Jätehuollon markkinatalouslähtöisyydestä

Suomessa omakotiasujille, taloyhtiöille ja jossain tapauksissa kiinteistöosakeyhtiöille on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa järjestää jätehuolto – sopimusperusteinen ja kunnallistettu. Lähtökohtaisesti siitä, kumpi vaihtoehto on tarjolla, päättää kunta. Sopimusperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen, taloyhtiö tai kiinteistöosakeyhtiö tekee itse jätehuoltosopimuksen haluamansa palveluntarjoajan kanssa, kun taas kunnallinen jätehuolto pakottaa jätepalveluiden käyttäjät ostamaan palvelun kunnan määrittelemältä yritykseltä. Usein kunnalla ei itsellään ole kalustoa, osaamista tai infrastruktuuria jätehuollon järjestämiseen, jolloin se kilpailuttaa alueen yksityiset toimijat ja kilpailutuksen voittajasta tulee virallinen, kunnallinen toimija. Käytännössä siis tietyissä kunnissa esimerkiksi omakotiasujat eivät itse saa päättää, mikä taho heiltä noutaa jätteet ja millä hinnalla.

Kunnan puuttuminen siihen, miten eri tahot haluavat jätehuoltonsa järjestää, rikkoo perustavanlaatuisesti vapaan markkinatalouden lainalaisuuksia. Ihmiset ja taloyhtiöt pakotetaan käyttämään tietyn yrityksen palveluita, eivätkä he itse pääse neuvottelemaan esimerkiksi palveluiden hinnasta. Yksityiset omakotiasujat eivät itse saa kilpailuttaa paikallisia alan toimijoita vaan heidän on tyydyttävä kunnan tekemään kilpailutukseen. On absurdia, miksi tämä on yleinen käytäntö, sillä se ei edes teoriassa kuulosta hyvältä toimintatavalta markkinatalouslähtöisessä länsimaassa. Ei sovi myöskään unohtaa sitä, miten (tässäkin) asiassa sosialismi nakertaa pienempien yksityisten jätehuoltoyritysten kannattavuutta ja toimintavarmuutta.

Tragikoomisinta jätehuollon kunnallistumisissa eri paikkakunnilla on se, että kunta saattaa varata itselleen oikeuden tiettyjen jätejakeiden keruuseen ja samalla jättää sitten loppujen jätejakeiden keruun vapaasti kilpailutettavaksi. Esimerkiksi Turun seudulla taloyhtiöt ja omakotiasujat saavat itse vapaasti valita, mikä jätehuoltoyritys heidän sekajätteiden keruusta vastaa, mutta vuoden 2024 aikana heidät pakotetaan porrastetusti alueittain aloittamaan biojätteiden keruu (tai kompostointi) Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n kautta. Omakotiasujaa voi hämmentää, miksi hänen on pakko olla kahden eri jätehuoltoyrityksen asiakas, jos toiseen on ollut tyytyväinen. Kahden eri jätehuoltoyrityksen tuottaessa palveluita ja mahdollisesti alihankkiessa niitä toinen toiseltaan asiakaspalvelun tarpeessa oleva yksityinen jätehuoltoasiakas voi hämmentyä siitä, miksi yrityksen X auto hakee heiltä jätteet, vaikka hänen jätehuoltosopimuksensa on solmittu yrityksen Y kanssa. Maalaisjärki on todennäköisesti se asia, jonka mainittu asiakas epäilee puuttuvan kunnan toimijoilta.

On ymmärrettävää, että kunnissa määritellään esimerkiksi se, millä tyhjennysväleillä asumisesta syntyien jätteiden jäteastioita tulee tyhjentää, koska tällä edistetään muun muassa sitä, että varsinkin Suomen taajama-alueilla kaupunkiympäristöt näyttävät siltä, miltä niiden kuuluukin näyttää sivistyneessä ja vastuullisessa Pohjoismaassa. Kukaan ei halua, että Helsinki alkaisi muistuttamaan Delhiä tai että Suomeen globaalista etelästä saapuva turisti ei enää aidosti ihmettelisi ympäristön erityisen siistiä yleisilmettä. Kuitenkin, jätehuollon kunnallistumista ympäri Suomen voi verrata siihen, jos kunnat alkaisivat määritellä omakotiasujille, mistä energiayhtiöstä saisi enää ostaa sähköä. Sosialisti peukuttaa, kapitalisti tyytyy osaansa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu