2010-luvun suomalainen menestyssaaga
Olen huolestunut.
Sillä kansakuntamme on jämähtänyt henkisesti 70-luvulle.
Nyky-Suomen perusta valettiin 70-luvulla: Hyvinvointiyhteiskunta, peruskoulu, puolueettomuus, rauhanomainen rinnakkaiselo itänaapurimme kanssa ja teolliset työpaikat, jotka turvattiin säännöllisin väliajoin "D-vitamiiniruiskeen" avulla.
Loimme upean kansallisen saagan, jota yhä mielessämme vaalimme, ja josta voimme aiheestakin olla ylpeitä.
Mutta nyt tuota kaikkea ollaan ottamassa meiltä pois. Ei siksi, että meistä olisi tullu laiskoja tai kelvottomia ylläpitämään niitä, vaan siksi että olosuhteet joissa nyky-Suomen saaga syntyi ei enää ole olemassakaan.
Ympärillämme on tapahtunut perinpohjaisia mullistuksia, mutta me olemme aivankuin emme olisi niitä huomanneetkaan. Oma saagamme on sokeuttanut meidät niin, ettemme ole havainneet mitä ympärillämme oikein tapahtuu.
Meidän on nyt luotava uusi kansallinen, 2010-luvun suomalainen menestyssaaga, josta voimme olla ylpeitä pitkälle vuosisadan loppuun saakka.
Uusi suomalainen menestyssaaga pohjautuu uudelle ihmiskuvalle; Ihminen, kansalainen onkin olio, joka on itse kykenevin ratkaisemaan mikä on hänelle kulloinkin parhaaksi. Valtion/yhteiskunnan ei tarvitse aina tehdä sitä hänen puolestaan. Tämä ajattelutavan muutos tuo meille henkisen vallankumouksen ja vapauttaa valtavasti henkistä potentiaalia meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Tätä henkistä potentiaalia vapautuu mm. seuraavista kohteista:
* Lopetetaan BKT-luvun seuraaminen kasvun mittarina. Sen sokea seuraaminen aiheuttaa ekologista, inhimillistä ja materiaalista tuhoa. BKT:n sijaan aletaan seuraamaan koetun hyvinvoinnin kasvua.
* Koulussa annetaan oppilaiden oman luontaisen uteliaisuuden ohjata oppimista. Hyväksytään, että kaikki ovat erilaisia ja kaikenlainen keskinäinen mittailu ja vertailu ovat tarpeettomia.
* Työelämässä kansalaispalkan avulla vapautetaan kukin aina itse valitsemaan itselleen mielekkäin tapa osallistua yhteisiin talkoisiin.
* Hyväksytään myös se tosiasia, että nykyään ei rahataloudessa ole kaikille riittävästi lisäarvoa tuottavaa työtä. Annetaan ihmisten vapaasti siirtyä kolmannen sektorin piiriin tai mihin tahansa aktiviteettiin, jonka he kokevat parhaakseen (kuten esim. netin ilmaispalvelut+sisällöt ja Open Source kehitys).
* Tuetaan jakotalouden syntymistä; Ei tuoteta loputtomasti turhakkeita, vaan jaetaan se mitä jo on. Jakotalous nostaa jo olemassa olevan investoidun pääoman tuoton huippuunsa.
Yhteiskuntamme perustuu luottamukseen. Valtion pitää luottaa kansalaisiinsa ja kansalaisten toisiinsa. Tällähetkellä me vielä epäilemme toisiamme. Se on turhaa, sillä todellisuudessa olemme kyllä toistemme luottamuksen arvoisia. Emme ole vain päässeet sitä toisillemme osoittamaan.
Sillä hetkellä kun me tämän oivallamme, voi uusi menestyssaagamme alkaa.
Aina on vaikeaa hyväksyä, että omat käsitykset ovat vanhentuneet.
Mutta mahdotonta se ei ole.
Ota kuuitenkin huomioon että juuri sitä luottamusta ollaan nyt nakertamassa.
Kun kuulemma impivaaralainen meininki ei kelpaa.
Ilmoita asiaton viesti
”* Tuetaan jakotalouden syntymistä; Ei tuoteta loputtomasti turhakkeita, vaan jaetaan se mitä jo on. Jakotalous nostaa jo olemassa olevan investoidun pääoman tuoton huippuunsa.”
