, johon ihmiset menevät mielellään ihailemaan kaupunkia ja jonka he kokevat vetovoimaisena?
Ilmoita asiaton viesti
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että helsinkiläiset yrittävät tekohengittää keskustaansa. Toistaiseksi sinne ei ulkopuolelta kannata vapaaehtoisesti mennä. Onko nykyiset toimet olleet onnistuneita lienee katsojan silmässä. Ei autioituminen ole vain liikennesuunnittelun ansiota. Etätyöt ja uudet liikekeskukset ovat isompi tekijä.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen vihreä, joka myöntää keskustan autioitumisen ja päämäärän siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Mä en nyt ole yhtään samaa mieltä tästä. Helsingin keskustassahan on myös paljon yrityksiä jotka voivat hyvin ja toivovat lisää kävelykatuja. Mutta sit on niitä liikkeitä jotka toivoisi olevansa automarketteja, mutta samalla kävelijävirralla kuin keskustassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuukauden päästä ne vähätkin keskustaan tulijat siirtyvät suurten automarkettien käyttäjiksi. Redit, Triplat ja Jumbot vetävät väen heti kun sohjossa kahlaaminen alkaa. Keskusta-alue ei tule koskaan pärjäämään, koska katettuja suht viihtyisiä kulkureittejä ei vaan saada aikaan. Onhan siellä tunneleita, jolla osan ongelmasta voi selättää mutta se kivijalkaliike on edelleen säiden armoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin silti yhtä sohjoisissa muissa pohjoismaan kaupungiessa homma toimii, vaikka ei niissä kaupunkia rakenneta pelkästään autoille.
(Ja ennenkuin tulette puhumaan tukholman tai oslon autotunneleista niin: kumpikaan kaupunki ei ole niemenkärjessä, eikä se autotunneli ole mikään syy keskustan vetovoimaan)
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa sisävesiliikenteellä aloitettiin 2000 luvun alussa nopeiden ja kevytrakenteisten laivojen kehittäminen
https://e-lass.eu/media/2016/08/05-Arctic-logistics-Shipdesign-and-Energy-efficience-in.pdf
mikä Suomessa valtion toimesta keskeytettiin vuonna 2010 ja sitä vastoin vuonna 2014 aloitettiin EU tavoitteista poikkeavasti kehittää sekä laivoja, että väyläjärjestelmää Venäjä tavoitteisesti
https://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-waterways/
aina kuukautta ennen Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan saakka eli 31.01.2022 ,
Tuloksena on, että nyt tällä hetkellä Ruotsissa löytyy laiva vaihtoehdot sekä lähiliikenteeseen :
https://www.skippo.se/batar/varldens-snabbaste-elfartyg-far-kora-fort-i-lagfartsomraden
että
konttiliikenteeseen ohittamaan Tukholman ruuhkat ja toimimaan edullisesti ilman rekka liikenteen massiivista kasvattamista kaupunkien liikenne tarpeissa.(vrt Helsingin mittavat rekka liikenne tunnelihankkeet jne…)
https://dagenslogistik.se/sverige-far-sin-forsta-inrikes-containerpendel-pa-malaren/
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko sitten niin, että juurikin siksi, että Hki on niemenkärjessä, kannattaisi rakentaa se tunneli? Silloin olisi mahdollisuuksia tehdä niitä ihan oikeita kävelykatuja. Eikä espan kokeilun tyylisiä niin sanottuja kävelykatuja, joissa ei ollut kävelylle sen enempää tilaa kuin ennen kokeilua.
Hämmentää tuo näkemyksesi läpiajosta. Onko selvitetty, että kuka siellä ajaa ja minne? Itse asun eteläisessä kantakaupungissa ja joudun väistämättä ”ajamaan läpi” jostakin, lähtiessäni pois kaupungista. Ja nyt se on kyllä vaikeaa, kun remontteja on niin paljon. Aikaa kuluu (ja lisäpäästöjä tulee) sompaillessa.
Ja ihmettelen myös kuplaantumisen vaikutusta ajatteluun. Ilmeisesti vihreässä kuplassa ei ole lainkaan kokemusta (tai minkäänlaista halua ymmärtää) keskusta-alueen autoliikennettä. Kuitenkin kai puolella helsinkiläisistä kotitalouksista on auto. Missä heidän äänensä kuuluu?
Ilmoita asiaton viesti
Muuttaisin blogistin kirjoittamaa otsikon loppuosaa muotoon: ”… kuinka vähän liikenteestä tahdotaan ymmärtää…”.
Blogisti kirjoittaa: ”Joten lienee selvä kaikille, kenelle infra Helsingissä ensisijaisesti tulisi rakentaa, mikäli haluamme tehdä yritysystävällistä politiikkaa?”
Blogistin kannattaisi ottaa huomioon myös laajempi näkökulma siitä, miten ja miksi Helsingissä on ajauduttu liikenteellisesti ruuhkautuvaan keskustaan ja laajemmin ajateltuna, miksi yritysystävällisyys ja liikenteen kasvu keskittyvät Helsinkiin ja Savonlinna autioituu toteutetun valtakunnan tason liikennepolitiikan johdosta, vaikka Savonlinnan seudulle ja Saimaalle rakennetaan vesiväyliä kymmenien ja satojen miljoonien arvosta meriliikenteen vaatimukset täyttäville vesiliikenteen silloille.
+++
Tavaraliikenteen vaikutusten selvittämiseksi Helsingin kehittämisvaihtoehtoihin ja kehittämisraameihin on ensin avattava valtakunnan liikennemaantieteelliset perustat ja EU:ssa tehdyt sopimukset. Meillä on valtion hoidossa noin 70 000 km maanteitä, raiteita 6000 km, meriliikenteen rannikkoväyliä 8000 km ja sisävesiliikenteen väyliä 8000 km, joita hoidetaan keskushallinnon avulla LVM:n johdolla Eduskunnan hyväksymin strategioin. Eduskunta valitsee, mitä EU-sopimuksia ja miten niitä hallinnossa toteutetaan.
Nyt niitä on viimeiset 30 vuotta toteutettu niin, että Helsinki ja muut rannikkokaupungit on kehitetty valtion ja EU-tukien avulla ns. tapulikaupungeiksi, joihin laivaliikenne on keskitetty. Kaikki valtakunnan sisäinen tavaraliikenne toteutetaan näistä pelkästään raide- ja maantieliikenteen avulla, takamaaksi jätettyjen Järvi-Suomen alueen 9 maakunnan ollessa kaiken tämän ylimääräisen kustannustason maksajina. Jopa viisinkertaisine vienti- ja tuontikustannuksineen verrattuna vaihtoehtoon, jossa olisi huolehdittu Järvi-Suomen sisävesi- ja lähimeriliikenteen toteuttamisesta EU-direktiivien ja strategioiden mukaisesti.
https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriliikenne-ja-varustamot/vesitiet-jopa-viisi-kertaa-edullisempi/
Edellä mainitusta johtuen valtiolle on aiheutunut liikenteen ulkoisten kulujen noin 10–9 miljardin vuotuinen taso. Tämän tason alentamismahdollisuuksia – ilman että vietäisiin alueellisen kehittämisen tasapuolisuuden mahdollisuudet kuten nyt valitun, liikennepoliittisen kestämättömän kehityksen avulla EU-direktiivien ja strategioiden vastaisiksi – ei ole haluttu tutkia lainkaan, vaan jatketaan itsepäisesti EU-tavoitteiden vastaista tavaraliikenteen kehittämistä. Kuten nyt on tehty valitsemalla pelkästään raide- ja maantieliikenteen kehittäminen maamme viennin ja tuonnin toteuttamiseksi tapulikaupunkien kautta – ilman suoralaivausmahdollisuutta 9 maakunnan alueilta, joissa maamme 1/3 asukkaista yrittää kamppailla työpaikkojen ja taloudellisen tasapuolisuuden nimissä – turhaan… kun teollisuus, se mitä on jäljellä, karkaa rannikkosatamiin. Vaihtoehdoille ei ole luotu hallinnollisia edellytyksiä, siksi niitä ei tutkita eikä anota EU-tukia muulle kuin raide- ja maantieliikenteen kehittämisille, joista syystä oman alueen kuljetuskustannukset viennissä ja tuonnissa ovat jopa viisinkertaiset verrattuna siihen, mitä ne voisivat olla. Lisää löytyy sivustolta.
