Yhdysvaltain keskuspankki FED umpikujassa

“It is well enough that people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning.”

— Henry Ford

—

“Some people think that the Federal Reserve Banks are United States Government institutions. They are private monopolies which prey upon the people of these United States for the benefit of themselves and their foreign customers; foreign and domestic speculators and swindlers; and rich and predatory money lenders.”

— Congressman Louis McFadden, Chairman of the House Banking and Currency Committee in the 1930s

—

“Give me control of a Nation’s money supply, and I care not who makes its laws.”,

— M. A. Rothschild

Kuten "yleisesti ei ole tunnettua", on  Yhdysvaltain keskuspankki FED (Federal Reserve) täysin yksityisomisteinen pankki (jo nimi "Federal" on siis harhaanjohtava), jolle valtion rahapolitiikan hoitaminen on ulkoistettu. 

FED:in aluepankkien (12) omistajia ovat kyseisten alueiden liikepankit, joille on taattu muheva 6% vuosittainen tuotto. FED on myös hyvin salamyhkäinen laitos, sillä sen toiminnan auditointia ei ole vieläkään sallittu Ron Paulin hyvistä yrityksistä huolimatta. 

Kuten kaikki politiikassa mukana olevat hyvin tietävät, ei tällainen kummajainen voi syntyä muutoin kuin poliittisen päätöksentekoprosessin lopputuloksena. Ja niin oli tietysti myös tälläkin kertaa.

—

Itseasiassa FED:in syntymään johtaneet tapahtumat ovat yksi häpeällisimmistä hetkistä koko Yhdysvaltain historiassa:

Kaikki alkoi oikeastaan jo vuoden 1907 pörssiromahduksesta ("Panic of 1907"), joka sai kongressin epäilemään (aiheellisesti), että Wall Streetin pankit (tuolloin nimellä "Money Trust") olivat tarkoituksellisesti aiheuttaneet romahduksen, saadakseen siten ostettua halventuneet osakkeet itselleen ja myydäkseen ne sitten myöhemmin taas voitolla.

Vuonna 1908 kongressi asetti senaattori Nelson Aldrichin tutkimaan väitteitä. Puolueettoman tutkimuksen sijaan hän kutsuikin ko. Money Trustin pankkiirit salaisiin neuvotteluihin Jekyll Island:ille. Yhdeksänpäiväisten neuvottelujen tuloksena syntyi lakialoite uuden keskuspankin luomiseksi, eli ns. "Aldrich Bill", joka lopulta, vuosien poliittisten kädenvääntelyiden jälkeen hyväksyttin kosmeettisin muutoksin ja uudella nimellä "Federal Reserve Act"  (1913).

Näin valtio luopui rahanluontioikeudestaan ja luovutti sen yksityiselle pankille. FED:in ensimmäiseksi pääjohtajaksi valikoitui (ei niin kovin yllättäen) yksi salaisiin neuvotteluihin osallistuneista vehkeilijöistä, eli J.P.Morganin pääjohtaja Benjamin Strong.

—

FED:in tärkein tehtävä on hoitaa rahapolitiikkaa säätelemällä pankkijärjestelmässä olevan rahan määrää sekä ohjauskorkoa. FED:in tehtävää vaikeuttaa kuitenkin USA:n valtavaksi paisunut kokonaisvelkataakka.

Suurin syy USA:n kestämättömäksi nousseelle velkatasolle on poliitikkojen jo vuosikymmenniä jatkunut fiskaalinen holtittomuus. Toinen merkittävä tekijä on dollarin asema globaalina reservivaluuttana. Reservivaluuttaaseman ansiosta suuri osa dollarimäärästä ajautuu pois maasta ulkomaiden keskinäiseen kaupankäyntiin ja ulkomaisiin dollaritalletuksiin. Näin kotimainen inflaatiopaine muodostuu merkittävästi pienemmäksi ja korkotaso siten matalammaksi, jolloin kotimainen velanotto helpottuu. 