Avaatko hiukan mitä tuolla ”jakotaloudella” tarkoitat?
Kirjoituksesi oli holistisessa visionäärisyydessään hyvä, mutta tuota en aivan ymmärrä ja se haiskahtaa jotenkin vasemmistolaiselta.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan mm. käytetyn tarvaran vertaismyyntiä Internetin ja mobiilisovellusten kautta. Samaten tavaroita voi myös vuokrata vastaavanlaisten palveluiden avulla.
Ilmoita asiaton viesti
..kiitos, juuri näin Pekka! Eli tavaroiden ja palveluiden jakoa netin kautta, joko maksullisesti tai sitten aivan ilman.
Jakotalous taitaa olla sharenomics englanniksi. Menestyneitä suuria palveluita on Uber-taksi ja AirBnB.
Internet mahdollistaa optimaalisen resurssien hyödyntämisen mikä laskee BKT:tä, mutta lisää koettua hyvinvointia.
Ilmoita asiaton viesti
BKThan on todellakin pelkkä kirjanpitoarvo, joka ei kansantalouessa liity todellisuuteen, koska siinä kaikki arvot ovat imaginaarisia, oletuksia, kuvittelua. Mitään objektiivista rahassa mitattavaa arvoa millään kun ei ole, koska rahan arvo ei ole objektiivinen.
Sen sijaan onelmaksi tulee tuo käytettyjen jälleenmyynnin tehostaminen. Se tarkoittaa vähenevää tuotantoa ja sitä tietä vähenevää työllisyyttä. Tämä tarkoittaa, että ostovoiman jakamiseksi ja siirtämiseksi tarvitaan jokin uusi mekanismi korvaamaan palkkatyö.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kuluttajilla jää enemmän rahaa käytettyjen tavaroiden ostamisen myötä, niin eikö tämä ylijäämä sitten kohdistu muuhun kuluttamiseen tai investointeihin?
Ilmoita asiaton viesti
Mihin muuhun? Kuluttaja ostaa niitä käytettyjäkin tarpeeseen (?).
Kukaan ei investoi mihinkään, ellei investoinnin tuotannolle ole käyttöä, ostajaa tai omaa käyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin se ylimääräinen raha sitten menee? Notkumaan käyttötileillekö?
Eikö se kuitenkin menisi harrastuksiin, lomamatkoihin, elämyksiin, asunnon ehostamiseen, ulkona syömiseen, harrastuksiin tai vaikkapa palvelutason nostamiseen (kaupankassoille kasseihin pakkaajat kuten USA:ssa)? Jos kuluttajalta jäisi kesimäärin vaikkapa 10% enemmän rahaa, niin luulisi suurimman osan löytävän rahalle käyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ”ylimääräinen raha? Mistä se kluttaja sitä rahaa sitten saisi tuohon kulutukseen, jos työtä ei ole?
Ilmoita asiaton viesti
No ainakin niillä kuluttajilla, joille se työpaikka jäisi, olisi enemmän rahaa käytössään lyhyellä aikajänteellä. Sitten heillä olisi varaa kuluttaa muihin asioihin enemmän, kuten kahvitteluun, viinittelyyn, elämyksiin ja matkoihin. Raha on aina jossain. Toki, jos se makaa käyttötileillä, niin silloin se ei paljoa taloutta hyödytä ja tähän Wahlroos ehdotti negatiivista korkoa ratkaisuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Raha ei ole aina jossakin. Raha ei ole missään. Raha on pelkkä lupaus. Raha on mielikuvitusta.
Tileillä ei makaa yhtään mitään. Talletukset eivät ole pankkien holveissa tai bittitileillä, ne on kaikki lainattu eteenpäin.
Siitä, mitä se raha oikein on, ja miksi: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha…
Kansantaloutta on nyt hoidettu ”lyhyellä aikavälillä” -ajattelulla viimeiset 30 vuotta, ja pississä ollaan.
Ilmoita asiaton viesti
..mielestäni käynnissä on internetistä johtuva ilmiö, jossa tuotantoa on siirtymässä rahataloudesta ei-rahatalouteen (= jakamiseen/ilmaispalveluihin/Open Source).
Tämä aiheuttaa deflatorisen kehityksen joka laskee BKT:tä ja työllisyysastetta.
Todennäköisesti länsimaissa eivät mitkään aiemmat BKT kasvuprojektiot tule enää totetutumaan ja työllisyysaste laskee edelleen (ehkä lähelle 60%).
Tämä lienee ilmiö jota talousteoreetikot eivät ole vielä havainneet, eikä se ole noussut julkiseen keskusteluun.
Mutta so not? On ihan sama missä tuotanto tapahtuu, eikä kansantaluden laskennallisella (BKT) koolla ole sinänsä merkitystä.
Eikä ole mitään ongelmaa siinä, että ihmisiä siirtyy perustulon avulla ei-rahatalouteen. Talous on suljettu järjestelmä; Tuotanto ei karkaa täältä esim Marsiin.
Ilmoita asiaton viesti
Deflaatio = rahan arvo nousee….???
Ilmoita asiaton viesti
Talous on suljettu järjestelmä, mutta sen koko ei ole vakio.
Ilmoita asiaton viesti
Kun suurin osa kulutustavaroista on ulkomaista tuotantoa, niin eivät ne työpaikat Suomesta katoaisi kuin ehkä osittain perinteisten kauppojen kohdalla. Lisäksi tuollaisen vaihdannan kautta vaihtotase petraantuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Vaihtotaseella ei itsenäisessä kansantaloudessa ole paljoakaanmerkitytä. Ongelma on, että kierrätyskaupanlisääminen vähentäisi tuotantoa ja sitä kautta vähentäisi liikkeessä olevan rhaan määrää ja massojen kulutuskysyntää, mikä pitäis kompensoidan rahan lisäämisenä ja kiertonopeuden palauttamisena/lisäämisenä jollain keinolla.
Kysymys on vain siitä, mikä tuo keino olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Lähtökohtasi on erilainen kuin blogistilla. Sinä analysoit seuraamuksia ja asioita edelleen perinteisten taloudellisten tunnuslukujen (rahan määrä, kulutuskysyntä, työllisyys, j.n.e.) kautta, kun taas blogisti peräänkuulutti uusia indikaattoreita, joilla voisi analysoida ihmisten todellista onnellisuuden kokemistaan.
Pakollinen työn tekeminenhän ei sinänsä ole yksilölle siunaus, vaan rasite. Ja kulutuskysynnälle voi yksilö viitata kintaalla, jos hänellä itsellään on kaikki se, mitä kulloinkin katsoo tarvitsevansa.
Eritoten kansantaloudellisten tunnuslukujen kohdalla on selvää, ettei BKT mittaa kansalaisten todellista hyvinvointia tai vaurautta. Suomessakin poikkeuksellisen kylmä ja ankara talvi vaikuttaa monista eri syistä BKT:n kasvamiseen, mutta valtaosa kansasta ei kuitenkaan sellaista talvea koe avoisaksi. Myös ilkivalta vaikuttaa positiivisesti BKT:hen.
Ilmoita asiaton viesti
http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191231…
En nyt oikein ymmärrä, miten tuo olisi lähtökohtana erilainen tai miten se eroaisi siitä, mitä itse esität.
Todellakin, työnteko sinänsä on jo Jumalan rangaistus, kuten kaikki voimme Raamatusta lukea. Kansantaloustieteen kannalta se on vain yksi epämääräinen keino jakaa varallisuutta ja ostovoimaa, ei muuta.
Ilmoita asiaton viesti
..kiitos Juha!
Juuri tätä olen hakemassa. BKT on meille väärä mittari, eräänlainen talouden epäjumala jota nyt palvomme.
Ihmisten todelliset tarpeet/tavoitteet ovat jotain muuta kuin mitä BKT indikoi; Ihmiset haluavat elämänlaatua, puhdasta luontoa, turvaalisuutta ja useimmat meistä myöskin kohtuutta, eikä sitä ylettömyyttä mitä nykyinen talousmalli meille tyrkyttää.
Ja todellakin myös tuho/ilkivalta kasvattaa BKT:tä. BKT:n yksisilmäinen seuraaminen johtaa myös päinvastaiseen ilmiöön: BKT:n kasvu aiheuttaa inhimillistä, ekologista ja materiaalista tuhoa.
Ilmoita asiaton viesti
Utopia on aina utopia (”paikka, jota ei ole”).
Tuosta koullulaisten omasta ohjautuvuudesta ja arvostelun poistamisesta on saarnattu p. Se ontotuudelle vierasta. Etenkin tuon arvostelun poistamisen osalta. Aikuisten maailmassa meitä arvostellaan ja arvotetaan jatkuvasti, selvimipänä esimerkkinä palkka, joka professorilla on parempi kuin siivoojalla.
On paitsi itsepetosta aikikuisilta, karhunpalvelus kasvaville lapsille opettaa, ettei arvostelua aikuisten maailmassa ole.
Ilmoita asiaton viesti
..kiitos kommentista!
Olen kuitenkin hyvin eri mieltä.
Mielestäni joudumme koulussa hukkaan itseltämme, koska meistä tehdään ulkoaohjautuvia.
Aikuisina emme sitten tiedä keitä me oikein olemme, mitä todella osaamme ja mikä meitä oikeasti kiinnostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa lopussahan se ongelma on: ”mikä meitä oikeasti kiinnostaa”. Me emme voi tietää, kiinnostaako meitä esimerkiksi kemia – tai vaikkapa historia – ennen kuin meillä on siitä perustiedot. Ja niiden hankkiminen ei onnistu itseohjautuvuudella, vaan siihen tarvitaan nimenomaan ohjaavaa opetusta, ”tuputtamista”.
Emme voi tietää, olemmeko kiinnustuneet X:stä, jos emme tiedä, mitä X on.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisia paljain jaloin kukkakedolla -yhteisöjä on aina silloin tällöin kokeiltu, ja eivät ole olleet mitään erityisiä menestystarinoita. Yleensä aina jotkut alkavat ahmimaan etuja itselleen ja lopputulos on huonompi kuin lähtökohta. Hyvä lähdeteos on eläinten vallankumous.
Se on totta, että suomella ei ole tähän maailmantilanteeseen mitään eväitä. Suomi on globalisaation häviäjiä. Ei ole mitään takeita, että suomi pysyy edes jonkinlaisena rikkaana ”hyvinvointivaltiona”.
Ilmoita asiaton viesti
.. totta, olemme putoamassa kelkasta ja siksi olen huolestunut.
Ehkä jotkut meidän näppärimmistä yrityksistämme ovat siirtyneet 2000 luvulle, mutta koko muu porukka on jäänyt edelliselle vuosisadalle.
Ilmoita asiaton viesti
70 -luvulla ollessani raksalla kesäduunissa 17 -vuotiaana sain 10 mk tunti. Sillä sai 5 pitkää olutta baarissa.
Nyt ei edes 10 eurolla saa kuin pari pitkää. Ei me olla siten 70 -luvulla. Silloin maito oli kalliimpaa kuin bensiini.
Se oli täysin järkeen käypä asia.
Raksalla ollut apumies rakensi itselleen omakotitalon jne. ALV oli 11% ja kunnallisvero 12%.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo 10 markan tuntipalkka lienee ollut lähempänä 70-luvun puoliväliä, sillä kyseisen vuosikymmenen alussa se olisi ollut huikean korkea. 70-luvulla vallitsi joinakin vuosina hyvin korkea inflaatio.
Kaljatuoppi maksoi kyllä jo 70-luvun puolivälissä noin 5 markkaa, joten jokin ei aivan tuossa vertailussasi stemmaa. (Tai sitten sinulla oli aivan vuosikymmenen alussa todella kova liksa tuosta kesäduunista).
Ilmoita asiaton viesti
#15
Vuosi oli 1971. Baari Jännä-Jussissa pitkä tuoppi oli 2 mk ja tuntiliksa 10 mk tunti. Olin muurarin hanttina.
Muurarin kanssa teimme aina tuopit työpäivän päätteeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten tuo korkea tuntipalkkasi selittää asian. Oma palkkani ensimmäisestä varsinaisesta kesäduunista Postin pakettiosastolla oli 620mk kuukaudessa. Siitä ei tule laskennallisesti kuin neljä markkaa tunnissa ja se oli paria vuotta myöhemmin.