Tämä näkyy aika suurina rekkaliikennevolyymeinä, joita ei ole aloitettu vielä puolittamaan EU:n vuoden 2011 annetun ja jäsenvaltioiden hyväksymän strategian mukaisesti, vaan sitkeästi pidetään valtakunnassa kaiken liikennevolyymin kehittämistavoitteina edelleen rekkaliikenteen 20 % nousuja vuoden 2010 tasosta, jota pitäisi pudottaa 50 %, mikäli kestävän kehittämisen tavoitteita pidettäisiin yllä.
Helsingissä tämä näkyy selvästi sekä Länsirata-, Tallinna-, itärata- ja pohjoiseen menevien ratahankkeiden edelleen kehittämisinä. Ja kaupunkiliikenteessä – tarpeettomasti suunnittelun alla olevan rekkaliikennetunnelisuunnitelmana.
Nämä kaikki yllämainitut hankkeet olisivat vailla perusteita, mikäli valtakunnassa ei olisi toteutettu vuosi ennen EU-liikennestrategian voimaan saattamista omaa liikennerevoluutiota, jossa valtakuntaan hyväksyttiin kotimaan liikenne ja sen tutkimustavoitteet.
Sitran näkemys vuonna 2011
https://www.sitra.fi/artikkelit/nain-liikennerevoluutio-muuttaa-suomen/
Sisävesiliiton arviot 13 vuoden toteuttamisen jälkeen:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/vuonna-2010-lvmn-ja-sitran-aloittaman-ja-edelleen-kaynnissa-olevan-toteutuksen-liikennerevoluution-mahalaskun-merkit/
ja
Hesarin mielipidesivulla tänään : https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/hesarin-mielipidesivulla-tanaan-lansiradan-hintalappua-ei-tiedeta-mita-tiedetaan-suomalaisesta-liikennesuunnittelusta/
Ilmoita asiaton viesti
Vihreän liikenteen, suuri mies Susi Pulliainen havaitsi näitä samoja yritysystävällisyys asioita, kun hän vastusti vuonna 1990 eduskunnan päätöstä ja sen mukaisesti aloitettua sisävesiiikenteen rajoittamista.
Valitun Susi Pulliaisen vastaisen linjan mukainen kehittäminen on saatettu Venäjän hyökkäyssodalla Saimaan osalta päätökseen.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/professori-kansanedustaja-susi-pulliainen-saimaan-liikennerajoituksista-1990-siperian-tiikerin-rauhoitus-suomessa/
Ja uutta – tai jo vuonna 1990 edellytettyä sisävesiliikenteen väylien ja laivatekniikan kehittämisperusteiden tutkimusta , nyt uudelleen eduskunnan jo maaliskuussa edellytetyn
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LiVL_5+2024.aspx
lausunnon ja sen perusteiden kohta 4 mukaisesti ei ole vielä noteerattu valtion hallinnossa eikä ”Liikenne 12 ” työryhmässä sen omien pöytäkirjojen mukaan
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM029:00/2023
Ilmoita asiaton viesti
Sisävesiliikenne Helsingin logistisen strategian kulmakiveksi! 😺
Ilmoita asiaton viesti
Väärin !
Tavoite olisi, että aloitettaisiin eduskunnan liikenne ja viestintävaliokunnan edellyttämät toimenpiteet (ks edelliset kommentit: mm tutkimukset ), joissa
EU liikennestrategian mukainen liikennevolyymien vuodelle 2050 arviointi ja toteutus huomioidaan niin Valtion kuin Helsingin liikenneinfra suunnittelussa.
tässä vinkki EU tilintarkastustuomioistuimeltakin:
https://www.eca.europa.eu/fi/publications/SR-2023-08
Ilmoita asiaton viesti
Tukholman sisävesiliikenne on runsasta, nopeaa ja toimivaa. Helsingissä sitä ei ole lainkaan. Mikäli Kruunuvuoreenkin olisi sisävesiliikennettä, voisi kysyä tarvitaanko siltaa ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä RKPn Björn Månsson ehdotti. Sen verran olen siellä saaristosuomessa pyörinyt etten todellakaan halua sitä losseilla riehumista helsinkiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ihmettä on ”losseilla riehuminen”? Itse käytän lossia noin viikottain, toimii hyvin eikä siellä kukaan riehu.
En ole nähnyt riehumista edes Suokin lautoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tämäkin blogi osoittaa kuinka vähän vihreät ymmärtävät liikenteestä ja ylipäätään mistään yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti