Pakkoruotsi on hyvä asia
Pakkoruotsia arvostellaan toistuvasti, ja argumentti on aina sama – ”Sitä ei tarvitse mihinkään”. Totuus on kuitenkin, että kyse ei ole tarpeettomasta pakkoruotsista, vaan toisesta kotimaisesta. Samalla tavalla Suomen kieli on Suomenruotsalaisille toinen kotimainen, ja ihan yhtä lailla he opiskelevat ”pakkosuomea”.
Mikään osaaminen ei ole tarpeetonta. Ei kukaan päivittäin tarvitse taitoa vaihtaa auton renkaita, mutta kaksi kertaa vuodessa taito säästää paljon rahaa osata. Samalla tavalla ruotsin kielen osaaminen voi auttaa sinua saamaan mieluisan työpaikan ja helpottaa arkea aika-ajoin, vaikka et sitä käyttäisikään joka päivä.
Kulttuurillisesti ruotsin kielellä on myös merkitystä, sillä merkittävä vähemmistö suomalaisista puhuu ruotsia äidinkielenään. Ruotsin kielen osaaminen tuo meitä suomenkielisiä lähemmäs ruotsinkielisiä, ja päinvastoin. Tämän lisäksi se avaa paljon mahdollisuuksia nauttia laadukkaasta ruotsinkielisestä kulttuurituotannosta, jota meillä on täällä suomessa tarjolla paljon. Ruotsinkielinen kulttuurituotanto, kuten TV-ohjelmat mahdollistavat myös moninaisia tapoja oppia ruotsin kieltä; kielen opiskelu ei rajoitu pelkkään epämieluisaan kirjan pänttäämiseen vaan voikin olla osa jännittävän Netflix-sarjan seuraamista.
Ruotsi on lähin verrokkimaamme. Ruotsin lisäksi meidän lähistöllä ovat norja sekä tanska, joissa molemmissa puhutaan hyvin läheistä kieltä ruotsin kanssa; ruotsin opiskelu on kuin osta kolme, maksa yksi-tarjous. Toisin sanoen ruotsin kieli on sidoksemme pohjoismaihin.
Ruotsin kielen yleisyys suomessa on merkittävä, keskimäärin joka kahdeskymmenes vastaantulija puhuu ruotsia äidinkielenään. Monessa kunnassa ruotsi on enemmistökieli, ja monessa kunnassa ruotsi on vahva vähemmistökieli. Jo pelkästään kielen yleisyyden pitäisi riittää perusteeksi toisen kotimaisen pakolliseen opiskeluun. Ruotsin kielen osalta tarvitsemme asennemuutoksen, emme vapaaehtoisuutta.
Aikamoista soopaa…
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on ihan totta. Väitteet siitä että ruotsista puhuttaessa ”Sitä ei tarvitse mihinkään” on täyttä soopaa. Ruotsi on meidän kaikkien virallinen kieli 1800-luvulle asti ja vain viimeiset reilut sata vuotta suomella on ollut suurempi osuus.
Samaa soopaa levitetään radikaalioikeistosta muiden opittavien asioiden suhteen. Niin ”pakkomatematiikka” kuin ”pakkohistoriakin” on tärkeää säilyttää kouluissa edelleenkin. ”Pakkouskonnon” suhteen voi tietenkin olla montaa mieltä mutta ”pakkoyhteiskuntaoppi”, ”pakkomaantiede”, ”pakkobiologia” ja ”pakkoliikunta” ovat edelleen kouluopetuksen ydintä.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle sopii vallan mainiosti, että myös historian, matematiikan ja luonnontieteiden opiskelusta tehdään vapaaehtoista yhdessä toisen kotimaisen kielen opiskelun kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Haluat ilmeisesti luopua oppivelvollisuudesta kokonaan. Se palauttaisi Suomen 1800-luvulle.
Ilmoita asiaton viesti
En halua. Voidaan edelleen pitää oppivelvollisuus ja edellyttää tietty määrä opintoja – aineet vapaasti kurssitarjonnasta valiten.
99,5% ottaa suurin piirtein samat aineet kuin tähänkin saakka. Osa valitsee ruotsin sijaan jonkun muun kielen. Sitten siellä on se 0,5% Salakarin ja Kuikan jälkikasvua, jotka valitsevat pahan pakkomatematiikan ja luonnontieteiden sijaan esperantoa ja vitunvirkkuuta.
Ilmoita asiaton viesti
Lapseni on jo 30-vuotias, ja on tehnyt elämänvalinnoissaan todella hyviä päätöksiä. En kuitenkaan suostu uskomaan että hän olisi osannut valita kaikki opittavat aineensa tulevaisuuttaan varten jo 5-vuotiaana jolloin hän koulunsa aloitti.
Vapaaehtoisuus voi tosiaan olla hyvä jonkin uskonnon opettamisen yhteydessä, mutta ei mielestäni kaikkien aineiden kanssa. Olen edelleen pakkoruotsin, pakkoenglannin, pakkosuomen, pakkomatematiikan jne. kannalla.
Ilmoita asiaton viesti
Nii-i. Ajatella jos asiat olisivat niin huonosti, että lapset joutuisivat turvautumaan vanhempiinsa tehdessään valintoja. Kyllä se on parempi, että yhteiskunta päättää heidän puolestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juu. Tottakai vanhemmilla pitää olla oikeus valita lapsensa koulutus. Koulu ja yhteiskunta ovat ihan liian itsekkäitä päättämään siitä mitkä tulevaisuuden tarpeet ovat.
Vanhemmat saisivat siis esittämässäsi mallissa vapaasti valita että lapsi pääsee keskittymään siihen minkä vanhemmat kokevat tärkeänä. Olkoon se vaikka islamin opiskelu, koruompelu tai uuden lypsyjakkaran suunnittelu. Koulu vaan tarjoaisi jotain ilmastohumppaa, tietokonehumppaa, tai mitä pahinta: evoluution opetusta jossa ei tietenkään ole mitään järkeä. Huhtasaarikinhan sanoi että jos evoluutio olisi totta olisi täällä edelleen paljon ”puoliapinoita”. Tiedettä ei missään tapauksessa pidä ottaa vakavasti, eikö niin?
Että lapsi lukekoon vaikkapa ainoastaan ja vain sitä raamattua koko opiskeluaikansa ettei yhteiskunta pääse sotkemaan lapsen viatonta mieltä.
No, täällä USA:ssa tuo on tosiaan mahdollistakin kun on kyseessä kotiopetusvaihtoehto. Kouluthan opettavat vain sitä sosialismia ja kommunismia ja evoluutiota. Suomi on kaiketi USA:n tiellä opetussuunnitelmissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Laitan uudelleen, tavutettuna jotta Salakarikin ymmärtää: ja e-del-lyt-tää tiet-ty mää-rä o-pin-to-ja – ai-neet va-paas-ti kurs-si-tar-jon-nas-ta va-li-ten.
Aika vähissä taitavat olla Suomessa ne koulut, joissa kurssivalikoima koostuu koruompelusta ja lypsyjakkaran suunnittelusta. Niitä on jokunen enemmän, joissa ruotsin sijaan olisi tarjolla esim. ranskaa, saksaa, italiaa, espanjaa jne.
Ilmoita asiaton viesti
Ainahan sitä kurssitarjontaa voi muuttaa sopivaksi. Vanhemmat vaativat vapautta lapsilleen ja lapset pitävät helposta ja hauskasta. Koulut varmasti laativat sopivat kurssitarjonnat joissa korostuu kansalliset tavoitteet: kansantanhut, Tapio Rautavaaran laulut, suvivirret ja lypsyjakkaran suunnittelu.
Tuo sarkastinen kommenttisi siitä että ” Kyllä se on parempi, että yhteiskunta päättää heidän puolestaan ” tarkoittaa ilmeisesti ettei yhteiskunnalla saa olla mitään osuutta siinä millaiseksi kurssitarjonta muutetaan. Sen sijaan vanhemmat alkavat päättää tarjonnasta. Esimerkiksi jos oppilaiden enemmistö on lestadiolaisia, on kurssivalikoima heidän mieleisensä ja jos taas muslimeja, on tarjonta taas toisenlainen. Eihän yhteiskunta saa vaikuttaa lasten opetukseen millään tavalla tuossa sinun ihannekoulussasi. Yhteiskunnan näpit irti!
Eiköhän tässä ruotsinkielen tappamishuumassa ole vain kysymys siitä hivutustaktiikasta jossa pyritään eroon kaikesta kielten opetuksesta. Eihän yltiönationalistinen Suomi tarvitse muita kieliä kuin sen suomen jota mielipidepalstoilla ”osataan”.
Ilmoita asiaton viesti
Voih! Heti ensimmäinen virke on olkiukko:
”Pakkoruotsia arvostellaan toistuvasti, ja argumentti on aina sama – ”Sitä ei tarvitse mihinkään”.”
Eihän kyse ole tuosta. Totta kai on ihan kiva osata monenlaista, ja myös ruotsia saattaa moni tarvita. Mutta tarvitsevatko KAIKKI sitä välttämättömämmin kuin vaikkapa saksaa, ranskaa tai parempaa äidinkielen osaamista (jota sivumennen sanottuna toivoisi blogistiltakin)?
Tai tämä:
”Jo pelkästään kielen yleisyyden pitäisi riittää perusteeksi toisen kotimaisen pakolliseen opiskeluun.”
En tiedä mitään muuta maata, jossa 5%:n vähemmistön kieltä opetetaan pakolla KAIKILLE. Tuota perustetta ei sovelleta missään tietämässäni sivistysmaassa Suomea lukuun ottamatta.
Ilmoita asiaton viesti
”En tiedä mitään muuta maata, jossa 5%:n vähemmistön kieltä opetetaan pakolla KAIKILLE.”
Ruotsi?
Irlanti?
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan sinulla on oiva idea tuossa kommentissasi, mutta voisitko vielä selittää sen?
Ilmoita asiaton viesti
Vastasin tuohon Ollin kommenttiin jonka siteerasin.
Ruotsissa on ”pakkoenglanti”, en suoraan sanoen tiedä mikä on Ruotsissa äidinkieleltään englanninpuhujien osuus mutta arvaus että 5% on aika liki? Irlannissa on pakkoiiri, vaikka sitä äidinkielenään puhuu ehkä 30 000 ihmistä. Nämä kai luetaan sivistysmaiksi?
En osaa kaivaa tietoja, mutta olen aika varma että varsin monessa maassa opetellaan ”pakolla” kieltä joka ei ole enemmistökieli. Onko Ranskassa ”pakkoenglanti”?
Ilmoita asiaton viesti
OK en osannut huomioida tuota englantia puhuvaa vähemmistöä Ruotsissa enkä tiennyt tuosta pakkoiiristä Irlannissa. Englantia puhuva vähemmistö Ruotsissa ei kuitenkaan ole varsinaisesti verrattavissa etniseen alkuväestöön, kuten iiriä puhuvat Irlannissa tai ruotsia puhuvat Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Englantia puhuva vähemmistö Ruotsissa ei kuitenkaan ole varsinaisesti verrattavissa etniseen alkuväestöön…”
Ei olekaan, Ruotsissa on eri perusteet ”pakkokielelle”. Mutta vastaus oli kommenttiin, jonka mukaan sivistysvaltioissa ei opeteta pienen vähemmistön kieltä kaikille. Ollin väite on faktisesti väärin, mihin puutuin.