Sinun kuukausipalkaksesi tuli silloin noin 1600 markkaa (jos teit kahdeksan tuntisia päiviä), joten nykyrahanarvolla laskettuna se vastaa 2150 euroa
(http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/S%C3%A4…).
Sellaista palkkaa harva nuori saa kesäduunista ja siihen perustuu se käsityksesi kaljan edullisuuesta silloin. Olit poikkeuksellisen hyvätuloinen siihen maailman aikaan koululaisena.
Ilmoita asiaton viesti
Öljykriisi muutti kaiken. Jopa Kreikan vaikeudet nykyisin ovat perua 73-74 öljykriisistä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ja näin sitä uutta yhteiskuntaa luodaan
Maassa on 500000 työtöntä .
Vartianen ja Korkman päivystävät talousdosentit pelkäävät, että työttömyyden lasku 400000:een käynnistää valtavan inflaatiolaukan ja siksi työttömyys on pidettävä korkealla, vaikka se merkitsee 200000-300000 ihmisen työntämistä yhteiskunnan ulkopuolelle ja 300000-20000 pitämistä siinä rajalla.
Vartiainen, Korkman , monet muut taloustieteilijät ovat omaksuneet friedmanilaisen utraliberaalin talouspolitiikan, jossa osa kansasta luokietellaan rikkaruohoksi
Ja perustulo liittyy tähän, suuri joukko pidetään hengissä, mutta ei anneta elää
Ilmoita asiaton viesti
#22
Suomen koulujärjestelmä on tehnyt tuhoa jo vuosikymmeniksi ja nousua ei ole odotettavissa.
Yksityishenkilölle pitää antaa työnantajan status verotuksessa. Silloin syntyy valtavasti työpaikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Bkt:n seuraamisen lopettaminen vaatii lakimuunnoksia, sillä Suomen tasavalta on suuressa viisaudessaan päättänyt muun muassa siitä, miten nk. ”rakenteellista alijämää” on suitsittava.
Kyseisen lain mukaan tätä alijäämää nimenomaan mittautetaan bkt:hen.
Ilmoita asiaton viesti
Jep. Ja kun BKT on kuvitteellinen arvo, tästä seuraa väistämättä, että Suomen nykyinen talouspolitiikka on…
Ilmoita asiaton viesti
.. BKT:stä luopuminen indikaattorina olisi uskonpuhdistukseen verrattavissa oleva revohka.
Pitäisi luoda kokonaan uusi talousmalli/teoria joka perustuisi johonkin muuhun vaihdantavoluumin rahallisen arvon kasvun tapittamiseen.
Yksi malli voisi olla esim ”kohtuutalous”, jossa tavoiteltaisiin kohtuutta; Kohtuullista, laajalle väestönosalla tasaisesti jakautunutta toimeentuloa. Tietysti tuo kohtuuden määrittely on haastavaa.
Mutta enivei jotain muuta meidän pitää luoda. Nykyinen talousmalli ei ole mikään lopullinen totuus, vaan vuosisatoja kehiteltyjen mallien nykyinen muoto. Sadan vuoden kuluttua meillä on jokatap aivan uudenlaiset mallit ja tulevat sukupolvet naureskelevat meidän nykyiselle BKT-uskollemme.
Ilmoita asiaton viesti
..kiitos kaikille asiallisesta keskustelusta!
Summaan tähän vielä ydinpointtejani:
* meidän kaikkien pitää vääntää aivomme uuteen asentoon ja siirtyä vihdoinkin 2000-luvulle
* modernissa taloudessa on mahdoton työllistää kaikkia rahatalouteen, siksipä on mahdollistettava ihmisten vapaa liikkuminen raha- ja ei-rahatalouksien välillä
* BKT:n tilalle on kehitettävä mielekkämpi kasvu/kehitysindikaattori. Talouden absoluuttisella koolla ei ole juurikaan merkitystä. Tärkeintä on valtion budjettitasapaino ja vaihtotaseen tasapaino
Ja se ydinpointtieni ydinpointti on siis se että meidän on alettava luottamaan siihen, että yksilöt osaavat ja haluavat pääosin toimia sekä itsensä että yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukasimmalla tavalla.
Voimme kyllä luottaa toisiimme.
Ilmoita asiaton viesti