Suuri kokonaisvelkataakka (kuva1) näkyy siten, ettei FED ole saanut ohjauskorkotasoaan vakautettua dotcom-kuplan puhkeamisen jälkeen. Kuvasta 2 näkee miten kuvan 1 jättimäinen kokonaisvelkataakka on painanut "korkokamelin" selän poikki ja nyt se makaa kiinni korkolattiassa, eikä tule siitä enää myöskään nousemaan. 

Käytännössä Yhdysvallat on ajautunut velkaloukkuun (debt-trap), eli korkoa ei voi nostaa eikä laskea. Jos korkoa nostaa, niin jo kestämättömälle tasolle noussut kokonaisvelkataakka putoaa velallisten niskaan. Jos taas puolestaan laskee korkoa, niin silloin ulkomaiset luotonantajat (mm. Kiina, Japani) menettävät uskonsa Yhdysvaltojen kykyyn selvitä velkavastuistaan ja luopuvat Treasury-velkakirjojen omistuksistaan, mikä nostaa niiden korot ylös. Treasury-korkojen raju nousu puolestaan halvaannuttaa valtionvelan hoitamisen ja USA päätyy lopulta vararikkoon (default).

—

Toinen tärkeä tehtävä on kyky seurata maan taloustilannetta esim. vaikkapa näkemällä ilmeiset arvostuskuplat. Ohessa hieman track-recordia FED:in pääjohtajien aiemmasta tarkkavaisuudesta:

Alan Greenspan (1987-2006), dot-com-bubble & subprime-bubble: 

Ei nähnyt asuntokuplaa, mutta myönsi virheensä jälkikäteen. 

Ben Bernanke (2006-2014) subprime-bubble:

Ei nähnyt asuntokuplaa, eikä myöntänyt virhettään: Ben Bernanke Was Incredibly, Uncannily Wrong

Janet Yellen (2014-), everything-in-bubble:

Ainakaan viimeisimmässä FED:in FOMC-korkokokouksen pöytäkirjassa ei näy minkäänlaisia kuplia, vaan sen sijaan:

"
 Near-term risks to the economic outlook appear roughly balanced. The Committee continues to closely monitor inflation indicators and global economic and financial developments.
"

Eli ei siis minkäänlaista kuplaa ole Janetin  näköpiirissä, vaikka kansainvälisten keskuspankkien luoma massiivinen likviditeettikupla on tällähetkellä kaikissa mahdollisissa omaisuusluokissa (everything-in-bubble).

Todellisuudessa track-record ei ole näin surkea, vaan Janet ja muut keskuspankkiirit kyllä näkevät asset-kuplat, mutta he haluavat pitää markkinat rauhallisina, ettei kupla puhkea hallitsemattomasti, vaan että se toivotun/kuvitellun/halutun-talouskasvun myötä alkaisi supistumaan hallitusti.

Pitää ymmärtää, että nykyisin Yhdysvalloissa kaikki ovat riippuvaisia asset-kuplasta: tavalliset kansalaiset osakesäätöinen, eläkerahastot, pankit voittoineen ja boonuksineen, yritykset arvostustasoineen. Myös Yhdysvaltain liittovaltio on riippuvainen sille asset-kuplasta virtaavista verotuloista .

—

Ainoa mahdollisuus USA:n taloudelle selvitä vielä hetkellisesti eteenpäin, onkin siis halventaa dollaria, jotta assettien nominaaliarvot säilyvät. Tosin tässä ratkaisussa on se ongelma, että kaikki muutkin keskuspankit tekevät tekevät jo juuri sitä samaa, eli halventavat kilpaa valuuttojaan (race-to-the-bottom).

Silti uskon, että FED lähtee tälle (todennäköisesti lopulliselle ja viimeiselle) dollarin halpuutuslinjalle, eikä tänä vuonna nosta ohjauskorkoaan kertaakaan. Lisäksi myöhemmin tänä vuonna on edessä vielä uusi FED:in rahaelvytyskierros vuoronumeroltaan jo QE4. Tai sitten FED ryhtyy Japanin keskuspankin (BoJ) tyyliin ostamaan pörssiosakkeita ja saa näin dollarin halpenemaan ja siten osakkeiden nominaaliarvot ylös.