Ps. lisätään sivistysmaiden listaan Islanti. Perusislantilaiset haluaisi vaihtaa tanskan suomenruotsiin mikä on sinällään ymmärrettävää, kun muuminsvenskalla tulee ymmärretyksi kaikkialla Pohjoismaissa:
https://www.verkkouutiset.fi/a/hbl-islannissa-esitetaan-tanskan-vaihtamista-suomenruotsiin/#9739c38a
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ja kaikki eivät tarvitse myöskään maantietoa, historiaa, matematiikkaa, fysiikkaa jne. Ja kun eivät tarvitse, kaiken pitäisi olla vapaaehtoista, eikö niin?
Ilmoita asiaton viesti
Olen itse opiskellut ruotsin kielen kauan sitten ja kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa vuonna 1974. Maailma oli silloin erilainen tyystin ja en kokenut ruotsin opiskelua mitenkään pakkopullana.
En ole kyllä käyttänyt kieltä oikeastaan koskaan. Olen työskennellyt paljon ruotsalaisten kanssa, sekä suomenruotsalaisten että riikinruotsalaisten kanssa. Edellisten kanssa puhuin suomea ja jälkimmäisten kanssa englantia. Kokemukseni mukaan kaikki suomenruotsalaiset ainakin PK-seudulla puhuvat täysin suomen kieltä ja riikinruotsalaiset mielellään vaihtavat englantiin jos puhun ruotsia 🙂 Toki siihen vaikutti että yrityksen virallinen kieli oli englanti ja tietotekniikassa puhe vaan käy englanniksi hyvin jo termien takia.
En ole varauksetta enää ”pakkoruotsin” kannalla eli että kaikkien tulisi osata kieltä.
Toki kielitaito jossain määrin kuuluu jo yleissivistykseen ja itse aloin espanjan kielen opiskelun vasta eläke-iässä ja opiskelen sitä säännöllisesti. Ja asunkin talvet maassa. Siinä on myös hyvä kieli jolla pärjää hyvin monessa maassa aina Etelä-Amerikasta Yhdysvaltoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Sitä paitsi ”espanjankielinen kulttuurituotanto, kuten TV-ohjelmat, mahdollistavat myös moninaisia tapoja oppia espanjan kieltä; kielen opiskelu ei rajoitu pelkkään epämieluisaan kirjan pänttäämiseen vaan voikin olla osa jännittävän Netflix-sarjan seuraamista”.
Ilmoita asiaton viesti
Espanjan kieli on muistaakseni maailmassa enemmän puhuttu kieli kuin Englanti.
Ilmoita asiaton viesti
Päinvastoin, peruskoulun romahdus edellyttää sitä että kaikkeen pakollisuuteen on otettava uusi suhde.
Pakolla ei kukaan mitään opi. Turha ajaa käärmettä pyssyyn. Saapasnahkatornista on turha huudella että Suomen kansaa on sivistettävä.
Koko peruskoulu on mätä laitos, jonka mätyys ei ole aikaisemmin paljastunut korkeatasoisen opettajakunnan ja korkeatasoisen oppilasaineksen vuoksi.
Nyt alkaa skeida osua tuulettimeen ja on alettava miettiä uusia konsteja.
Keskeiset osat peruskouluväittämistä ovat valheellisia. Ilmaisuus (ei olisi ollut vaikeaa muuttaa vanha oppikoulu ilmaiseksi), yhtenäinen peruskoulutus kaikille (aineksessa on liian paljon hajontaa että yhtenäiskoulutuksessa olisi järkeä, marksistinen ihmiskäsitys ihmisten muovailtavuudesta ei pidä paikkaansa),
Peruskoulusta puuttuu olennainen kannustin. Ei voi pudota mihinkään vaikka alisuoriutuisi vaikka miten raskaasti.
Nimellisesti korkea koulutus ei paranna työllistymistä jos oppilaan todistuksessa on vain armovitosia eikä oppilas osaa lukea eikä laskea.
Ruotsin kielen opettaminen olisi ihan okei mikäli aikaa ja tunteja olisi rajattomasti. Nyt se vie tilaa joltakin hyödyllisemmältä.
Salainen agenda piilottaa koulujärjestelmään liikatyövoima ei enää päde sekään kun liikatyövoimaa ei enää ole kuten oli peruskoulun alkuaikoina. Nyt on koittanut työvoiman puutteen aika
Ilmoita asiaton viesti
Itse aikoinaan kirjoitin L:n pisteillä 282. En ole elämässäni kieltä tarvinnut – mieluummin olisin pakko-opiskellut ranskaa, italiaa, ….
Eli pakkoruotsi kaventaa hyödyttävää kielitaitoamme!
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kouluissa tulee keskittyä pakkoruotsin sijasta maailman valtakieliin, joilla on ratkaiseva merkitys Suomen ulkomaankaupalle ja taloudelle.
Ilmoita asiaton viesti
5-0. Yksikään ei kannata pakkoruotsia.
Ilmoita asiaton viesti
Osaan ruotsia. Siitä on ollut minulle paljon hyötyä. Silti vastustan sen pakollista opettamista kaikille suomalaisille, vaikka minkään muun kielen opiskeleminen ei ole pakollista vaan englanninkin voi korvata jollain muulla kielellä. Motiivi opiskella ruotsia ei ole kaikille avautunut eikä avaudu, vaikka sitä kuinka perustelisi. Ihmiset itse tietävät, mitkä kielet heitä kiinnostavat ja hyödyttävät. Joillakin tuohon joukkoon kuuluu ruotsi, joillakin ei.
Kannatan peruskouluun systeemiä, jossa jokaisen suomenkielisen oppilaan on opiskeltava kahta seuraavista oppilaalle vieraista kielistä: englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä. Ruotsinkielisille ruotsin tilalle suomi.
Entisen emämaan kielen tuputtaminen kaikille suomalaisille yhä vain on jäänne, josta kansainvälistyvän Suomen on syytä päästä mahd. pian eroon. ”Toinen kotimainen” kieli ei ole mikään syy pakottaa opiskelemaan ainetta, josta on tullut opintojen etenemiseste jo tuhansille suomalaisnuorille.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan tämä kirjoituksesi on jokin kannanotto hallitusneuvotteluihin liittyen?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä oli taas huttua tämäkin blogi.
Blogistikin voisi välillä miettiä kannattaako ihan kaikkia aivopierujansa jakaa.
Ilmoita asiaton viesti
Prrrt. SPRRT. PRRRRRRRRRRRRRRRT. prprprprprprprprprpr.
Miten pierun ääni kirjoitetaan?
Auton äänimerkki on tööt, juna on chuu, lehmä on muu jne, mutta pieru, miten se kirjoitetaan oikeaoppisesti?
Tälläinen aukko meidän kirjakielessämme on ehdottomasti korjattava, sietämätön tilanne. Voi toki olla että en vain saa nyt mieleeni, ja tämä on vain aivopieru.
Ilmoita asiaton viesti
”Jo pelkästään kielen yleisyyden pitäisi riittää perusteeksi toisen kotimaisen pakolliseen opiskeluun”
Miten sitten, jos maahanmuutto lisääntyy joidenkin toiveiden mukaan, niin pitäisikö pakollisia kieliopintoja lisätä, jos vaikka arabian kielestä tulee hyvin yleisesti puhuttu kieli? Tämähän on maailmalla aika yleinen kieli.
Kätevintähän olisi maahanmuuttajan opiskella valtakieltä, mutta silloinhan me emme kykenisi kommunikoimaan matkustaessamme arabimaissa heidän omalla kielellään.
Ilmoita asiaton viesti
Varsinkin ennen Neuvostoliiton romahdusta, kun Suomi eli YYA:ssa (=käytännössä miehitysriskin alaisuudessa), oli Suomella taskussaan hyvin vähän valttikortteja käytettävissään välttääksemme Baltian maiden kohtalon.
Ja ne valttikortit olivat heikkoja, kuten ruotsin kielen asema Suomessa. Mutta kaikki, mikä erotti meitä itäblokista, oli merkityksellistä. Ruotsin kieli Suomessa liitti meidät pohjoismaiseen yhteistyöhön ja antoi Suomelle ”oikeuden” pitää sitä kansainvälisestikin tunnustettuna viiteryhmänämme.
Nyt ei tilanne ole enää sama. Elämme uutta suhdannetta. Mutta suhdanteet vaihtelevat. Ei kannata luopua mistään, jolla voi olla turvallisuuspoliittista merkitystä jossain vaiheessa. Vastoin monien suomalaisten yleistä luuloa Pohjoismaiden Neuvoston kokoukset pidetään omia kansalliskieliä käyttäen, jolloin suomalaisten oletetaan käyttävän ruotsia.
Ruotsi on Suomelle jonkinlainen ”lähiulkomaa”. Olen itse työskennellyt siellä neljä vuotta enkä silloin viisi vuotta Japanissa asuneena ennen Ruotsiin muuttoa tuntenut enää oleskelevani ulkomailla. Niin paljon sama fiilis siellä vallitsee kuin Suomessakin.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkoruotsi on toiminut hyvänä suodattimena. Aborginaalit suomalaiset juntit eivät ole päässeet akateemiselle uralle ilman pakkoruotsia. Valtion ja kunnan virat eivät aukea aborginaaleille. Onneksi yksityisellä puolella ei tuollaista seulaa käytetä.
Ilmoita asiaton viesti
”Valtion ja kunnan virat eivät aukea aborginaaleille.”
Toi on totta. Suomessa suomenkieliset ei pääse julkisiin virkoihin.
Ihan järkyttävää!
Ilmoita asiaton viesti
Olen ollut sellaisessa virassa 7 vuotta, missä oli pakollisena vaatimuksena myös Ruotsin kielen tyydyttävä kirjallinen ja hyvä suullinen taito. Koko aikana en tarvinnut kertaakaan käyttää kyseistä kieltä. Aina kun joku yritti sitä puhua, totesin, että meillä on 2-kielinen maa, minkä nimi on Suomi, joten sillä jatketaan ja aina sillä pärjättiin ilman ongelmia.
Ilmeisesti vaatimus oli aikoinaan asetettu sen vuoksi, että palkkaluokka oli saatu ylemmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikään osaaminen ei ole tarpeetonta. Ei kukaan päivittäin tarvitse taitoa vaihtaa auton renkaita, mutta kaksi kertaa vuodessa taito säästää paljon rahaa osata.”
Ja sitten tullaankin vaihtoehtoiskustannuksen käsitteeseen, josta renkaiden vaihto on oiva esimerkki. Voit toki laskea, paljonko säästät rahaa vaihtamalla renkaat itse, mutta oikeastihan sinun pitäisi ottaa myös huomioon, mikä on renkaiden vaihtoon käyttämäsi ajan arvo, jos pystyt käyttämään sen muuhun.
Sinä voit hyvin päätyä siihen lopputulokseen, että sinun kannattaa vaihtaa renkaat itse, siinä missä joku muu voi arvioida aikansa olevan arvokkaampaa muussa käytössä.
Kaltaisesi liberaali tuskin kuitenkaan esittää, että kaikkien olisi pakko vaihtaa renkaat itse?
Vähän samaan tapaan kuin sinä saat ihan vapaasti olla sitä mieltä, että saat suurimman hyödyn ajallesi opiskelemalla ruotsia, siinä missä joku muu voi katsoa hyötyvänsä sen ajan käyttämisestä vaikka saksan tai ranskan opiskeluun.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni pakkoruotsia pitäisi tarkastella käyttäen panos-tuotos-analyysiä. Kuinka paljon siihen käytetään resursseja, kuten määrärahoja, ja mitä saadaan niiden vastineeksi. Voidaanko suuri panostus ruotsin kielen pakollisuuteen perustella ja saavutetaanko käytännössä sille asetetut tavoitteet, kun se on määrätty pakolliseksi?
