Tuntematon tiedustelu-upseeri

Metsäpirtin pitäjässä  lapsuutensa ja nuoruutensa eläneet nuorukaiset tunsivat kotiseutunsa kuin omat taskunsa. Talvisodan sytyttyä näitä nuorukaisia käytettiin vihollisen joukkojen sijoituspaikkojen    seuraamiseen. Jo muutaman päivän kuluttua sodan alkamisesta eräs heistä, alikersantti Reino Lamppu , osoittautui muita tehokkaammaksi. Hänen antamansa tiedot pitivät aina paikkansa ja ne saatiin tietoon heti aamulla öisen partiomatkan jälkeen.

Yleensä Reino teki partiomatkansa vihollisen linjojen taakse yksinään. Silloin oli helpompi liikkua ja hyvänä hiihtäjänä Reino usein vedättikin vihollisen takaa-ajajia perässään ansaan. Reino Lampun ryhmään kuuluva Arvo Orava kertoi vuosikymmeniä sitten, että Reino taas kerran linjojen taakse lähtiessään määräsi muut ryhmänsä jäsenet pellon reunaan vartioon ja opasti, että kun sieltä tulee ensimmäinen mies, niin älkää ampuko sitä, sillä se olen minä, mutta listikää kaikki perässätulijat. Perässätulijoita oli kuusi. Ryhmä sai käyttöönsä kipeästi tarvitsemiaan puoliautomaattikiväärejä.

Metsäpirtin ja muualtakin rajan pinnassa olevat rakennukset piti polttaa ennen  perääntymistä. Jostain syystä Reino Lampun koti oli jäänyt polttamatta. Yöllä ryhmä Lamppu hiihti talon luokse ja selvitti, ettei vartiomiestä ole asetettu. Muun ryhmän asettuessa asemiinsa, Reino hiihti kotitalonsa tuvan ikkunan alle ja kaivoi kaksi käsikranaattia esille. Samalla talosta astui ulos uninen sotilas, nuuhki hetken ilmaa ja aloitti sitten rakkonsa tyhjennyksen rappusilla seisten. Tehtävän suoritettuaan mies palasi sisätiloihin ja Reino pääsi jatkamaan askareitaan. Saatuaan käsikranaatit laukaisukuntoon hän iski mukanaan tuomalla halolla ikkunat sisään, viritti käsikranaatit ja heitti ne kolmeen laskettuaan sisälle taloon.

Sitten mies nopeasti pystyyn ja konepistoolin lipas tyhjenee yhtä mittaa talon sisätiloihin. Muut partion jäset huolehtivat ovesta poistujista. Asetäydennyksen suoritettuaan partio poistui omien puolelle palavan talon jäädessä valaisemaan tienoota. En ole tietoinen, kertoiko Reino koskaan kotitalonsa polttaneen henkilön nimeä omaisilleen.

Reinon partiomatkat jatkuivat menestyksekkäinä Talvisodan loppuun saakka. Alkumatkan rajan yli mentäessä hän eteni ryhmänsä kanssa, mutta itse kohteeseen hän eteni useimmiten yksin. Hyvämuistisena hän ei tarvinnut muistiinpanoja vaan pelkkä vilkaisu riitti. Kohteessa hän viipyi vain muutamia minuuttia ja oli sitten valmis poistumaan. Pian hänet sitten ylennettiinkin kersantiksi.

Sodan ollessa lopuillaan Reino ylennettiin ylikersantiksi ja lähetettiin upseerikouluun. Koulun loputtua vänrikki Lamppu nimitettiin ylimääräiselle vänrikin vakanssille, ja hänen tehtäväkseen määrättiin tiedustelu-upseerin tehtävät.

Sotien välisenä aikana Vänrikki Lamppu teki yksinään lukuisia tiedustelumatkoja rajan taakse luovutetuille alueille. Toiminta jatkui menestyksekkäänä kunnes joku omista petti hänet.

Viimeiseksi partiomatkaksi koitui 18.6.1941 suoritettu tiedusteluretki Matkaselästä Sortavalan suuntaan. Missään nimessä vaarallisuudessaaan  tämän retken ei pitänyt olla vaikea, mutta palaamatta hän matkaltaan kuitenkin jäi. Asiakirjat sodan jälkeen kertovat hänet teloitetun pian kiinni jäätyään.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu