Pasilan kautta Natoon?

Tämä Suomen kuvalehden artikkeli on vuodelta 2008. ”Läntiset imperiumit ovat käyneet läpi saman vaiheen, mutta ne ovat ymmärtäneet, että kolonialismin aika on ohi. En usko, että esimerkiksi brittiläiset tai ranskalaiset tuntevat katkeruutta siirtomaidensa menetyksestä tai että ne haluaisivat ottaa ne väkivalloin takaisin. Venäjä on taas täynnä tuon kaltaisia tunteita ja tuntemuksia.” -Vytautas Landsbergis (SK, 26.8.2008)

Suomen kansa on yhdistynyt talvisodan ihmettä edeltäneellä tavalla, kun Naton kannatus yhdistää yli puoluerajojen. Olemme viimein satojen vuosien jälkeen ottamassa vastuuta Liivinmaan puolustuksesta. Entinen rauhanpuolustajakin tietää, että Natoon on vihdoin mentävä. Kun charmantisti harmaantunut vanhempi äärikonservatiivinen herrasmies Sergei Lavrov alkoi kirjotella eri maihin kirjeenvaihtokavereita saadakseen, alkoi suomalaisten Nato-kanta kääntyä nousuun jo 2021 luvun lopulla. Jos astumme käsi kädessä Ruotsin kanssa Natoon, saa sotavuosina huolellisesti vaalittu vuosisatainen pohjoismainen yhteys sinetin.

Hallitusten turpo-selontekoihin on kirjattu jo viime vuosituhannelta lähtien Nato-optio, joka lunastettiin kirjauksen mukaisesti turvallisuustilanteen muututtua dramaattisesti Euroopassa. Jotkut luulevat, että media loi väärän uhkakuvan tilanteessa, jossa Suomen rajoilla olleet venäläisyksiköt oli viety Ukrainaan tuhoutumaan. Myös Suomen ja Ukrainan historian erilaisuuteen vedotaan, kun halutaan selittää ettei Venäjä uhannut meitä. Kyseessä ei kuitenkaan ollut ainoastaan Venäjän imperialismin aiheellinen pelko, mikä sai Suomen kääntymään vihdoin Naton puoleen, vaan myös solidaarisuuden osoitus EU:lle ja viimeisen suomettuneisuuden kahleen katkaisu.

Suomen kansa on pragmaattista, ja kun kaikki tarvittava tieto on tarjolla (vrt. Brexit, jossa Kremlillä oli näppinsä onnistuneesti pelissä) niin kansalaiset voivat ohjata edustajansa toimimaan kuten oikein on. Suomalaisten sisälukutaito ja lehdistönvapaus ovat huippuluokkaa. Kun vasemmisto sättii Yleä oikeiston talutusnuorassa olevaksi, itketään oikeistossa yleläisten valmistuneen Tampereen kommunistisesta yliopistosta. Yle tekee siis loistavasti hommansa, kun sitä moititaan molemmilta puolilta. (Klikkiotsikoista pitäisi kuitenkin päästä eroon kaikissa medioissa, koska kiireiset ihmiset ehtivät usein lukemaan vain ne, ja pahantahtoiset ihmiset jakavat niitä harhaanjohtavilla saatteilla.)

Pasilasta takaisin Natoon

Koska Baltia on osa vanhaa Neuvostoliittoa, sillä on paras ulko- tai turvallisuuspoliittinen osaaminen Venäjästä. Suomi kuuluu pohjoismaiseen arvoyhteisöön, joten emme voi vaatia Ukrainaa taistelemaan viimeiseen ukrainalaiseen, vaan tuemme Balttien tavoin Ukrainaa parhaiden kykyjemme mukaan. Koska suomalaisia F-18 Hornet -hävittäjiä uhkaa romuttaminen muutaman vuoden päästä, niin näkisin ne mieluummin ASAP Ukrainassa: niiden elinkaari on muutoinkin tulossa pian vastaan, niin ainakin olisi kunniakas lähtö!

Vytautas Landsbergis on professori ja poliitikko, joka oli perustamassa 1988 Liettuan itsenäisyyttä ajanutta liikettä ja johti Liettuaa itsenäistymisen jälkeen 1990–1992. Landsbergis toimi europarlamentaarikkona 2004–2014.


Filosofian tohtori Heikki Mansikka on kirjailija ja opettaja, joka on julkaissut teoksen Hornet-lentäjä (WSOY) 16.3.2023.

Suomen suurimman rauhanjärjestön entinen hävittäjälentäjä Mansikka kertoo kirjassaan, että häntä on simputettu 1990-luvulla: ”Tuohon aikaan oli muutenkin normaalia suhtautua ihmisiin syrjivästi. Luulen, että simputusta esiintyi, koska »niin oli aina tehty». Perinnettä oli vaikea katkaista.” (UP, 8.3.2023)
rosa guevara
Vihreät

ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija yli 15 vuoden kokemuksella
"Errore humanum est"

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu