GNU/Linux – 25 vuotta avoimien ohjelmistojen aikakautta

Kaksikymmentäviisi vuotta sitten, elokuun 25. päivänä vuonna 1991, Linus Torvalds ilmoitti ensimmäisen Linux-versionsa julkistamisesta. Yhdessä Torvaldsin luoman käyttöjärjestelmäytimen kanssa, avoimien ohjelmistojen GNU-projektin tuottamat käyttöjärjestelmätyökalut voitiin lopultakin yhdistää täysiveriseksi käyttöjärjestelmäksi, joka tuli lopulta tekemään historiaa; Nykyään Linux on ylivoimaisesti maailman yleisin käyttöjärjestelmä asennettujen ohjelmistokerneleiden määrällä laskettuna.

Tämä kaikki on yleisesti tunnettua IT-historiaa, mutta se mikä useimmilta on jäänyt huomaamatta, on se, että tämä ensimmäinen läpimurron saavuttanut avoimen lähdekoodin (open source) sovellus aiheutti lopulta myös koko ohjelmistoteollisuuden perinpohjaisen mullistuksen.

Mullistus perustui avoiminen ohjelmistojen käyttämään vapaaseen lisensointimalliin. GNU/Linuxin tapauksessa GPL-lisensointiin (GNU Public Licensing). GPL-lisensointi on GNU-projektin perustajan Richard Stallmanin kehittämä lisensointiperiaate avoiminen ohjelmistojen lisensointia varten.

Lyhykäisyydessään GPL-lisensointi tarkoittaa sitä, että ohjelman lähdekoodi (source code) on vapaasti kenen tahansa ohjelmistokehittäjän käytettävissä, mikäli hän antaa siihen tekemänsä muutokset edelleen vapaasti muiden käytettäväksi. 

Äkkiseltään ajateltuna on täysin älyvapaata antaa omia tuotoksiaan ilmaiseksi muiden käyttöön, mutta todellisuudessa se on johtanut huimaan tehokkuudeen kasvuun, josta kaikki hyötyvät; Pienen ja suljettun kaupallisen tuotekehitysyksikön sijaan yhtä ohjelmistoa saattaa kehittää satojen tai jopa tuhansien vapaaehtoisten koodareiden globaali yhteisö. Eivätkä patentit tai lisenssimaksut ole kehityksen hidasteena. Kaikki kehittäjät hyötyvät siitä, että alan parhaat ideat ovat heti kaikkien käytettävissä, jolloin tuotantotehokkuus ja sovellusten laatu paranevat merkittävästi.

Sama asia Torvaldsin omin sanoin:

"
To me open-source has always been about how I think it's a much better way of doing development. I think it's more productive when you cut through all the bullshit, through the borders between companies, and you can just work togheter with other people. That's why, obviously, it's so much more fun too, because you don't have to worry about who you are talking to. You can just take input from anybody who has a good idea. So I think open-source is just a technically much better way of doing things.

", Linux Magazine, November 2016
 

Torvaldsin ansio avoimuuden läpimurtoon oli toteutuskyky ja taito hallinnoida satojen ja tuhansien vapaaehtoisten koodareiden työtä tehokkasti. Torvalds oli myös erinomainen avoimien ohjelmistokehityksen puolestapuhuja ja markkinoija. Linuxin menestys sai lopulta koko ohjelmistoteollisuuden ottamaan avoimuuden periaatteen vakavasti. 

—

Avointen ohjelmistojen kaltainen avoimuusperiaate ei sinänsä ajatuksena ole mitään uutta taivaankannen alla. Samaa periaatetta on noudatettu jo pitkään esim. tieteen kehityksessä; Kaikki tieteelliset tutkimukset ovat kaikkien käytettävissä, muokattavissa ja arvioitavissa. Ilman avoimuutta meillä ei edes olisi tiedettä sanan nykyisessä merkityksessä. Tätä tiedemaailmassa hyväksitodettua toimintamallia on vain noudatettu toisessa ympäristössä eli ohjelmistokehityksessä.

Avoimuusperiaate toimii erinomaisesti kaikessa immateriaalisessa, luovassa kehitystyössä. Myös taide on myös hyvä esimerkki avoimuusperiaatteen noudattamisesta. Mitä muuta taide onkaan kuin olemassa olevien ideoiden muokkausta ja kierrätystä? Taiteessa kaikki kopioivat ja muokkaavat toistensa tuotoksia ja luovat uusia kombinaatoita. 

—

Avoimen lisensointimallin vaikutukset ohjelmistoteollisuuteen ovat olleet vallankumoksellisia. Nykyään merkittävä osa ohjelmistotyökaluista ja ohjelmistoille yhteisistä perusohjelmistokomponenteista kehitetään avoimena. Mm. internetin ohjelmistoinfrastruktuuri perustuu lähes kokonaisuudessaan avoimeen koodiin. Suositut internet-palvelut, kuten Facebook, Spotify, Youtube, Amazon, Google, perustuvat myöskin laajalti avoimiin ohjelmistoihin. 

Se, että internet täyttyi hyvin nopeasti erittäin kehittyneistä, edullisista ja jopa ilmaisista palveluista, johtuu nimenomaan avoimuusperiaatteesta. Suljetut, kaupalliset yritykset, eivät olisi ikimaailmassa kyenneet itsenäisesti rakentamaan vastaavia edullisia palveluita samassa ajassa. Nykyinen internet ei siis olisi mitenkään mahdollinen ilman avoimia ohjelmistoja ja avointa lisensointia. 

—

Mitä sitten jatkossa? 

Ohjelmistomaailma ei ole aivan vielä valmis. Joitain esteitä on vielä purettavana, kuten esimerkiksi ohjelmistopatentit. Sellaisia jostain syystä edelleen myönnetään. Mielestäni se on sama kuin jos joku yrittäisi patentoida matemaattisen kaavan. EU:n onkin ryhdyttävä toimiin ohjelmistopatentoinnin lopettamiseksi EU-alueella.

Avoimuusperiaate on ilahduttavasti levinnyt myös Start-up-kulttuuriin ja saanut yritykset toimimaan entistä läheisemmässä yhteistyössä. Hienoin esimerkki lienee suomalainen peliala, jossa eri yritykset avoimesti tukevat toinen toisiaan. Ja menestyskin on ollut sen mukaista. Saman ilmiön soisi levittäytyvän laajemminkin suomalaiseen yrityskulttuuriin; Enemmän yhdessä tekemistä, toisten tukemista ja yhteisen edun (suuremman kakun) tavoittelua.

Suomalaisittain vapauttaisin myös työlupien myöntämistä EU:n ulkopuolisille ohjelmistokehittäjille. Meidän on huolehdittava siitä, että saamme houkuteltua huippuohjelmoijia maahamme. Yksi huipputason koodari työllistää helposti useita muitakin. Ulkomaalaiset huippukoodarit parantavat työllisyyttämme, eivätkä heikennä sitä. 

Nykyinen maailmamme pyörii ohjelmistoilla, eikä siinä kisassa kannata jättäytyä jälkeen.

18.10, Lisäystä:

Open-source-malli sopinee kaikkeen teknologiakehitykseen. Rahastus suoritettaisiin vasta myytäessä lopputuotetta/palvelua. Patenttijärjestelmästä olisi luovuttava, sillä siitä on todnäk. enemmän haittaa kuin hyötyä bisneksenteolle.