Mutta siitä huolimatta, ihan aikuisten oikeassa todellisuudessa, ylisuuresta asset-kuplasta ei voi enää printata itseään ylös von Mũnchausen tyyliin, vaan ainoa todellinen ratkaisu julkisten menojen sekä velkojen rajut leikkaukset sekä rakenteelliset uudistukset.

—

USA:n raha- ja pankkijärjestelmä on jo perustaltaan viallinen: Fiat("paperi")-rahan ja fractional-reserve-lending-pankkijärjestelmän yhdistelmän ominaispiirre on, se että se liikeellelasketun rahan arvo inflatoituu automaattisesti ihan itsestään. Fiskaalinen holtittomuus pahentaa inflatoitumista. Ja valuutan globaali reservistatus pahentaa sitä yhä edelleen, nyt Yhdysvalloissa nähtävin vakavin seurauksin.

FED ei ole puolueeton ja riippumaton valvontaelin, vaan todellisuudessa se ajaa pankkisektorin etuja. Tämä on yhdessä löperön, pankkeja suojelevan, lainsäädännön kanssa, johtanut siihen, että suuri osa Wall Streetin pankkien toiminnasta on pelkkää yhteiskunnan syöpäkasvainta, joka ei tuota mitään vaan päinvastoin kuihduttaa kansantaloutta, eli kaikkia veronmaksajia. 

Koko järjestelmä on pohjalta ylös saakka rakennettu virheellisesti ja petollisesti, siksi olemmekin päivä päivältä yhä lähempänä uuden raha- ja pankkijärjestelmän syntyyn johtavia tapahtumia.

+ olen talousharrastaja enkä ammattilainen. Siis korjailkaa vain jos/kun löytyy virheitä.

+ ja muutoinkin näitten meikäläisen juttujen sijaan kannattaa mielummin kuunnella Youtubesta sellaisia talousjärkäleitä kuten: Jim Rogers, Marc Faber, David Stockman, Robert Schiller, Hugo Salinas Price, Carl Icahn, Martin Armstrong, Ron Paul ja myös vähemmän tunnettuja talousviisaita kuten: Mike Maloney, Doug Casey, Peter Schiff, Bill Bonner, Harry Dent, Andy Hoffman, Jim Richards, Michael Pento, John Rubino etc.

+ "insinööri-näkökulma" kuvaan2: "Tämä vastekäyrä kertoo minulle, että tässä on yritetty ohjata jotain monimutkaista järjestelmää, joka ei ole stabiloitunut vaan se on rikkontunut, eikä se lopulta enää reagoi herätteisiin" 

+ kuvan 3 tarkempi selitys: FED ostaa pankeilta velkakirjoja (bonds) ja lainaa pankeille niitä vastaan rahaa, joka lisää livkiditeetiä pankkijärjestelmässä. Syntynyt likviditeetti siirtyy lähinnä erilaisiin omaisuuslajeihin (assets), kuten kuvan 3 Wilshire5000-osakeindeksi osoittaa. Wilshire on seurannut 1:1-korrelaatiolla FED:in likviditeettilisäystä aina siitä lähtien kun se aloitti velkakirjaostot (2009).

Käppyrän päässä näkyy Trump-ralli-pomppu, joka hetken rauhoituttuaan palaa takaisin 1:1 korrelaatioon likviditeetti-käppyrän kanssa. Esim DOW-indeksille tämä tarkoittaa -10% pudotusta ja paluuta aiemmalle 18000 pisteen tukitasolle. 

+ Viimeisin FED:n arvio kokonaisvelasta on täällä. USA:n kokonaisvelkaa on kuitenkin helpompi tarkistaa kätevästä velkakellosta.

+ sitaatit

Lähteet: Mike Maloney:n kirja: "Guide To Investing in Gold & Silver: Protect Your Financial Future", ja video: "Hidden Secrets of Money 4" sekä jutussa olevat linkit.

Kuvat: StLouis Fed Research