Kun pakkoruotsia tarkastellaan tuota kautta, niin siitä tulee mieleen se ajatus, että näistä asioista ei keskustella rehellisen avoimesti. Siitä luonnollisesti seuraa kysymys siitä, miksi niistä ei voida puhua, kun niihin kuitenkin käytetään suuria summia yhteiskunnan varoja?
On helppoa sanoa, että kaikki kielitaito on hyödyksi, mutta kuinka paljon aikaa, rahaa ja ponnisteluja tarvitaan kyseisen kielitaidon saavuttamiseen julkisen sektorin taholta? Millaisia ovat näiden ponnistelujen lopputulokset ja miten vuosien opiskelun, jonka monet kokevat pakkopullaksi, niin siitä opittua kielitaitoa mitataan?
Tähän vastaukseksi ei kelpaa se, että asiat on aina tai pitkän aikaa tehty tällä tavalla, vaan pitäisi ymmärtää se, että Suomen kaltaisen maan menestyksen keskeinen edellytys on se, että nuoria kannustetaan opiskelemaan maailman valtakieliä olemassaolevia mahdollisuuksia hyödyntäen ja niitä kehittäen.
Ilmoita asiaton viesti
Omalta kohdaltani täytyy sanoa, että ruotsin opiskelu (pakollinen) on ollut täysin hukkaan heitettyä aikaa.
Kyseisistä opinnoista en ole saanut hyötyä edes silloin kun olin avioliitossa suomen-ruotsalaisen kanssa.
Ruotsin kielitaitoni on heikko, mutta eipä sillä ole väliä, kun en ole kieltä koskaan tarvinnut.
Enemmän käyttöä minulla olisi ollut espanjankielellä, kuin ruotsilla. Englantikin on monin verroin tärkeämpi kieli minulle.
Itse pidän pakollista ruotsin opiskelua täysin ajan ja resurssien tuhlaamisena, joka on muinaisjäänne 1800-luvulta. Mielestäni ruotsin sijasta löytyy montakin hyödyllisempää opiskelun aihetta yläkoululaisille, kuin kieli jota he eivät todennäköisesti tarvitse koskaan elämänsä aikana.
Hyvä englanninn taito on paljon tärkeämpi taito, kuin pakollinen muinaisen hallintokielen opiskelu.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaan että opetettava tieto kaksinkertaistuu kymmenen vuoden välein. On myös väitteitä että opetettava tieto kaksinkertaistuu vain kahdenkymmenen vuoden välein.
Miten vain mutta onko tullut mieleen, että jotakin ehkä olisi jätettävä pois jos uutta aineistoa on tarkoitus opettaa? Vai opetetaanko vain klassillinen sivistys, se joka on ollut aktuaalia vaikka 50 vuotta sitten?
PS. Kyllä kreikkaakin olisi hyvä osata. Ainakin englantilaisen hyvän koulutuksen saaneen on ennen vanhaan tunnistanut siitä että osaa kreikkaa. Ja osaa lainata sujuvasti Shakespearea.
Ilmoita asiaton viesti
Nuoruudessani vietin monta kesää – a 3 kk – Värmlannissa ja opin kielen hyvin. Kuten moni muukin täällä myös ruotsia puhuvat, voin helposti todistaa, että kielen opettelusta koulussa on vain melkoista haittaa. Voisin myös kirjoittaa tapahtumista, joissa meidän rantaruotsalaisemme ovat suhtautuneet kielteisesti ”suomalaisiin”. Erittäin kielteisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Asia on hyvä. Siitä hyötyvät ruotsinlukijat itse. Tosin sana ”pakko” leimaa sen ikävästi. Pitäisikin puhua velvollisuusruotsista. Samaan tapaan kuin asevelvollisuudesta ja oppivelvollisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti