Hyvää tasa-arvon päivää kaikille epätasaisesti!

Naisten päivän – jota kutsun tasa-arvon päiväksi väärinkäsitysten välttämiseksi – kunniaksi kirjoitan YK:n turvallisuusneuvoston lempipäätöslauselmastani. Suomi haluaa näyttäytyä maailmalla tasa-arvon edelläkävijänä, mutta ei toimi kuten saarnaa. Suomessa on ainakin kaksi hyvin merkittävää epäkohtaa tasa-arvon toteutumiseksi yhteiskunnassa: syrjivät maanpuolustusvelvoite ja vanhempain oikeudet, jotka suosivat äitiä.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 – Naiset, rauha ja turvallisuus

Suomella on hienot puolustusvoimat ja laaja reservi, joita ei suotta ihailla kansainvälisissä turpo-piireissä. Olen ylpeä suomalaisten korkeasta maanpuolustustahdosta, joka on noin 80 prosenttia. Tasa-arvon toteutumisen kannalta Suomen vain miehiä koskeva asevelvollisuus jakaa kansan kuitenkin epäreilusti kahtia. Vain miehille asetettu velvollisuus ei ole epäreilu vain miehille, jotka pakotetaan pahimmillaan valtion pakkotyöhön tai vapausrangaistukseen. Kutsuntaikäiset naiset puolestaan eivät välttämättä tule ajatelleeksi, että heillä olisi mahdollisuus saada puolustusvoimilta laadukasta koulutusta ja lähteä sotilasuralle. Sotilashenkilöstöllä on varhain alkavan vakituisen nousujohteisen uran lisäksi myös verrattaen hyvä palkkaus. Jos naiset eivät edes käytä hyväkseen mahdollisuutta lähteä sotilasuralle, niin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 naisista turvallisuus- ja rauhankysymyksissä ei voi toteutua.

Naiset, rauha ja turvallisuus -resoluutio pyrkii mm. edistämään naisten osuutta asevoimissa, mikä on ainoa tie esimerkiksi sotilaallisen päätöksenteon huipulle. Myös asevalvonnassa, konfliktin ehkäisyssä ja rauhanturvaamisessa olisi tarvetta eri sukupuolten edustajille, joista kaikki yhteiskunnatkin rakentuvat. Rauhanturvatehtävissä on liian vähän naisia, ja erityisten suomalaisnaisten osuus on hävettävän alhainen. Jotta esimerkiksi rauhan turvaaminen, konfliktin jälkeinen jälleenrakentaminen ja pysyvän rauhan saavuttaminen toteutuisi, on neuvotteluihin osallistuttava mahdollisimman laaja edustus kaikkia osallisia. Tutkimusten mukaan rauhansopimukset ja rauhanturvatehtävät, joihin osallistuu myös naisia, onnistumisprosentti onkin korkeampi.

Eversti (evp) Mikko Myllykangas toivoi jo 2011 Hämeen rykmentin komentajana, että naisia saataisiin lisää armeijan riveihin: “Naisten osuus varusmiespalvelussa onkin herättänyt keskustelua. On pohdittu, pitäisikö naisillekin alkaa lähettää kutsuntakirjeitä. Myllykankaan mielestä tämä on hyvä tai jopa erittäin hyvä ajatus.” Joidenkin tilastojen mukaan fyysiset vaatimukset estäisivät naisten osallistumisen, mutta samaan aikaan suuri osa miehistä ei läpäise asetettuja vaatimuksia Marcus Prestin mukaan. Miehet ry haluaisi ulottaa tasa-arvoisen asepalveluksen noudattamaan lisäksi laajempia syrjimättömyyden periaatteita.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen ja kansanedustaja Hanna Holopainen (vihr) on kirjoittanut tavoitteena olevan maanpuolustuksen ja asevelvollisuuden malli, joka tasa-arvoisuuden lisäksi tukee kokonaisturvallisuutta ja turvaa puolustusvoimille tarpeellisen määrän motivoituneita koulutettavia sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. “Meidän on varauduttava yhä moninaisempaan kirjoon erilaisia uhkia. On kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tarpeellista tarjota koko ikäluokalle hyvät perustiedot ja -taidot häiriö- ja poikkeustilanteissa toimimisesta. Suomi olisi sen myötä paremmin suojattu moninaista hybridivaikuttamista vastaan. Nykypäivänä vieraan valtion taholta vaikuttamista voi kohdistua esimerkiksi sosiaalisen median kautta keneen tahansa.”

Eduskunta on nyt tehnyt kartoituksen asevelvollisuuden uudistamisesta, ja yhteiset kutsunnat on määrä toteuttaa – toivottavasti mahdollisimman pian! Lisäksi olen sitä mieltä, että isyysoikeudet tulisi myös laittaa kuntoon Suomen äitejä suosivassa yhteiskunnassa, mutta siitä lisää jokin toinen kerta.